Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Markkinointiin uusia valmiuksia

Viljamarkkinoiden tiukka tilanne pakottaa suunnittelemaan tuotantoa uudelle pohjalle. Onpa jokunen viljelijä aikonut jättää viljavuorossa olevat peltonsa kokonaan kylvämättä ja avokesannoida niitä. Luomuviljelijälle on kuitenkin vielä tarjolla ainakin markkinoita ajatellen uusia mahdollisuuksia.

Viljelijät ovat kyselleet USDA-sertifioinnin tarpeellisuudesta. Sen hankkiminen on erinomaista tilan markkinointivalmiuksien parantamista. Myös Euroopan maihin vietävältä tavaralta vaaditaan USDA-sertifiointi, sillä monet jalostajat markkinoivat tuotteitaan meren taakse.

Tässä yhteydessä tilalle tehdään myös laatujärjestelmä, joka ohjaa tilan toimintaa. Asiakkaalle laatujärjestelmä kertoo tuotantotavan vaiheet ja noudatetut ohjeet ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Tämä kuuluu myös nykyaikaisen, kehittyvän maatilan perusvalmiuksiin.

Nyt lukija jo tympääntyy kirjoittajan ajatuksen juoksuun, kun hän jatkuvasti mättää pöytään lisää ja lisää paperitöitä ja muita satsauksia, mutta ei kerro, kuka ostaisi varastoissa seisovan viljan. Sepä olisikin kullan kallis neuvo tähän tilanteeseen. Ei taida olla näkyvissä yhtäkkiä murtuvaa patoa, jonka aukosta suomalainen luomuvilja hyökyisi markkinoille.

Isävainajani sanoi, että kyllä aika tavaran kaupitsee. Mutta jos satoa on säilytettävä vuosikausia ennen kuin sen saa muutettua rahaksi, niin siinä loppuvat säilytystilat ja rahat. Tavaraa on saatava markkinoille.

Tärkeää on pitää siitä huolta, ettei tavanomaisen tavaran hinnalla liikkuvalle luomuviljaerälle anneta luomutodistusta mukaan. Se erä nimittäin hyvin todennäköisesti myös jalostetaan luomutuotteiksi. Tämä tekisi mitä suurinta hallaa luomuviljamarkkinoiden tulevaisuudelle. Luomulisät olisivat sen jälkeen menetettyä mahdollisuutta.

Mitä viljellä jatkossa?

Eniten varastoissa lienee luomukauraa. Ruistakin niissä seisoo jonkin verran. Mutta vehnällä ja ohralla voisi vielä olla tilaa. Korkealaatuista vehnää jauhetaan myllyissä ja pientä vientikauppaakin sillä tehdään. Luomumallasohraa ei ole kunnolla päästy edes kokeilemaan. Ja aijai, jos saataisiin luomukotieläintuki alulle, niin silloin oman maan rehuviljakauppa varmaan heräisi eloon.

Luomukasviöljyillä on kysyntä kasvussa edelleen, joten rypsin - sekä kevät että syysrypsin - viljelylle löytyy tilausta. Kevätrypsi apilanurmen suojaviljana, mahdollisimman myöhään kylvettynä on hyvä vaihtoehto. Sänki jää tulevan nurmen kanssa talvehtimaan ja siinä uutta kesää odottelevat loispistiäisen toukat ovat valmiina loisimaan rapsikuoriaisia ensimmäisistä kukista alkaen.

Juolavehnän torjuntaa suunnitelmallisesti

Viranomaiset eivät ottaneet tosissaan Luomuliiton tekemää ehdotusta lieventää CAP-avokesannon kasvipeitteisyysvaatimusta juolavehnän torjuntatapauksissa. Arvelivat sen koskevan vain muutamaa yksittäistä tilaa! Nyt on ratkaistvaa, miten mekaanista juolavehnän torjuntaa voidaan jatkaa kasvukauden loppuun saakka.

Tukien kannalta sopii menettely, jossa viimeistä vuottaan kasvavasta nurmesta tehdään CAP-säilörehu ja heti sen jälkeen lohko kynnetään huolimatta siitä, että arvokasta typpilatausta menetetään jonkin verran. Sitten seurataan juolan kasvua ja muokkaillaan joka toinen perjantai. Tieteellisemmin muokkausajankohtaa kutsutaan kompensaatiopisteeksi. Näin voidaan torjuntaa jatkaa aina talven tuloon saakka. Tällä menettelyllä päästään parempiin tuloksiin kuin CAP-avokesannolla, jolla mekaaninen torjunta joudutaan lopettamaan viimeistään elo-syyskuun vaihteessa luomusopimuksen kasvipeitteisyysvaatimuksen takia.

Ohdakkeen ja valvatin torjuntaan luomutilan CAP-avokesanto sopii hyvin, sillä niiden häviämiseen muokkaukset eivät enää vaikuta elokuun lopun jälkeen.

Teksti: Esa Partanen
S-posti: esa.partanen@proagria.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |