Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Purulantakasat talleilla kasvavat

Hevostalleilla muhii ongelma, joka räjähtää käsiin viimeistään vuoden vaihteessa. Kuivikkeena käytetyn sahan- tai kutterinpurun höystämälle lannalle ei tahdo löytyä osoitetta.

"Muutaman vuosi sitten purua käytti kuivikkeena noin 70 prosenttia talleista. Nyt luku on ehkä hieman pienempi, mutta valtaosalla kuivikkeena on edelleen sahan- tai kutterinpuru", tutkija Sanna Airaksinen Hevostietokeskuksesta kertoo.

Purusta pidetään pääasiassa ulkoisten seikkojen takia: se on valoisaa, kevyttä käsitellä, edullista ja sitä on melko hyvin saatavissa.

Käytön jälkeen kevyestä purusta tulee raskaan luokan ongelma. Purulanta hajoaa hitaasti pelloilla, ja saattaa pahimmillaan käyttää hajoamiseen maaperän ravinteita. Lannoitteeksi tarkoitetusta hevosenlannasta tuleekin pellon köyhdyttäjä.

Viljelijät suhtautuvat purulantaan nihkeästi, joten pelloille sitä on vaikea kaupitella. Jos tallilla on omaa peltoa, purulanta levitetään yleensä sille.

Purulanta määritellään jätteeksi, joten sen polttamiseen tarvitaan jätteenpolttolupa.

Erityisesti kaupunkitalleilla ja hevoskeskittymissä peltoa ei ole tarjolla, joten purulantaa on ajettu kaatopaikalle.

Ensi vuonna se on kiellettyä. Vuoden 2005 alusta astuu voimaan kaatopaikkoja koskeva määräys, joka kieltää sijoittamasta kaatopaikalle esikäsittelemätöntä jätettä. Jätteestä on erotettava pois suurin osa biohajoavasta jätteestä. Tavoitteena on ehkäistä kaatopaikkojen haittoja ja saada biojäte takaisin kiertokulkuun. Biojäte on puolestaan käsiteltävä biologisesti hyötykäyttöä varten, joko kompostoimalla tai mädättämällä.

Tallilla kuiviketta kuluu runsaasti

Yhtä hevosta kohden kuiviketta suositellaan varattavaksi 12 kuutiota vuodessa. Poni tarvitsee kahdeksan kuutiota vuodessa. Ei tarvitse olla kovinkaan iso purua kuivikkeena käyttävä talli, kun purulanta kasa on iso.

Airaksinen kertoo, että purulannan hajoamista voi yrittää nopeuttaa nopeuttamalla puun hajoamista lisäämällä esimerkiksi ureaa ja pöyhimällä lantakasaa. Lannan käsittely tuo kuitenkin lisäkustannuksia, jotka mitä todennäköisimmin jäävät hevosenomistajan maksettaviksi.

"Taloudellisuus on yksi asia, mikä pitää huomioida, kun miettii lannankäsittelyketjua", Airaksinen sanoo. Hän suosittelee talleja miettimään kuivikkeen vaihtoa, jos omaa peltoa ei ole.

Purun tilalle sopivat niin turve, olki kuin paperikin. Paperin käyttäjä on tällä hetkellä marginaalisesti. Hidas hajoaminen vaikeuttaa myös paperikuivikelannan jatkokäyttöä.

"Turve on hyvä, koska se sitoo ammoniakkia ja nestettä kunnolla. Silloin talli-ilman laatu pysyy hyvänä. Pitkä olki ei ole yhtä hyvä sitomaan nestettä ja ammoniakkia. Oljen silppuaminen parantaa tilannetta", Airaksinen sanoo.

Hevoselle vain hyvää kuiviketta

Hyvälaatuisen, homeettoman oljen saatavuus on talleille ongelma. Hevonen on pitkäikäinen urheilija, jonka keuhkojen kunto näkyy heti suorituskyvyssä. Ilmassa leijuvat homeet ovat sille, samoin kuin tallityöntekijöillekin, myrkkyä.

Turpeenkin laadun suhteen talleilla kannattaa olla tarkkana. Hevosten kuivittamiseen sopii vain mahdollisimman vähän maatunut rahkaturve. Tummat, pitkälle maatuneet turpeet pölisevät. Talleille sopivaa turvetta ei kaikkialla ole helposti saatavissa, jos lähimmiltä turvesoilta on pintakerros jo käytetty.

"Talleilla on kokemuksia huonoista turpeista. Kynnys kuivikkeen vaihtamiseen voi monella olla korkealla", Airaksinen toteaa.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö 5/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |