Hannu Koivunen ja Kaija Morri Virtain Liedenpohjasta toteuttivat mittavan investoinnin omistamallaan Kankaan tilalla. Maidontuotantoon on sijoitettu 1,5 miljoonaa euroa. Investointi on jo maatalousyrittäjäpariskunnan toinen iso kertainvestointi. Edellinen toteutettiin 1996, jolloin valmistui 60 lehmän kylmäpihatto tarpeellisine nuoren karjan tiloineen.

Puolitoista miljoonaa euroa on iso raha. Hannu ja Kaija sanovat hyvin tietävänsä, että investointia kauhistellaan. He kuitenkin sanovat, että kumpikin on tottunut jo nuoresta käyttämään lainaa tavoitteittensa saavuttamiseen. Velka ei heitä valvota. Heidän mielestään ei pitäisi olla kovin tarkkaa, kenen rahoilla bisnestä runnataan, kunhan homma on kannattavaa.

Navettainvestointi on joka tapauksessa siunaus sijoituspaikkakunnalleen. Hannu Koivusen ja Kaija Morrin tapauksessa rakentaminen on tarjonnut työtä keskimäärin neljälle kirvesmiehelle noin puoleksitoista vuodeksi. Pohjois-Hämeen sähkötyön asentajia on työllistetty vahvasti. Osmo Pyylammen LVI-liikkeelle työmaa on ollut merkittävä kohde. Voi sanoa, että rakennustyömaalla on ollut lähes päivittäin muitakin ammattimiehiä kuin kirvesmiehet ja talon väki.

NHK-keskus tärkeimpänä tavarantoimittaja on luonnollisesti saanut osansa. Tavarantoimittajia on ollut muualtakin Suomesta. Kaikille tarvikkeille on tarvittu tekijänsä, myyjänsä, kuljettajansa ja asentajansa. Rekkoja on jyrännyt pihassa joskus jonoksi asti. Kaivinkoneita ja muuta konevoimaa on tarvittu tuon tuosta. Raha ei katoa, vaan vaihtaa omistajaa. Koivusen mukaan melkoinen osa investoinnista on jäänyt Virroille.

Elämä ei suinkaan pysähdy maidontuotantotilalla siihen, että navetta saadaan valmiiksi ja otetaan käyttöön. Tila työllistää ensiksikin isäntäväen kokopäiväisesti. Lisäksi tilalle on palkattu kokopäiväinen työntekijä. Lomittajia työllistetään lain sallima määrä jatkuvasti. Siementäjät, eläinlääkärit, neuvojat, tarkastajat, urakoitsijat, autoilijat, kauppiaat ja moni muu hyötyvät tilan olemassaolosta päivittäin. 

Toimivat, aktiiviset maatilat säteilevät ympäristöönsä hyvinvointia ja toimeentuloa. Isäntä muistaa, että maatilojen myymät tuotteet tuovat Virroille rahaa noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Se on merkittävä summa, joka pitää omalta osaltaan kaupungin yrittäjyyttä elinvoimaisena.

Perusteellisen
harkinnan tulos


Koivunen ja Morri vakuuttavat, että näin mittavaan investointiin ei ryhdytä hetken mielijohteesta. Vääntöä on suunniteltu pitkään ja erilaisia vaihtoehtoja on puntaroitu huolellisesti. Tukea tuumailuille on haettu ulkomaita myöten. Jo varhaisessa vaiheessa kaksi peruslinjausta nousi vahvasti esiin. Toinen niistä oli robottilypsy ja toinen energiaomavaraisuus.

Entisessä kestokuivikepohjaisessa kylmäpihatossa oli monia hyviä puolia. Isot tuotokset kuitenkin aiheuttivat sen, että utareterveyden takia olisi pitänyt ryhtyä lypsämään kolme kertaa päivässä. Se taas olisi edellyttänyt vakituisen työntekijän palkkausta. Isäntäväki ei nähnyt sitä mahdolliseksi silloisella liikevaihdolla. Oli siis pakko hakea keinoja liikevaihdon lisäämiseksi.

