Kokeiluvaiheen ja viljelijäpalautteen pohjalta sähköinen tukihaku saadaan niin viimeistellyksi, että se otetaan valtakunnallisena käyttöön kevään 2009 haussa.
Kolmisentuhatta viljelijää pääsee kokeilemaan sähköistä tukihakua tänä keväänä Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen TE-keskusten alueella 14 kunnassa. Näillä alueilla sähköisestä hausta on arvioitu kertyvän riittävän paljon hakemuksia ja koekäyttäjiltä odotetaankin hyviä vihjeitä palvelun jatkokehittelyyn.
”Pilottihankkeessa pääsee käyttämään lomakkeita 101A, 101B, 102A ja 102B”, kertoo projektipäällikkö Ilkka Kommeri Maaseutuvirasto Mavista. Kommerin mukaan sähköinen asiointi edellyttää laajakaistayhteyttä. Kaistan nopeudelle ei ole vaatimuksia.
Sähköisen haun pilottihankkeen sisältö ja tekniikka aherrettiin kokoon muutamassa kuukaudessa, vaikka Suomen tukijärjestelmän on todettu olevan EU:n monimutkaisimpia. Valituksi tullutta teknistä ratkaisuakin haettiin aina tämän vuoden puolelle asti.

Paperilomake
tiivistyi

Kun sähköistä hakua pähkäiltiin, voitiin lomakkeelta heivata pois turhia täytettäviä kohtia, mikä on yksinkertaistanut myös paperilomaketta. Kommerin mukaan hakua voidaan myös selkeyttää niin, että tietyn tuotantosuunnan tiloilta ei jouduta vastailemaan sille tarpeettomiin kysymyksiin.
Sähköisessä tukihaussa käytetään Internet-selainta, joko yleisintä IE-selainta (versio 6.0 tai uudempi) tai Mozilla Firefox -selainta. Kommeri suosittaa Firefox-selainta. Lomakkeessa nimittäin esimerkiksi viljelykasvit valitaan täytettävään lokeroon valintaikkunasta ja Firefox avaa riittävän suuren ikkunan, jossa teksti on selkeästi luettavaa.
Palveluun kirjaudutaan Vipu-palvelussa käytettävillä tunnuksilla. Kommerin mukaan tunnistautumiskäytäntöä ja käyttövaltuuksien hakua on tarkoitus monipuolistaa jatkossa niin, että se hoituu pankkiyhteystunnuksilla.
Sähköisen tukihaun liittymä on pilottivaiheessa yksinkertaistettu eikä välttämättä ulkoasultaankaan sama, joka tulee valtakunnalliseksi. Ilkka Kommeri pitää mahdollisena, että sen rakennekin muuttuu, kunhan liittymän toimintoja ruoditaan tekijöiden ja viljelijöiden kesken pilottiajan jälkeen. Tukilomake on netisssä paperilomakkeen näköinen ja se on esitäytetty. Netissä kuitenkin avautuu kerrallaan vain yksi numeroitu lomakkeen kohta. Kohdat valitaan välilehdistä.
Lomakerakenteen vaihtoehdoksi on harkittu myös palvelua, jossa tiedot syötetään tarvehakuisesti kehitettyyn rakenteeseen. Oleellistahan on, että vaaditut asiat tulevat ilmoitetuiksi. Netissä on pitkälle kehitettyjä sähköisiä toteutuksia; niinpä esimerkiksi sähköisiin lohkoihin voidaan sisällyttää valintoja, jotka sisältävät lohkoon liittyviä tietoja.

Valmis tieto siirtyy
tukilomakkeelle

Lomake täytetään nettiyhteyden ollessa päällä. Kun lomake on valmis ja lähetetään, se tulee vastaanottavalle tietokoneelle xml-muodossa ja hakijan ilmoittamaan sähköpostiin tupsahtaa varmennus perille tulosta. Hakija voi myös tulosta hakulomakkeen pdf-muodossa. Niitä voi tarvittaessa käyttää todisteena hakemuksen jättämisestä. Erillisiä sähköisiä allekirjoituksia ei ainakaan pilottivaiheessa ole käytössä. Jos tuen hakija toimittaa kuntaan myös paperisen tukihakemuksen, se korvaa sähköisen hakemuksen.
Kaikkia lomakkeita tai muutosten ilmoituksia ei ole sähköistetty vielä pilottihankkeessa. Asiat hoidetaan vielä paperilla, jos esimerkiksi lohkojen hallinnassa tapahtuu muutoksia. Myös lohkoihin liittyvien tukisitoumuksien muutokset ilmoitetaan paperilla.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmät etsivät parhaillaan tukiasioista ja hallinnosta vähennettävää byrokratiaa. Tukihaun sähköistämisen tarkoitus on helpottaa hakemusten tekemistä. Monenkertaista tietojen syöttämistä halutaan välttää ja myydyimpien suunnitteluohjelmien tekijät otettiin mukaan talkoisiin. Niinpä ProAgrian, Softsalon ja Suonentiedon suunnitteluohjelmista voi jo pilottivaiheessa siirtää viljelytietoja suoraan sähköiselle kasvulohkolomakkeelle.

Viljelijän
sana painaa

Mavin tietohallinto-osaston johtaja Mika Tuikkanen sanoo käyttäjä- eli viljelijänäkökohdan olevan sähköisessä palvelussa oleellista – ja tuohan sähköistäminen työn säästönä osansa valtionhallinnon säästötalkoisiin. Käyttäjälle pitää olla riittävästi hyötyä palvelun käytöstä ja yksi on toimistoajasta riippumaton käyttöaika.
Käytön yleistämisessä onkin tekijöille haastetta. Käyttäjätunnuksia esimerkiksi Vipu-palveluun on rekisteröity 13 000-14 000, mutta aktiivisia käyttäjiä on Kommerin mukaan suunnilleen puolet siitä.
Vaikka tukihaun sähköistämishanketta kehitelleissä asiantuntijoissa on myös käytännön maataloutta harjoittavia viranhaltijoita, pilottihankkeen perään on tarkoitus koota viljelijöistä testiryhmä, jolta saadun palautteen perusteella liittymää viimeistellään.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2008

  • Tutkimus: Makukoulu avaa aistien salat

    Meidän maatila: Maito antoi tilaa muulle

    Maaseutuvirasto:
    Alueellistaminen kestää vielä vuosia

    Kasvinviljely:
    Öljykasviala saattaa kasvaa lähelle 100 000 hehtaaria

    Taloussuunnitelma:
    Selkeyttä maatilan investointiratkaisuihin

    Kasvinviljely:
    Torjunta-aineiden vaihtelu pitää rikkakasvit kurissa

    Kasvitaudit:
    Kauran kehälaikun löytyminen varmistui

    Kasvinviljely:
    Brasiliassa korjataan ennätyssuurta soija- ja maissisatoa

    Ravinteiden hinnat:
    Lannan arvo kohosi

    Ihminen ja sika:
    Eri kohtelu sikalalietteelle ja pääkaupungin jätöksille

    Naudanlihan tuotanto:
    Loppukasvattamossa kokoa ja näköä

    Rakentaminen:
    Pekonia Pelkolan kartanosta

    LSO:n sikalakonsepti:
    Viihtyisää tilaa sioille ja ihmisille

    Rakentaminen:
    Uusi robottinavetta vanhaa hyödyntäen

    Luomutuotanto:
    Kuuden vuoden viljelykierto

    Yrttiviljely:
    Yrittäjän pitää olla moniosaaja

    Terve Eläin:
    16-sivuinen liite
    Kirurgiaa naudoille

    Toistuvat:

    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Kimmo Haimi ja Jussi Knuuttila.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 8.5. ja Kodin Pellervo 17.4.2008.