Kauran kehälaikun
löytyminen varmistui

Kauralta löytyi viime kesänä Suomessa ennen havaitsematonta kasvitautia. Kauran kehälaikkua tavattiin etenkin Kanta-Hämeessä.

Epäonnistuneet tautitorjunnat kaurapelloilla saivat useamman viljelijän ottamaan yhteyttä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen MTT:hen. Samaan aikaan Borealilla oli havaittu, että useampi taudinkestävä kauralajike kärsi kasvitaudista. Asiaa alettiin selvittää, kun huomattiin, ettei tauti ole tuttua kauran lehtilaikkua.
”Ensin epäilimme mangaanin puutosta, joka aiheuttaa samankaltaisia oireita. Laboratorioviljelyn ja dna-eristyksen kautta pääsimme käsiksi taudinaiheuttajaan”, tutkija Marja Jalli MTT:stä kertoo.

Torjunta-aineista
ei ole apua

Kehälaikun aiheuttaja Pseudomonas syringae -bakteeri aiheuttaa kauran lehtiin vioituksia. Sille ei ole virallista suomenkielistä nimeä, joten kehälaikku on käännös englanninkielisestä halo blightista. Muilla viljoilla kuin kauralla tautia ei esiinny.
”Nykyiset kasvitautien torjunta-aineet eivät tehoa kehälaikkuun. Se leviää siemenen ja kasvinjätteiden kautta. Myöskään peittausaineet eivät tehoa siihen. Ainoa ratkaisu on viljelykierto”, Jalli sanoo.
Kehälaikku pienentää satoa todennäköisesti muiden lehtilaikkutautien tapaan. Jos tautia epäilee, kannattaa kauran viljely siirtää toiselle lohkolle. Kylvösiemen kannattaa myös ottaa toiselta lohkolta tai hankkia kokonaan uusi siemen. Varsinaista tapaa selvittää taudin esiintymistä kylvösiemenessä ei ole.
Mahdollista on myös, että hyönteiset, lähinnä kirvat, toimivat taudinkantajina kasvukauden aikana. Viileä ja kostea alkukesä tarjoavat taudin leviämiselle suotuisat sääolot. Maissa, joissa tautia on esiintynyt, on kauralajikkeiden välillä havaittu kestävyyseroja kehälaikkua vastaan. Suomesta tällaista tietoa ei toistaiseksi ole olemassa.
Kehälaikku on maailmalla kauran yleisin bakteeritauti. Tähän asti Suomi on välttynyt tältä kasvitaudilta. Ruotsissa kauran kehälaikkua on esiintynyt useana kesänä. Marja Jalli epäilee, että tautia on voinut olla hieman Suomessa jo aiemminkin, mutta sitä ei ole diagnosoitu.
”Tuskin tästä kuitenkaan isoa ongelmaa tulee. Tautia esiintyy todennäköisesti satunnaisesti. Toivoisimme, että viljelijät lähettäisivät meille näytteitä, jos he epäilevät löytäneensä kaurapelloltaan kehälaikkua. Siten saisimme lisää tietoa taudin esiintymisestä.”

Kehälaikun tunnistaa
vaaleasta kehästä

Pseudomonas syringae -bakteeri aiheuttaa ensioireinaan pieniä vaaleanvihreitä, soikeita laikkuja. Ne ilmaantuvat usein kolmanteen tai neljänteen kasvulehteen ylhäältäpäin. Taudinaiheuttaja on saanut nimensä laikkua ympäröivästä vaaleasta kehästä.
Alkuvaiheessa kauran kehälaikku saattaa oireiltaan muistuttaa hyvinkin paljon kauranlehtilaikkua. Kehälaikussa taudin edetessä laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai ruskehtavaksi, kun taas lehtilaikku erottuu tummemman lilanpunaisena. Taudinaiheuttajan määrittäminen tapahtuu varmimmin analysoimalla kasvustonäytteitä laboratoriossa.