Isäntäväki totesi, että tilan hallussa oleva 132 hehtaarin peltoala jaksaisi tuottaa rehua kahden lypsyrobotin edellyttämälle lehmämäärälle. Se oli siis tuotannon laajuus, johon pitäisi tilalla päästä. Tehdyt laskelmat osoittivat, että noin 600 000 litraa maitoa lypsyrobottia kohti pitäisi riittää kannattavaan tuotantoon. Hannu ja Kaija uskoivat aikaisempiin kokemuksiinsa nojaten, että tuollaiseen tuotostasoon pitäisi heidän ammattitaidollaan päästä.

Lypsyrobotti valittiin, koska robotti voi lypsää korkeatuottoisia lehmiä jopa neljästi vuorokaudessa. Tiheä lypsy on omiaan lisäämään utareen kestävyyttä. Tiheällä lypsyllä utare ei koskaan täyty äärimmilleen. Iso tuotos on halvan rehuyksikköhinnan ohella taikasana, jolla kannattavuus voidaan turvata. Kolmas kulmakivi ovat kestävät lehmät, jotka poikivat useammin kuin kahdesti tuotantoikänsä aikana. Nämä seikat mielessä navettaa ryhdyttiin rakentamaan. 

Pihattoon tuli
144 parsipaikkaa


Nyt toteutettu kahden lypsyrobotin ja 144 parsipaikan 2+2-rivinen makuuparsipihatto pitää sisällään viimeisintä alan tekniikkaa. Helmikuun lopussa navetassa oli123 lehmää eli pian se on täynnä. Osa toteutuksesta vastaa jo tulevaisuuden haasteisiin kuten pian käyntiin lähtevä biokaasulaitos. 

Kaikesta näkee, että investoinnilla on haluttu nostaa ihmistyön tuottavuus mahdollisimman suureksi. Silti ei ole unohdettu miellyttävää, nykyaikaista työskentely-ympäristöä, eläinten hyvinvoinnista puhumattakaan. Lantakäytävät ovat valuasfalttia, ja käytävien alla ovat virtsanerotusputket sorkkien kuivana pitämiseksi. Valuasfaltti on märkänäkin pitävä ja miellyttävä alusta sorkille. Lanta poistetaan raapoilla. Niiden toimivuudessa on ollut ongelmia. Muun muassa vaijerit tahtovat katkeilla.

Parsissa on Kraiburgin kumimatot. Etuesteenä on halkaistu muoviputki. Kuivikkeena käytetään turvetta. Roborest-parret ovat toimineet erittäin hyvin. Eläimet pysyvät puhtaina, eikä bakteeriongelmia ole esiintynyt. Ummessa oleville lehmille ja hiehoille on tilat vanhassa kylmäpihatossa.

Ruokinta perustuu seosrehuun. Lisäksi lypsyrobotilla annetaan houkutusrehuannos. Hyvin lypsävät saavat viljasta, puolitiivisteestä ja glykolista koostettua lisäväkirehua.

Appeen koostumus on tarkka asia. Emännän mukaan lehmien käytöksestä näkee heti, koska isäntä on tehnyt seoksen. Mukaan tahtoo lipsahtaa ylimääräistä väkirehua ja annoksesta tulee turhan väkevä. Se vähentää heti eläinten liikkuvuutta, emäntä sanoo.

Ape sekoitetaan kerran päivässä olemassa olevalla apevaunulla. Valmis satsi puretaan annostelupöydälle kuljettimen avulla. Annostelupöytä ja Robofeed-mattoruokkija jakavat appeen kahdeksan kertaa päivässä vain runsaan puolitoista metriä leveälle ruokintapöydälle. Useat ruokintakerrat pitävät osaltaan lehmät aktiivisina. Ovien kauko-ohjaus ja täyttöautomatiikka pitävät huolta työn sujuvuudesta.

Rakennuspaikalta, enimmäkseen lietesäiliöiden alta, jouduttiin louhimaan 3 200 kuutiometriä kalliota. Tämä nosti osaltaan kustannuksia. Rakennuksen runko on liimapuinen mastotolpparunko. Sen mitat ovat 27 kertaa 61,2 metriä. Rakennuksen harjalla on korotus. Sen avattavat ikkunat toimivat lämpimällä kelillä ilmanvaihdon tehostajana. Niiden toinen tehtävä on toimia savunpoistoaukkoina. Avattavilla sivuikkunoilla järjestetään kesäaikainen tuuletus. Pakkasilla turvaudutaan koneelliseen ilmanvaihtoon. Tuloilma tulee säätyvien itkupintojen kautta.
Lypsystä huolehtii kaksi Lely Astronaut -robottia. Niissä on epänormaalin maidon erottelu. Laser on kiinteä ja osaa pestä "silmänsä" itse. Lehmille on myös automaattinen punnitus lypsyrobotilla. Hubble-järjestelmä valvoo automaattisesti lypsy- ja pesulinjoja.

Muutakin
kuin työntekoa


Kaija Morri vakuuttaa, että robotit ehdottomasti säästävät työtä. Lisäksi työ on entistä mukavampaa. Hänen ja isännän psyykelle sopivat säännöllisen epäsäännölliset työajat. Siihen on robottilypsyyn siirtymisen myötä jouduttu totuttelemaan. Lypsyrobotit tekevät juuri sen, mitä niiden pitääkin tehdä eli lypsävät lehmät. 

Lehmät eivät missään nimessä ole tyhmiä, Kaija sanoo. On lehmiä, jotka tulevat säännöllisesti lähes varttitunnin tarkkuudella lypsylle. Tietysti poikineita hiehoja ja joitakin erityisen arkoja lehmiä on ajettava robotille. Jotkut niistäkin oppivat hyökkäämään robotille, kun siellä on hiljaista. Pari huonojalkaista lehmää tarvitsee ajoittaista patistelua.

Morri ja Koivunen teroittavat, että positiivinen ajattelu on elämän suola. Vanhoihin asenteisiin jämähtäminen ja ulkoisten tekijöiden syyttäminen ovat tuhoisia asioita. Muutoksia tulee joka tapauksessa, se on varma. Ne pitää osata kääntää hyödyksi. Vastaan haraaminen vie tavattomasti energiaa, mutta ei tuota mitään. Työnteko on hauskempaa, kun siihen ja asioihin muutenkin suhtautuu myönteisesti ja kokee tekemisen mielekkääksi.

Työnteko on paikallaan kun on sen aika. Silti vapaallekin on uskallettava heittäytyä. Koivunen ja Morri käväisivät navetan valmistumisen kunniaksi vihreällä saarella Irlannissa. Mukavaa oli tutustua sikäläiseen oloon ja eloon, eivätkä pubitkaan vallan huomiotta jääneet. Toki maidontuottajienkin asioista piti ottaa selvää. Kumpikin kuitenkin todistaa yhteen ääneen, että jo viidennen päivän jälkeen alkoi kaivata kunnon navettavuoroa.


Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2006

  • Kasvinviljely ja energia
  • Neljännes pelloista energian tuotantoon
  • Energiakasvien viljely on vahvasti säänneltyä
  • Ruokohelpeä lisää jopa 15 000 hehtaaria vuodessa
  • Pohjolan Voima tavoittelee yli 10 000 ruokohelpihehtaaria
  • Poltettavaa viljaa voi säilöä polttoöljyllä
  • Lämpöä ohralla ja kauralla
  • Pellava-alan voisi tuplata
  • Kotieläintalous 100+
  • Lisää lehmiä, vähemmän työväkeä
  • Kahden robotin navetta
  • Navettainvestointiin 1,5 miljoonaa euroa
  • Kotieläintilojen sähkölaitteissa isoja puutteita

  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Naudan synnytysapu
  • Talous ja perhe
  • Tuki rohkaisee maatiloja lämpöinvestointeihin
  • S-Agrinet tuo maatalouskaupan sisälle pirttiin
  • Maikkari pistää vipinää maajussien sinkkuelämään
  • Luomu-Pellervo
  • Luomu ja lähiruoka - joukkuepeliä
  • Nyt apilanurmetkin kasvavat
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Jussi Knuuttila, Kimmo Torkkeli ja Paavo Tuovinen.

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.5.2006 ja Kodin Pellervo 20.4.2006.