Kotieläinsuojien, varastojen ja muiden maatilanrakennusten merkittävimmät haittaeläimet ovat pienjyrsijät ja linnut. Pienjyrsijöistä yleisimmät ovat kotihiiri, rotta, metsähiiri ja metsämyyrä ja linnuista lokit, varislinnut ja varpuset, joissakin tapauksissa myös pulut ja jopa pääskyt.

Linnut levittävät erityisesti salmonellaa. Jyrsijät syövät ja sotkevat elintarvikkeita, mutta levittävät myös ihmiseen tarttuvia tauteja.

Linnut luottavat näköaistiin ja kuuloon. Niiden näköaisti on paljon parempi kuin ihmisen. Lintujen pääsy tuotantorakennuksiin tai varastotiloihin pitäisi pystyä estämään, mutta se ei ole helppoa. Linnut huomaavat nopeasti, jos metelistä, väristä tai välkkeestä ei ole todellista vaaraa.

Jyrsijät elävät hajun ja tuntoaistin varassa. Hiiri on uteliaampi kuin rotta, eikä se ole yhtä varovainen uusien rakenteiden (loukkujen) tai ravinnon (myrkkyjen) suhteen kuin rotta. Hiiren saa helposti pyydystettyä loukulla ja samalla loukulla voi saada perä perään hiiren, kunnes koko pesue on loukutettu. Hiiri on kuitenkin ruokansa suhteen rottaa nirsompi ja tulee toimeen vähemmällä juomavedellä kuin rotta.

Metsämyyrä ja hiiri muistuttavat ulkonäöltään toisiaan ja niiden elintavat pihapiirissä ovat samantapaiset. Tästä syystä ne usein sekoitetaankin toisiinsa. Metsämyyrä levittää virtsansa välityksellä myyräkuumetta.

Metsämyyrät hakeutuvat asuinrakennuksiin, karjasuojiin ja varastoihin erityisesti syksyllä. Puuvarastot, heinä - ja kuivikevarastot ovat metsämyyrille mieluisia paikkoja ja siten ihmiselle myyräkuumeen tartuntalähteitä. Myyräkuume on harvoin ihmiselle hengenvaarallinen, mutta se on kuitenkin vakava sairaus ja sitä on vaikea torjua, jos myyrät ovat päässeet kotiutumaan pihapiiriin.

Torjuntatoimiin
jo aikaisin keväällä

Jyrsijät aloittavat lisääntymisen jo aikaisin keväällä ja melko pian sen jälkeen alkaa lintujen pesimäkausi. Vaikka mitään jyrsijä- tai lintuongelmaa ei näyttäsi olevankaan, kannattaa pihapiiriä katsella jo nyt ”sillä silmällä”:
” Näkyykö hiirien ja rottien jälkiä lumessa?
” Näkyykö jyrsintäjälkiä tai ulosteita?
” Onko linnuilla mahdollisuus päästä sisälle ruokailemaan tai pesimään?

Haittaeläinten torjunta kannattaa aloittaa ajoissa ennen varsinaisen lisääntymiskauden alkua. Ehkäisy on järkevin, tehokkain ja myös halvin tapa hoitaa asia kuntoon.

Tässä Terve eläimessä haittaeläimiin perehtyneet Kuopion ja Joensuun yliopiston asiantuntijat kertovat haittaeläimistä, niiden käyttäytymisestä ja aistimaailmasta. Maatiloilla käytetyistä torjuntakeinoista ja niiden tehosta kertoo torjuntatyöstä pitkän kokemuksen omaava Kaarlo Satimus Anticimexistä.
Mitä paremmin tunnemme haittaeläimet ja niiden tavat, sitä helpompi on onnistua niiden torjunnassa.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2007

  • 100+
  • Maatalous ei ole auringonlaskun ala
  • Biopolttoaineen raaka-aineesta viljelijän uusi tulonlähde
  • Altakastelu pelasti juurikassadon
  • Uusi navetta onnistuneesti käyttöön
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Eroon haittaeläimistä
  • Kotieläintalous
  • RDS Futurline haastaa muut lypsyrobotit
  • Sikalan loistevalaisimet
  • Automaattilypsy etenee vauhdilla
  • Laidunnusta edistetään Hollannissa euroilla ja roboteilla
  • Kasvinviljely
  • Ympäristötuki valmistui viime metreillä
  • Lisätoimenpiteitä löytyy joka lähtöön
  • Ympäristötuella iso merkitys liikevaihdossa
  • Peittaus on perusturva hyvälle kasvulle
  • Aarin laitepaketti hivuttaa täsmälannoitusta eteenpäin
  • Luomu-Pellervo
  • Erkkalassa tuotetaan luomurypsiä
  • Talous ja markkinointi
  • Suomen Rehu kasvattaa Turun tehtaansa kapasiteettia
  • Unkarilaisella maatalouskonsernilla laaja tuotantokirjo
  • Unkari kasvattaa maatalousvientiään
  • Sikatila toimii usean osakkaan voimin
  • Kyläläiset viljelevät kimpassa
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.5.2007 ja Kodin Pellervo 19.4.2007.