Vapo pyrkii lisäämään peltoenergian tuotantoa nopeasti
Ruokohelpeä lisää jopa 15 000 hehtaaria vuodessa

Vapo pyrkii lisäämään ruokohelven sopimustuotantoa 10.000-15.000 hehtaaria vuodessa. Yhtiöllä on nyt ruokohelpiviljelmiä reilut 7.000 hehtaaria. Vuonna 2010 sopimusalan pitäisi olla vähintään 40.000 hehtaaria, Vapon peltoenergialiiketoiminnan johtaja Mia Sahramaa sanoo (kuva lehden kannessa).

Maatalousministeriön kansallinen ruokohelpialan tavoite on satatuhatta hehtaaria vuonna 2015. Jos Vapon suunnittelema kasvu toteutuu, sadan tuhannen hehtaarin raja rikkoontuu ministeriön tavoitetta nopeammin.

"Kiinnostus ruokohelpeä kohtaan on valtavaa ja halukkuutta sopimusten tekoon on ollut", Sahramaa sanoo. Ruokohelven sopimusviljelyn esittelykierroksilla on ollut tungosta, esimerkiksi Porissa paikalle ilmaantui noin 500 henkeä.

Viljelysopimukset on tehtävä ennen huhtikuun loppua. Sahramaa uskoo, että nykyinen noin 300 sopimuksen määrä kasvaa tänä keväänä lähelle viittäsataa. Määrä ei riitä täyttämään Vapon tavoitteita, mikäli sopimusten keskiala ei kasva merkittävästi nykyisestä.

Vapolla on eniten ruokohelpisopimuksia Itä-Suomessa. Myös kasvu näyttää olevan siellä nopeampaa kuin muualla Suomessa.

Tähänastisten sopimusten keskiala on Vapolla 12 hehtaaria. Suurimmat sopimukset ovat olleet 60 hehtaaria. Minimiala sopimukselle on viisi hehtaaria.

Turvetuotannosta poiketen Vapo ei pyri itse raaka-aineen tuottajaksi. Kasvu tulee Sahramaan mukaan perustumaan viljelijöiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Ruokohelpi kannattaa
rehuohraa paremmin

Sopimusalan nopealle kasvulle on hyvät perusteet. Ruokohelven viljely on eittämättä selvästi kannattavampaa kuin esimerkiksi rehuohran viljely. Kannattavuutta parantaa energiakasvien 45 euron tuki normaalien kasvinviljelytukien päälle ja monivuotisen kasvin pienet viljelykustannukset. Korjuu keväällä karsii pois kuivatuskustannukset. 

Sahramaa on ollut pitkään kehittämässä ruokohelven viljelyä MTT:ssä. Borealissa kehitteillä oleva uusi, ensimmäinen energiatuotantoon tarkoitettu lajikekin on lähtöisin näistä MTT:n tutkimuksista.

"Kerrankin meillä on kasvi, joka hyötyy yöttömästä yöstä ja talvesta. Satoja ei tarvitse hävetä lämpimiin maihin verrattuna", Sahramaa sanoo. Vapon laskelmissa ruokohelpisato on viisi tonnia hehtaarilta kuiva-ainetta. Tuen edellytys on kolme tonnia. Parhaat sadot ovat olleet 8-10 tonnia.

"Ruokohelpi tarvitsee kunnollisen pellon. Siellä ei saa olla kiviä ja juolavehnä on hävitettävä tarkkaan ennen kylvöä, Sahramaa muistuttaa.

"Kun ruokohelpiviljelmän perustaminen on onnistunut, ruokohelpeä ei pysäytä enää mikään. Keväällä se pääsee monivuotisena kasvina kasvamaan heti, kun tulee lämpöä ja valoa. Se selviää pitkiä aikoja ilman vettä ja selviää myös tulvan aikaan veden alla", Sahramaa luettelee ruokohelven vahvuuksia.

Menekki ei tule
olemaan ongelma

Ruokohelven menekki ei tule Sahramaan mukaan olemaan ongelma. "Ruokohelpeä menisi vaikka kuinka paljon, jos se voitaisiin toimittaa silputtuna ja turpeeseen tai puuhun sekoitettuna. Suomessa on kuusikymmentä voimalaitosta, jotka voisivat käyttää ruokohelpeä. Osa näistä laitoksista on jo kysellyt mahdollisuuksia käyttää ruokohelpeä", hän sanoo. Ruokohelpi kiinnostaa isoja, yli 20 megawatin voimalaitoksia päästökaupan vuoksi.
Vapolla on seitsemän omaa voimalaitosta, joissa ruokohelpeä voidaan polttaa. Nämä ovat Sotkamossa, Haapavedellä, Forssassa, Kirkkonummella, Lieksassa, Tikkakoskella ja Ilomantsissa.

Ongelmia ruokohelven käytössä kuitenkin riittää. Jos sopimustuotanto hajautuu pieniin viljelmiin ympäri maata, koko homman kannattavuus kaatuu paalien keräilykustannuksiin. Tuotantoa toki ohjaa ruokohelpisadon hinnoittelu käyttöpaikalla lämpöarvon perusteella.

Toinen kannattavuutta heikentävä tekijä on hävikki. Pellolla kasvanutta helpeä katoaa vielä runsaasti sadon korjuussa. Osa jää sänkeen, osa varisee maahan. Tekniikan miehille riittää töitä vielä pitkäksi aikaa ennen kuin hävikkiongelmat on ratkaistu.

Yllättäen myös helpipaalien silppuaminen turpeen tai puun sekaan voimaloissa on ongelma. Kaikki voimalat ovat erilaisia, jokaiseen pitää löytää juuri sinne sopiva silppuriratkaisu eikä sopivia silppureita ole tarjolla.

Vapo pyrkii kasvulla
kannattavaksi

Ruokohelpi on Vapolle vielä tappiollista. "Visio on, että se on kannattava tuote vuonna 2010. Tähän saakka se on ollut täysin kehitystyötä. Vapo on tehnyt tässä Suomelle suuren palveluksen", Sahramaa sanoo.

Tuotantomäärien kasvu auttaa luonnollisesti parantamaan kannattavuutta. Helppoa se ei tule silti olemaan. Sahramaa luettelee kannattavan tuotannon edellytyksiä:
- hyvät sadot
- tehokas logistiikka
- hyvät käyttökohteet.

Kannattavuutta kohentaisi luonnollisesti myös ruokohelven hinnan paraneminen. "Ruokohelven käyttäjien pitäisi saada sähköveron palautus kuten ne saavat puuta käyttäessään", Sahramaa muistuttaa.

Viljelyn tukiehtoihin Sahramaa toivoisi muutoksia. "Järjestelmä on monimutkainen. Jos se ei olisi niin monimutkainen kuin se nyt on, se auttaisi viljelyn yleistymisessä."