Osastointi sulkee tien taudinaiheuttajilta

Osastoinnista puhutaan tautien leviämisen tehokkaana estokeinona. Sitä se varmasti onkin, kunhan osastointi on pätevää. Pätevyys tarkoittaa, että taudinaiheuttajien kulku estetään tehokkaasti osastojen välillä.

Herralan Ammut Mty rakensi viime vuonna 400 vasikan kasvattamon Vimpeliin. Maatalousyhtymässä toimivat Sirpa ja Tapani Herrala sekä heidän poikansa Jouni vaimonsa Jennin kanssa. Nuoripari hoitaa vasikat. Vanhempi pari lypsää lehmiä vanhassa 30 parren navetassa.
Suunnittelussa lähdettiin siitä, että osastoinnin tulee käytännössäkin olla tehokasta. Vasikat on jaettu kahdeksaan osastoon. Jokaisessa osastossa on 50 vasikkaa jaettuna kahteen karsinaan. Osasto luonnollisesti täytetään kerralla, eikä vasikoita siirretä missään vaiheessa koko viiden kuukauden kasvatusaikana. Jatkokasvatukseen lähtevät vasikat painavat suunnilleen 200 kiloa.
Työt osastoilla hoidetaan siten, että hoitaja vaihtaa haalarit ja nitriilihansikkaat uusiin siirtyessään osastolta toiselle. Saappaat pestään huolellisesti. Käytännössä siis vaihtoja tulee kahdeksan normaalina työpäivänä. Jenni ja Jouni Herralan mielestä rättisulkeiset kannattavat, jos sillä säästetään yhdenkin vasikan henki.
Vasikat tuodaan osastolle ulkoseinässä olevien ovien kautta. Ne lähtevät samasta ovesta kuin tulivat. Erien välillä osasto pestään ja desinfioidaan huolellisesti.
Toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä. Haastatteluhetkellä vasikkakasvattamossa oli noin 146 vasikkaa, jotka olivat olleet kasvattamossa runsaan kuukauden. Vain yksi oli tänä aikana kuollut. Hengityselinsairauksia oli tietenkin puhjennut, mutta ne oli ripeällä reagoinnilla saatu asettumaan. Tilanne vaikutti haastatteluhetkellä vakiintuneelta. Vasikat olivat puhtaita ja eläväisen oloisia. Parin tunnin vierailun aikana ei kuulunut ainuttakaan yskäisyä.

Ainutlaatuinen
ilmanvaihtojärjestelmä
Ilmanvaihtojärjestelmä ansaitsee oman lukunsa. Myös sen kohdalla on paneuduttu pitämään kiinni tiukasta osastoinnista. Ilmanvaihto onkin usein se kohta, jossa muuten asialliset osastointiaikeet pettävät.
Osastot on jaettu tilavan huoltokäytävän kummallekin puolelle. Osastoja on siis neljä puolellaan. Poistohormit on sijoitettu tähän käytävään, osastoilla ei ole poistohormeja lainkaan. Poistopuhaltimien säätimet on keskitetty rakennuksen päädyssä olevaan huoltotilaan.
Käytännön säätö tapahtuu siten, että kulloinkin suunnilleen tarvittava määrä puhaltimia napsautetaan käsikytkimestä päälle. Esimerkiksi vierailuhetkellä oli käynnissä vain yksi puhallin seitsemästä.
Poistohormien alapäässä on perhospellit, jotka on varmistettu sulkunaruilla. Niillä saadaan hormin takaisinvirtaus estetyksi, kun puhallin ei ole päällä. Lisäksi niillä on mahdollista säätää imutehoa.
Tuloilmaluukut sijaitsevat osaston ulkoseinän vieressä asennettuina välikattoon. Niitä aukoo ja sulkee vetomoottori vaijerin välityksellä. Vetomoottoria ohjaa yksinkertainen, osastokohtainen lämpötilansäädin. Säätimet on sijoitettu huoltokäytävän puolelle, mutta niiden anturit ovat tietysti osaston puolella.
Osastojen karkean rehun ruokintapöydät on sijoitettu huoltokäytävään. Niiden kohdalla on betoniseinässä aukko, josta vasikat saavat päänsä ruokintapöydälle. Tämä aukko on oleellinen osa ilmanvaihtojärjestelyä. Kaikki osastolta tuleva ilma tulee aukon läpi huoltokäytävälle ja edelleen poistopuhaltimien ja -hormien kautta ulos.
Ilmanvaihdon karkeasäätö tapahtuu siten, että hoitaja napsauttaa kulloinkin tarpeellisen määrän imureita päälle. Tässä tarvitaan tietysti hieman kokemusta sekä säätilojen ja sääennustusten seuraamista. Poistopuhaltimet kehittävät alipaineen huoltokäytävään. Alipaine vaikuttaa ruokinta-aukkojen kautta jokaiseen osastoon.
Ilmanvaihdon hienosäädöstä huolehtivat jo mainitut tuloilmaluukut, joita vetomoottori lämpötila-anturin tietojen mukaan ja säätimien välityksellä liikuttelee. Siten ei ole erityisen tarkkaa, kuinka monta poistopuhallinta on kulloinkin käytössä. Mikäli alipaine on suuri, tuloilmaluukut säätyvät pienelle. Jos alipaine on pieni, luukut avautuvat lisää. Jos alipainetta ei ole tarpeeksi, tulee hälytys, koska osaston lämpötila nousee liiaksi.
Hienointa ilmanvaihtojärjestelmässä on se, että normaalitilanteessa ilma virtaa aina osastolta poispäin. Se ei pääse huoltokäytävältä takaisin osastolle mitenkään, vaan poistuu sieltä poistoilmapuhaltimien avulla. Vielä vähemmän ilma pääsee vaihtumaan suoraan osastojen välillä. Taudinaiheuttajien siirtyminen osastolta toiselle on näin kyetty myös ilmanvaihdon osalta minimoimaan. Osastolla ei ole liioin puhallinmelua, siellähän ei ole puhaltimia.

