Viljan viljelyssä tärkein pääoma on oma pää, sanotaan. Satokomponenttien tunteminen ja laskeminen antaa oivan mahdollisuuden käyttää tätä pääomaa.

"Viljanviljelijällä on työjakso ja tarkkailujakso. Ne erottaa toisistaan viljan tähkälletulo. Työjakson aikana ei rakenneta kuivuria eikä lähdetä lomalle, niiden aika on vasta tähkimisen jälkeen. Viljanviljelijän työt eivät lopu rikkakasvien ruiskutukseen", Suomen Rehun tutkimuspäällikkö Juha Salopelto sanoo.


Juha Salopelto

Viljely on pudotuspeliä. Parhaat satonäkymät ovat edessä ennen kuin ensimmäistäkään jyvää on maahan piilotettu. Teoriassa viljasta voi Suomessakin saada yli kymppitonnin hehtaarisatoja. Käytännössä satoa häviää pitkin kasvukautta esimerkiksi liian harvaan kylvöön, lyhyisiin tähkiin tai pieniin jyviin.

Satokomponenttien laskeminen kertoo viljelyn onnistumisesta. Viljan tullessa tähkälle viidestä satokomponentista on määräytynyt jo neljä. Siksi alkukesä on viljamiehelle kiireistä aikaa.
"Viiden tuhannen kilon hehtaarisato on kelpo tavoite. Jos viljelyssä on ohraa, jonka tuhannen jyvän paino on 42 grammaa, neliömetriltä pitää tulla puoli kiloa jyviä eli 12 000 kappaletta", Salopelto sanoo.

Syksyn satotavoite asetetaan jo keväällä, mutta Salopelto kehottaa miettimään myös välitavoitteita. Viiden tonnin sato edellä mainitulla 42 gramman tuhannen siemenen painolla vaatii 500 tähkää neliölle. Tähkämäärää tai sitä ennen jo oraiden ja versojen määrää kannattaa käydä pellolta laskemassa. 

Mitta ja vihko
haalarin taskuun


Oraiden, versojen tai tähkien laskeminen neliöltä on työlästä. Paljon helpommalla pääsee, kun pitää haalarin taskussa mittaa ja laskee samat asiat yhdestä rivistä 80 sentin matkalta ja kertoo luvun kymmenellä. Tämä kaava pätee, jos riviväli on 12,5 senttiä. 

Toinen vaihtoehto on laskea oraat kahdesta vierekkäisestä rivistä 40 sentin matkalta, laskea luvut yhteen ja sitten kertoa tulos kymmenellä. Silloin saadaan mukaan etu- ja takavantaan kylvöjälkien yhdysvaikutus. Monesti ne eroavat toisistaan.

"Ihmissilmä on sellainen, että tietämättä valitsee aina hyvältä näyttävän kohdan. Suosittelen heittämään mitan peltoon ja laskemaan juuri siitä, mihin mitta putoaa. Jos haluaa tietää tilanteen tien varresta pientareesta, silloin laskee vain sieltä. Jos sen sijaan haluaa tietää koko pellon tilanteen, kannattaa laskea pätkiä eri puolilta lohkoa", Salopelto suosittelee.

Oleellista on kirjata havainnot ylös ja vielä tärkeämpää pohtia, miksi onnistui, tai mikä meni pieleen. Muistiinpanot ovat erityisen arvokkaita seuraavan vuoden keväänä. Silloin niitä opiskellaan juuri ennen kylvöä.

"Silloin voi muistiinpanoista huomata, että tietyn lohkon orasmäärä jäi pieneksi, koska kosteus oli karannut. Sitten mietitään, pitäisikö kylvöjärjestystä muuttaa."

Tuliko oraita
riittävästi?


Ensimmäinen satokomponentti on siis oraiden määrä neliöllä. Moni laskee tarkasti kylvössä käytettävää siemenmäärää itävyyden ja siemenen painon perusteella. Se on oikein, mutta Salopelto painottaa, että vielä tärkeämpää on käydä laskemassa oraiden määrä pellolta. Se kertoo, miten muokkaus ja kylvö onnistuivat.

"Jos on kylvänyt 500 itävää siementä neliölle, mutta niistä orastuukin vain 450, se on 10 prosenttia vähemmän kuin oli tarkoitus", Salopelto muistuttaa.
200 orasta neliöllä näyttää autolla ohi ajaessa kauniin vihreältä pellolta. Tarkka kylväjä kuitenkin laskee oraat ja huomaa, että jotain on mennyt pieleen. Siemen on mennyt liian syvään, peltoa ei ole äestetty tasaisesti tai koneiden säädössä on jotain pielessä. Siemen ei ehkä ole saavuttanut kosteutta?

Syy etsitään rapsuttelemalla riviä auki. Sieltä voi löytyä itäneitä, mutta ennen pintaa uuvahtaneita oraita.

Salopelto sanoo, että siemenkoon merkitystä kylvössä ei aina muisteta. Jos tuhannen siemenen paino on pieni, siemenmäärää kannattaa lisätä. Pienistä siemenistä eivät kaikki jaksa tulla pintaan asti.

"Jos rivistä löytyy kuivia siemeniä, jotka eivät ole edes itäneet, syy on äestyksessä tai kylväjässä. Tästä kannattaa ottaa oppia seuraavaksi vuodeksi."

"Kylväjä on nykyään eristetty lasikoppiin, jossa ilmastointi toimii ja stereot soivat. Sieltä ei viitsi nousta pois. Ja kuitenkin saa hyvän palkan niistä hetkistä, kun on pysäyttänyt koneen ja käynyt katsomassa, mihin siemen menee. Se pitäisi viitsiä tehdä muulloinkin kuin ensimmäisellä kierroksella", Salopelto sanoo.

Syvä kylvö johtaa
yhteen versoon


"Satokomponentit ovat siitä mukavia, että ne kompensoivat toisiaan. Jos jokin asia menee pieleen, pelto pyrkii korjaamaan tilannetta", Salopelto muistuttaa. 

Hän kehottaa miettimään satoa tähkätaulukon perusteella. Jos tuhannen jyvän paino on 42 grammaa ja neliöllä on tähkiä 300 kappaletta, satoa on odotettavissa kolme tonnia. Jos tähkämäärän saa nousemaan 400 kappaleeseen, sato kasvaa tuhannella kilolla. 

Toinen satokomponentti on versojen määrä neliöllä. Jos siemen on mennyt syvälle, se tekee yleensä vain yhden verson. Lähelle pintaa kylvettyyn yksilöön tulee helpommin sivuverso. Sama pätee siemenkokoon, pienestä siemenestä tulee vain yksi verso.
Keskimäärin meikäläisillä vehnillä on 1,2 sivuversoa, Euroopassa päästään kahteen. Yhtä tiheään kasvustoon päästään kylvämällä meillä siemenet tiheämpään kuin Euroopassa.

"Meillä vehnän tähkämäärä neliöllä tehdään kylvökoneella, Euroopassa se tulee versoilla. Vehnällä oraiden lasku on vielä tärkeämpää kuin ohralla, sillä se kertoo tähkämäärän melko suoraan", Salopelto sanoo.

Kolmas satokomponentti onkin tähkien määrä neliöllä.

Jyväluku on
koko homman ydin


Viljan tullessa tähkälle puolet kasvuajasta on takana. Silloin kasvi on ottanut valtaosan tarvitsemistaan ravinteista. Tästä eteenpäin ravinteet kulkeutuvat lehdistä tähkään.

Tässä vaiheessa tulevaa satoa voi arvioida punnitsemalla rivimetrillä olevan kasvuston määrän. Suomen Rehu tekee yhteistyötä sekä Agrimarketin että K-maatalouden kanssa. Molemmilla ketjuilla on 16 liikkeessä ISO-VILJA-mittauskioskeja, joissa voi käydä laskemassa tietokoneohjelmalla, miten paljon satoa on tulossa. Samalla voi mitata lehtien typpitilanteen.

