Digitaalin laaturaja
Gallup Elintarviketiedon tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi kaikista pienistäkin viiden peltohehtaarin maatiloista noin 60 prosentilla onkin jo tietokone, joten ei ole ihme, että myös digikameran yleistyy kodeissa. Kuvilla saakin lisäarvoa kotisivuihin.
Kamerakaupoissa on nyt erinomaiset ja edulliset valikoimat käytettyjä filmikameroita kun kuvaamisen ammattilaisetkin ovat siirtymässä digikameran käyttöön.
Hyvää filmikameraa ei kannata antaa puoli-ilmaiseksi pelkästään digiin vaihtamisen ilosta, digikameraan saa panna paljon rahaa ennen kuin sen objektiivi pystyy samaan kuin filmikameran linssi.
Digiksi siirto työlästä
Jos haluaa digitaalisia kuvia, kamera on lyhin tie hankkia niitä. Mitä enemmän digitalisoimiseen tulee työvaiheita, sitä enemmän se maksaa ja synnyttää kuvan laadun korjaamisen tarpeita.
Jos digitoi paperikuvia itse, tarvitsee tasoskannerin, diaskannerilla pystyy lukemaan sekä dioja että mustavalkoisia ja värillisiä negatiiveja.
Skannaamisen jälkeen kuva ei ole valmis: sen kirkkautta ja värejä on säädettävä kuvaohjelmalla. Paitsi että se kaikki syö aikaa, työ vaatii osaamista ja laitteisiin menee rahaa. Useimmilla on tärkeämpääkin tekemistä. Sähköisen kuvan etuja on, että sitä on erittäin helppo rajailla.
Digitaalikamerassa tuloksen näkee heti, huonot voi poistaa saman tien ja siirtää tietokoneelle tai lähettää teetettäväksi vain ne tärkeät kuvat.
Digitaalikameran LCD-näyttö (liquid crystal display) on niin pieni, että vasta tietokoneella näkee esimerkiksi, ovatko ihmiset silmät auki vai kiinni, luuppikaan ei auta, koska näyttö on niin rakeinen. LCD-näytöstä ei voimakkaassa auringossa näe mitään, joten digikamerassa on syytä olla tavanomainen etsin.
Valtakunnallisen kuvankehitysketjun myyjä Helsingissä kertoi, että asiakkaiden lähettämistä tiedostoista tehdyt valokuvat ovat yleensä huonompia kuin perinteisistä filmeistä tehdyt. Myyjä sanoo, että tiedoston pitäisi olla ainakin megatavun kokoinen, eikä halpojen digikameroiden kynnen kokoisella linssillä voi tulla terävää kuvaa, vaikka niitä pikseleitä olisikin. Myyjän neuvo on, että kahden miljoonan pikselin kameralla pitää kuvata täysillä arvoilla ennen kuin tulee hyvä 10 x 13 sentin (digikuvasta tuleva koko) paperikuva.
Paperikuvaksi kehittämisen hintaa filmistä ja tiedostosta on vaikea verrata. Eräs valtakunnallinen ketju lähtee 10 x 13 sentin kuvissa yhden euron hinnasta jos kuvia on 1-8, 35 kuvaa saa 16,65 eurolla. Tiedostoja voi lähettää kuvanvalmistajalle myös sähköpostitse, hintoihin lisätään postitettavien kuvien postikulut.
Eräässä kuvanvalmistusketjussa saa kuvien kanssa samaan hintaan sähköiset kuvat CD-rompulla. Liike tallentaa kuvat ensin rompulle ja tekee kuvat siltä.
Kotona tulostimellakin saa kuvan paperille, mutta sen säilymisestä ei ole takeita ja kalliiksi tulee.
Digitaalikuvia ei tarvitse teettää sokkona. Koneella voi säätää rajaukset. Jos kuvaa satovahinkoja tai kasvuston värejä pellolla, värien korostuksia voi säätää tietokoneella, jotta halutut asiat korostuvat paperikuvassa.
Lyömätön kuva-albumi
Vanhat mustavalkoiset valokuvaat ovat säilyneet yli sata vuotta. Kukaan ei vielä tiedä, miten kauan digikuvat säilyttävät ominaisuutensa ja millä laitteilla niitä voi katsoa sadan vuoden päästä.
Paperikuvilla on voittamattomia etuja: jos lähden kylään ja haluan näyttää kuvia, sujautan vain kuvanipun laukkuun. Digitaalikuvia varten pitäisi raahata mukaan koko tietokone.
Vanhoista valokuvista pystyy hyvällä digikameralla ottamaan erinomaisia lähikuvia. Ne voi sitten siirtää tietokoneelle, jonka kuvaohjelmalla voi paikkailla naarmujakin. Myös diojen kopioiminen valopöydällä onnistuu, mutta huippulaatua ei kannata odottaa.
Ilmaista säätä Farmitista
Kevät tuo uutta Farmit.net -verkkopalveluun. Esimerkiksi sääpalvelusta tulee ilmainen Farmit-klubin jäsenille. Täsmäsääpalvelu on uudistunut, ja 2-5 vuorokaudeksi saa erilliset sadekartat sekä ennusteen hallan vaarasta. Kehitteillä on palvelu, jossa pyritään ennustamaan kasvinsuojelijalle tiettyyn säätyyppiin sopivan torjunta-aineen palvelun tarjoajan valikoimista.
Sikojen ja nautojen hyvinvoinnin määrittämiseen kehitetty mittausmenetelmä tulee Farmitin verkkosivulle. Samainen mittari on ollut Maatilan Pellervon Terve eläin -liitteessä. Palvelun tuottaa verkkoon A-Tuottajat. Tuottajat ovat ottaneet nopeasti käyttöön 2002 avatun A-netin. Kenttäjohtaja Veli-Matti Jäppilän mukaan noin 80 prosenttia teurasilmoituksista tulee netin kautta. Sitä kautta saa hieman hintalisää puhelinilmoitukseen verrattuna.
Farmit Websiten Ari Toivonen kertoo Farmitin osallistuneen myös Virtuaalikylän kehittelyyn. Se on tehty yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa osoitteeseen www.virtuaali.info ja laajenee vähitellen koko luonnonvara-alan kokonaisuudeksi, jossa esitellään erilaisia maaseutuyrityksiä ja töitäkin esimerkiksi videokuvien avulla. Toteutus ei näy avautuvan ilman tietokoneen Flash-ajuria.
Uusin tulokas Farmitiin on tärkkelysohran sopimusviljelyn sisältöä tuottava Altia.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |