Tartuntaa selvitetään tilakäynnillä
EHEC-bakteeri ei kuulu valvottavien eläintautien listalle. Niinpä EHEC-positiiviselle tilalle ei anneta rajoittavia määräyksiä kuten esimerkiksi salmonellatapauksissa tehdään. Sen sijaan EHEC-tartunta ihmisellä luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, koska osalla ihmisistä tauti voi kehittyä jopa henkeä uhkaavaksi.
Maatalousministeriö valmistelee yhdessä EELA:n ja ETT:n kanssa suositusta EHEC-bakteerin leviämisen estämisestä elintarvikkeisiin. Näissä ohjeissa on toimintaohjeet myös tiloille EHEC-tapauksissa. Suositus valmistuu toukokuussa 2003. Suosituksen perusajatukset, jotka esitetään tässä jutussa, olivat huhtikuussa kuitenkin jo valmiina - enää hiottavana oli vain yksityiskohtia.
Edellisen kerran EHEC-bakteerin esiintyvyyttä selvitettiin EELA:ssa vuonna 1997. Teurastamoissa satunnaisesti otetuissa ulostenäytteissä vain kahdella eläimellä sadasta todettiin tartunta. Suomessa bakteeria esiintyy selvästi vähemmän kuin useissa Euroopan maissa ja USA:ssa.
Vuoden 2003 tammikuussa on aloitettu uusi kartoitustutkimus EELA:n, Elintarvikeviraston ja teurastamoiden yhteistyönä. Kartoitus kestää kuluvan vuoden loppuun saakka ja siinä on tarkoitus tutkia tuhatviisisataa näytettä. Uloste- ja ruhojen pintasivelynäytteitä otetaan kaikissa teurastamoissa.
Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa tartunnasta
Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa tilalle teurastamolla löydetystä EHEC-tartunnasta. Tieto kulkee näytteiden tutkimisesta vastaavasta EELA:sta läänineläinlääkärin kautta kunnaneläinlääkärille. Lisäksi löydöksestä ilmoitetaan sen teurastamon tarkastuseläinlääkärille, missä EHEC-positiivinen nauta on teurastettu.
Ennen kuin tilalla ryhdytään sen kummempiin toimenpiteisiin löydetyn bakteerikannan vaarallisuus varmistetaan EELA:ssa. Jatkossa selvitetyt ohjeet pätevät myös muilla tavoin kuin teurastamolla löytyneissä tapauksissa. Voihan olla, että eläimet paljastuvat EHEC-positiivisiksi ihmisten sairastumista selvitettäessä.
Tilalla, jonka eläimistä on löydetty EHEC -bakteeri, on vain vähän lakisääteisiä velvoitteita tai tehtäviä toimenpiteitä. Tilan on ilmoitettava tartunnasta omaan teurastamoonsa ja/tai meijeriinsä. Tilalta ei saa myydä tai luovuttaa pastöroimatonta maitoa tai siitä tehtyjä tuotteita. Tinkimaidon myynti suoraan tilalta esimerkiksi mökkiläisille tai naapureille on EHEC-positiiviselta tilalta kiellettyä.
Eläimiä voidaan myydä teuraaksi tietyin erityisjärjestelyin. Sen sijaan välitysvasikoita ei tilalta haeta tartuntariskin vuoksi. Muidenkaan eläinten myynti eloon ei ole EHEC-positiiviselta tilalta järkevää. Jos eläimiä kuitenkin myydään muualle kuin teuraaksi, on tartunnasta ehdottomasti kerrottava ostajalle.
Riskienhallintasuunnitelma auttaa ongelman ratkaisussa
Kunnaneläinlääkäri tekee tilalle kaksi käyntiä EHEC- tartunnan toteamisen jälkeen. Mikäli tilan väki niin haluaa, kunnaneläinlääkäri voi pyytää käynnille mukaan neuvojaksi joko teurastamon tai Eläintautien torjuntayhdistyksen, ETT:n, terveydenhuoltoeläinlääkärin. Kaikkien mainittujen eläinlääkäreiden palkkiot maksetaan joko valtion, teurastamon tai ETT:n rahoista. Tuottajan kustannus rajoittuu tässä suunnitteluvaiheessa työajan menetykseen.
Ensimmäisellä käynnillä selvitetään tilan työtapoja. Koska EHEC-bakteeria löytyy naudan lannasta, ovat kaikki tilanteet, joissa lantaa käsitellään tai sitä voi joutua eläinten rehuun, juomaveteen tai niiden tuottamaan maitoon, tarkastelun alla. Puhtauteen liittyvät asiat niin eläimiä koskien kuin lypsy- ja rehunjakotyössäkin ovat keskeisiä asioita tilakäynnin aikana. Lisäksi otetaan tarpeellisia näytteitä sekä eläimistä että niiden ympäristöstä. Kartoitustutkimuksen ajan, vuoden 2003 loppuun, EELA vastaa näytteiden tutkimuskuluista.
Eläinlääkäri suunnittelee ja kirjoittaa tilakäynnin perusteella tilakohtaisen riskienhallintasuunnitelman. Tässä suunnitelmassa selvitetään, kuinka juuri tällä tilalla tulee toimia jotta bakteeri ei pääse leviämään eläimistä elintarvikkeisiin. Tämän hetkisen tiedon mukaan tilan vapautuminen EHEC-tartunnasta ei liene mahdollista. Epätoivoon ei silti kannata vaipua, sillä oikeilla toimintatavoilla ja hyvällä hygienialla bakteerin esiintyvyyteen pystytään vaikuttamaan.
Toinen tilakäynti tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä käynnistä. Käynnin tarkoituksena on seurata riskienhallintasuunnitelman toteutumista. Lisäksi otetaan uusia näytteitä EHEC-tutkimuksiin.
Mikäli suunnitelma on toteutunut sovitulla tavalla, eläinlääkäri kirjoittaa asiasta todistuksen. Tämän tarkastuksen ja todistuksen saamisen jälkeen teuraseläinten myynti on mahdollista.
Mikäli tila haluaa myydä teuraita ennen toisen tarkastuksen tekemistä, eläinlääkärin pitää tarkastaa eläinten teuraskelpoisuus. Tämä tarkastus tehdään tuottajan kustannuksella. Teurastamoiden ilmoitusten mukaan toisenkaan tarkastuksen jälkeen välityseläimiä ei oteta vastaan. Tämä poikkeustilanne jatkunee ainakin vuoden 2003 loppuun kunnes kartoituksen avulla on saatu lisätietoa EHEC-tartunnan leviämisestä ja tilan vapautumisesta tartunnasta.
Vakuutuksia ei ole tarjolla
Tiedot tartuntojen esiintyvyydestä sekä positiivisen tilan
vapautumisesta tartunnasta ovat tällä hetkellä niin puutteelliset,
etteivät vakuutusyhtiöt halua tarjota vakuutusta EHEC-tapausten varalle.
Jos tulevaisuudessa EHEC pystytään salmonellan tapaan saneeraamaan
tartuntatilalta pois, vakuutuksetkin tulevat todennäköisesti
markkinoille.
Outi Hälli
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |