Vapaa ruokinta vaatii rehulta paljon. Rehun tulee olla energiaköyhempää, jotta eläimet eivät lihoisi liikaa.

Lihominen ei ole ongelma toimivassa pihatossa eläinten ollessa hyvässä fyysisessä kunnossa. Ongelmia saattaa tulla vastaan kuitenkin porsituspuolella ahtaiden porsitushäkkien kanssa.

Lihomisen estämiseksi on kasvatettu rehun kuitupitoisuutta. Sen tulisi olla täyttävää, mutta kuitenkin turvattava kaikki eläimen päivittäiset tarpeet. 

Vapaa ruokinta nostaa ruokinnan kustannuksia, koska eläimet syövät rehua enemmän ja rehukomponentit saattavat olla kalliimpia. Vapaasta ruokinnasta saatujen hyötyjen pitäisi olla kustannusten nousua suurempia. Kokonaishyödyn mittaaminen rahassa on vaikeaa, jos ajattelee esimerkiksi eläinten parantuneesta hyvinvoinnista saatavia hyötyjä.

Vapaa ruokinta on käytännössä helpoin toteuttaa kuivarehulla. Eläimet syövät rehun omaan tahtiin automaateista. Etuna on eläinten rauhallisuus ja tyytyväisyys. Ruokinta-ajan aiheuttama stressi on näissä sikaloissa lähes tuntematon käsite. 

Eläinten hyvinvoinnin kannalta vapaa kuivarehuruokinta on erittäin suotavaa. Tutkimusten mukaan erityisesti ryhmän alempiarvoiset eläimet hyötyvät tästä ruokintamallista. Erillistä kunnostusta tällä ruokintamenetelmällä ei tarvita, sillä alustavien kotimaisten tutkimusten mukaan eläimet syövät tällaista rehua noin kolme ja puoli rehuyksikköä päivässä tiineyskauden aikana.

Rehukomponentit ja 
kannattavuus


Maailmalla ja kotimaassa vapaassa ruokinnassa kuitupitoisuutta on lisätty pääsääntöisesti leseillä ja juurikasleikkeellä (sokerijuurikasteollisuuden sivutuote). 

Leike on optimaalinen rehun raaka-aine vapaasti syötäessä, sillä se toimii kuitulähteenä ja aiheuttaa myös pitkäaikaisen kylläisyyden tunteen turvotessaan suolistossa. Juurikasleikkeen ongelmana on sen hinta. Leike on tärkeä naudan rehun raaka-aine, jolloin joudutaan kilpailemaan samasta rehun raaka-aineesta. 

Vapaan ruokinnan kannattavuudesta on vaikeaa vetää suoraa johtopäätöstä pelkästään rehun hinnan perusteella. Ruokinnan kokonaiskustannuksiin vaikuttavat hyvin monet asiat kuten ruokintamenetelmä, sikalan pohjaratkaisut, osastojen lukumäärä, laitteissa olevan tekniikan määrä ja niin edelleen. 

Kokonaiskannattavuutta laskettaessa pitää ottaa mukaan myös aloittavassa yksikössä laitteiden hankintahinta. Laitteiden hankintahinnoissa on suuria eroja ja hinta kasvaa sekä kuiva- että liemiruokintalaitteissa tekniikan myötä. 

Verrataan karkeasti arvioiden aloittavan 850 emakon porsitussikalan ruokintalaitteiden vaihtoehtoisia hankintahintoja liemiruokkijalle ja vapaassa ruokinnassa käytetylle kuivaruokkijalle. Liemiruokintalaitteiden hinta on noin satatuhatta euroa ilman siiloja ja kuljettimia. Lisäksi liemiruokkija ja osa siiloista vaativat noin sadan neliömetrin lämpimän rehustamon, jonka rakennuskulut ovat noin 170 euroa per neliö.

Vastaavat kulut kuivaruokkijalle ovat noin 60 000 - 80 000 euroa, eikä lämmintä rehustustilaa tarvita.