Kustannusarvio piti
TE-Keskuksen hyväksymä vasikkakasvattamon kustannusarvio oli 500 000 euroa. Jouni Herralan mukaan kustannusarvio jopa lievästi alitettiin, jos ei lasketa oman työn osuutta. Tähän päästiin hänen mukaansa sitkeällä kaupankäynnillä. Houkutukset olivat monet, tarjousten kanssa piti olla tipitarkkana.
Seinäelementit toimitti P. Hämeenniemen sementtivalimo Alavudelta. Lähes kaikki koneet ja tarvikkeet hankittiin Pellonpajalta. Lanta poistetaan lietteenä imulantamenetelmällä. Betoniritilät ovat mallia Greten. Väkirehun siirtää ruokinta-automaatteihin putkiruokkija suoraan 30 kuutiometrin ulkosiilosta. Rajoitetusta juotosta huolehtivat osastokohtaiset Orvalex-juottoautomaatit.
Säilörehu tehdään pyöröpaaleihin jo siitä syystä, että laakasiilossa ottorintaus kasvaisi liian suureksi kulutukseen verrattuna. Tästä syystä rehun lämpiäminen olisi enemmän kuin todennäköistä. Säilörehu jaetaan Avant 630 -pienkuormaajalla. Se hankittiin jo rakennusvaiheen alussa. Avant osoittautuikin verrattomaksi apuriksi rakennustyömaalla.
Jouni Herrala kommentoi rakennusvaihetta siten, että oma amatöörimäisyys ja sateinen kesä haittasivat projektia jonkin verran. Rakennus kuitenkin valmistui reilusti alle vuodessa.

Lupaava lähtö
Isäntäväen mukaan ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että tiukan osastoinnin periaate niin järjestelyjen kuin käytännön töidenkin kannalta on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Samalla he myöntävät, että vasikoiden hoito on tarkkaa työtä ja kysyy rutkasti osaamista.
Jenni-emäntä pitää lomittajakurssin työharjoittelua Vetelissä sijaitsevassa Vasmo Oy:n vasikkakasvattamossa erinomaisena oppina vasikkojen hoidon suhteen. Oppi on ollut tarpeen, eikä lisä pahoittaisi, kumpikin reilusti tunnustaa.
Vasikat siis juotetaan rajoittamalla juoma-annosta. A-Rehun vasikkarehua ne saavat vapaasti automaatista. Myös säilörehua tarjotaan vapaasti.
Kuume mitataan heti, jos sen nousua on vähänkin aihetta epäillä. Vasikoita tarkkaillaan muutenkin paljon. Sairausepäilyihin puututaan heti.
Ongelmiakin on tietenkin ollut. Isäntäpari tunnustaa, että tietynlainen amatöörimäisyys vaivaa yhä, samalla tavalla kuin rakentamisvaiheessa. Lietejärjestelmä ei ole pelannut niin kuin pitäisi. Syynä ovat ainakin osaltaan uudet pinnat ja turvekuivikkeen siirtyminen ritilöille ja niiden läpi lietelantaan.
Muutamia jäätymisiä on sattunut. Putkikuljetin jäätyi siilosta irronneen kondenssiveden takia. Myös vesijohto jäätyi puutteellisen suojauksen ja huonon sijoituksen vuoksi.
Vasikat ovat kuitenkin terveen oloisia, puhtaita ja pirteitä. Ne ovat pysyneet uteliaina ja pelottomina. Vasikat makailevat mielellään seinän vieressä olevalla kuivitetulla alustalla. Makuualustassa ei ole lattialämmitystä. Jouni Herralan mukaan vaikuttaa siltä, että sitä ei tarvita. Seinillä olevat suuriläpimittaiset putket reagoivat nopeasti lämpötilan vaihteluihin ja antavat säteilylämpöä suoraan makuupaikkaan.