"Jos esimerkiksi Saanalla on tähkälletullessa rivimetrillä tavaraa 330 grammaa, tulossa on viiden tonnin sato. Huippusato on tulossa, jos tässä vaiheessa on kasvimassaa puoli kiloa", Salopelto toteaa.

Neljäs satokomponentti on jyvien määrä tähkässä. Jyväluku on määräytynyt jo kasvukauden alkuvaiheessa. Viljoilla paikkoja jyville on toista sataa, käytännössä yleensä jäädään paljon pienempiin lukuihin.

Vaikka tähkään olisi alun perin muodostunut paljon tähkylän aiheita, kasvi voi silti myöhemmin karsia niitä tähkän ylä- tai alapäästä. Kasvuolojen tulee olla kunnossa kaiken aikaa.
"Jyväluku on iso juttu tässä hommassa. Jyvien määrä vaikuttaa satoon kaikkein eniten", Salopelto toteaa.

Viimeinen satokomponentti on jyväkoko. Se määräytyy loppukesän aikana, jyvän täyttymisvaiheessa. Silloin kasvi tarvitsee riittävästi terveitä lehtiä yhteyttämiseen. Tautien torjunnan pitääkin olla hallinnassa. Samoin viljan pitää olla pystyssä kaikkien 16 ravinteen käytössä.

Jos jyväntäyttymisen aikaan on kuumaa, jakso jää lyhyeksi ja sato pienemmäksi.

Osaamisella
800 kiloa lisää


Salopelto kertoo, että monet viljatutkimuksessa mukana olevat tilat ovat tehneet laatujärjestelmän. Moni tiloista myös oikeasti laskee satokomponentteja. Viime kesänä tutkimustilat saivat keskimäärin 800 kiloa maan keskisatoa isomman ohrasadon.

"Siinä on hyvä syy perehtyä satokomponentteihin. Mitä mittaa, sitä voi parantaa. Tutkimustiloilla ei ole yhtään paremmat pellot kuin muillakaan, he tekevät isomman sadon paremmalla osaamisellaan. Heillä on enemmän tietoa omista pelloistaan ja he miettivät, miksi joku komponentti jäi pieneksi. Seuraavana vuonna sitä asiaa voi parantaa", Salopelto toteaa.

kansikuva

SISÄLTÖ 2/2005

  • Kotieläintalous
  • Työtä pelkäämättä, aikaa säästäen
  • Nurmirehun sokerin runsaus ei lisää lehmien ruohonsyöntiä
  • Lehmä viihtyy pakkasessakin
  • Laatuheinärengas tuottaa hyvää hevosheinää
  • Hevonen kaipaa riittävästi energiaa
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Ureaplasma - kiistelty taudinaiheuttaja navetoissa
  • Metsä
  • Puu tekee kauppansa normaalivauhtiin
  • Harveri harventaa ja hoitaa
  • Metsätöiden rahoitusta aika järkeistää
  • Metsäverotus alkaa tuottaa valtion kassaan enemmän
  • Metsäalan konepalveluyritys välittää koneita netissä
  • Kasvintuotanto
  • Kevään glyfosaattiruiskutus ajoitetaan muokkauksen mukaan
  • Gramma-aineiden käyttöä olisi vara lisätä
  • Torjunta-aineiden hinnat halpenevat
  • Strobi sekoitetaan muuntyyppisen aineen kanssa
  • Sopiva fosforin määrä?
  • Luomupellervo 60-63
  • Talous ja markkinointi
  • Nuoret ja lupaavat uskovat tulevaisuuteen
  • Kaksi suurnäyttelyä riittäisi
  • Paloturvallisuusmääräysten kaavamainen noudattaminen haaskaa viljelijöiden rahoja
  • Savuun reagoivat palovaroittimet toimivat hyvin
  • Palovaroittimien toimintaperiaatteita
  • Teknologiaa talouden ehdoilla
  • Lähiruokaa tavaratalosta
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla