Heinää on pellolla kasvatettu moneen tarkoitukseen. Lehmille kuivaheinäksi ja säilörehuksi, siemenheinäksi, laitumeksi, hevosille ja jopa kaniineille.

Nyt ollaan uudessa tilanteessa: heinää kasvatetaan poltettavaksi. Tätä toimintaa haluavat kaikki tahot edistää harvinaisen yksimielisyyden vallassa.

Kun ruokohelpilohkon perustaa huolellisesti, se tuottaa satoa toistakymmentä vuotta. Helpi vaatii multavan maan. Juolavehnä on poistettava ennen lohkon käyttöönottoa, samoin kivet, jotka voisivat haitata korjuuta. Ruokohelpi on korjattava niin lyhyeen sänkeen kuin mahdollista.

Tukien ansiosta se antaa paremmin euroja hehtaarilta kuin rehuvilja. Kuivatuskustannuksia ei ole, koska sato korjataan keväällä roudan päältä. Helpissä ei ole kasvitauteja eikä tuholaisia.

Kerrankin on kyseessä kasvi, joka Suomessa tuottaa yhtä korkeita satoja kuin muissakin maissa. Se hyötyy pitkästä päivästä ja käyttää kasvukauden syksyn viimeisen päivään asti, koska korjuu tapahtuu keväällä.

Ruokohelpiä poltetaan yhdessä turpeen tai puun kanssa, jotta kattilat kestäisivät rasituksen. Ruokohelven jatkojalostus voimalassa, silppuaminen, sekoitus ja syöttö kattilaan on räätälöitävä käyttökohteen mukaan, koska korsibiomassa on Suomessa uusi polttoaine.

Turvetta Suomessa riittää. Turvevaramme ovat energialtaan kaksi kertaa niin suuret kuin Pohjanmeren öljyvarat. Tämä on lohdullista tietää, kun energiamarkkinat heittelevät ja kriisejäkin saattaa tulla. Viime vuonna käynnistynyt päästökauppa kuitenkin uhkaa vähentää turpeen käyttöä. Sensijaan puupolttoaineiden, peltoenergia ja kierrätyspolttoaineiden kysyntää se lisää.

Biopolttoaineet ovat kansallinen voimavara. Energiantuotannon kotimaisuusaste on meillä noin 25 prosenttia. Se on alle EU:n tavoitteiden. Kun kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä lisätään, se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Energiaomavaraisuus lisääntyy ja huoltovarmuus paranee.

Käsite lähiruoka on lyönyt itsensä läpi. Samoin tulisi olla energian kanssa. Paikalliset polttoaineet on poltettava siellä, missa ne ovat. Turvevaroistamme on käytössä vain pieni murto-osa, 0,6 prosenttia soista. Turvetuotantoon soveltuisi 13 prosenttia suoalasta. Turvevarojen vuotuinen kasvu ylittää vuotuisen käytön.

Viljelijöiden keskuudessa ruokohelpi on herättänyt valtavaa kiinnostusta ja viljelysopimusten määrä lisääntyy kohisten. Se onkin hyvä, sillä sadon kuljetus on sitä edullisempaa, mitä suurempia yhtenäisiä viljelyalueita syntyy.

Ruokohelpipellossa on enemmän biomassaa kuin metsässä. Se sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, eli on siis hiilidioksidinielu.
Suomessa on useita kymmeniä voimalaitoksia, jotka voivat käyttää ruokohelpiä turpeen joukossa 10 - 15, jopa 30 prosenttia.

Kasvinjalostajat ovat projektissa mukana ja vuonna 2010 saadaan viljelyyn erityisesti energian tuotantoon jalostettu ruokohelpilajike.

Polttoaineena ruokohelpi on puhdas, sillä se vetää talveksi ravinteet juuristoon.

Bioenergia antaa työtä ja nimenomaan sellaisilla maamme seuduilla, missä muita työmahdollisuuksia ei juuuri ole. Myös alaan liittyvien koneiden ja laitteiden kehitys ja valmistus antaa työtä monille.


Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2006

  • Kasvinviljely ja energia
  • Neljännes pelloista energian tuotantoon
  • Energiakasvien viljely on vahvasti säänneltyä
  • Ruokohelpeä lisää jopa 15 000 hehtaaria vuodessa
  • Pohjolan Voima tavoittelee yli 10 000 ruokohelpihehtaaria
  • Poltettavaa viljaa voi säilöä polttoöljyllä
  • Lämpöä ohralla ja kauralla
  • Pellava-alan voisi tuplata
  • Kotieläintalous 100+
  • Lisää lehmiä, vähemmän työväkeä
  • Kahden robotin navetta
  • Navettainvestointiin 1,5 miljoonaa euroa
  • Kotieläintilojen sähkölaitteissa isoja puutteita

  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Naudan synnytysapu
  • Talous ja perhe
  • Tuki rohkaisee maatiloja lämpöinvestointeihin
  • S-Agrinet tuo maatalouskaupan sisälle pirttiin
  • Maikkari pistää vipinää maajussien sinkkuelämään
  • Luomu-Pellervo
  • Luomu ja lähiruoka - joukkuepeliä
  • Nyt apilanurmetkin kasvavat
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Jussi Knuuttila, Kimmo Torkkeli ja Paavo Tuovinen.

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.5.2006 ja Kodin Pellervo 20.4.2006.