Tekniikan lisääntyessä voidaan puhua myös häiriökustannuksista. Esimerkiksi liemiruokinnassa ruokintatapahtumien lisääntyessä lisääntyvät usein myös eri syistä johtuvat ruokintahäiriöt, jotka vaativat hoitajalta myös toimenpiteitä. Liemiruokkija vaatii ehkä enemmän sitoutuneisuutta laitteen huoltoon toimiakseen moitteettomasti.

Vapaassa ruokinnassa käytetyillä kuivaruokintalaitteilla säästetään tässä mielessä omaa työaikaa, joka tulee myös hinnoitella. Myös eläinten parantunutta hyvinvointia ja stressittömyyttä on vaikea hinnoitella. Tulevaisuudessa hyvinvointi-indeksi antanee työkalun siihenkin. 

Kokemuksia meiltä 
ja maailmalta


Toisen puolen kannattavuuteen tuo rehun kulutus ja sen vaikutus tunnuslukuihin. Keskimääräinen kulutus emakkoa kohden päivässä vapaata rehua on hieman yli 4 - 4,5 kiloa eli noin 3,0 - 3,3 rehuyksikköä. Perinteisen tiineysrehun kulutus on 1,0 - 1,5 kiloa vähäisempää, joten pelkkä rehukustannus jää helposti kalliimmaksi vapaalla rehulla. 

Hintaeroon vaikuttavat luonnollisesti vertailuun käytetyt rehukomponentit. Kotimaisten kokemusten perusteella rehukustannus vapaalla ruokinnalla tiineyttä kohden on 70 - 80 euroa.

Suurin hyöty vapaasta ruokinnasta on tullut pitkällä aikavälillä hedelmällisyyspoistojen vähentymisenä ja syyshedelmättömyyden vähenemisenä.

Saadaanko vapaalla ruokinnalla kuitupitoisella rehulla puuttuvia porsaita takaisin, jää nähtäväksi tulevaisuudessa.

kansikuva

SISÄLTÖ 2/2005

  • Kasvinviljely
  • Edessä 150 hehtaarin urakka
  • Suurtehokuivuri vaihtoehto kotikuivatukselle
  • Kuivauspalvelu käytännössä
  • Nurmen korjuuaikatiedotus
  • Tänä kesänä lasketaan satokomponentteja
  • Tehoisa lämpösumma kertoo kasvuajan
  • Taselaskurit tehokäyttöön
  • Raisiolla tavoitteena 2000 hehtaarin camelina-ala
  • Camelinaan pätevät samat säännöt kuin rypsiin
  • Kasvinsuojelu on iso haaste laatuviljan tuottajalle 45
  • Kotieläintalous
  • Onnistunut laidunnus pitää tuotoksen tasaisena
  • Oikea osoite karjanlannalle
  • LSK-karjalla korkeaan tuotokseen
  • Pelso on lapinkarjan turvapaikka
  • Terve eläin:
  • 16-sivuinen liite: Lisäporsaita ruokinnallisin keinoin
  • Talous ja markkinointi
  • Myyntiveroon ilman tuplaverotusta
  • Suomen Rehu ostaa Mildolan
  • Suomen Rehu on meille oikea ostaja
  • Lännen Tehtaat on kotimainen elintarviketalo
  • Ympäristökoneiden markkinat kasvussa
  • Soklex tuo sähäkkyyttä ja säästöjä myös navettaperustusten tekoon
  • Ite tehty vesihuoltolinja
  • Uusia paloturvallisuusmääräyksiä vaikea toteuttaa
  • Kasvintuotanto
  • Kevään glyfosaattiruiskutus ajoitetaan muokkauksen mukaan
  • Gramma-aineiden käyttöä olisi vara lisätä
  • Torjunta-aineiden hinnat halpenevat
  • Strobi sekoitetaan muuntyyppisen aineen kanssa
  • Sopiva fosforin määrä?
  • Luomupellervo
  • Metsä
  • Kantojen korjuu energiapuuksi kasvaa
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla