Energiakuumetta

Energian hinnannousu ja kahden ministeriön ilmoitus Suomen energiapoliittisista tavoitteista ovat aikaansaaneet melkoista toimeliaisuutta Suomessa. Ilmiötä voi hyvin verrata kaikkien tuntemaan kultakuumeeseen tai 1980-luvun pörssihuumaan.

Suomen ensimmäinen kultalöydös toi 1800 luvulla puolentuhatta miestä Ivalojoen varteen onneaan koettamaan, ja ryntäyksiä kullan perään ollut useita senkin jälkeen. Harva näissä mittelöissä on tainnut rikastua eikä kansantalouskaan liene näistä suuresti hyötynyt.

Energia, ennen muuta öljystä tuotettu energia on kallistunut rajusti. Kaikille on käynyt selväksi, että tilalle on löydettävä muita energialähteitä. Tässä tilanteessa pellolla tuotettava energia on noussut arvoon arvaamattomaan.

Energiakuumeen alullepanijoina ovat vahvat toimijat. Ensin kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti, että liikennepolttoaineissa pitää olla etanolia kolme prosenttia neljän vuoden sisällä. Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan kertoi energiakasvien pinta-alatavoitteeksi puoli miljoonaa hehtaaria eli lähes neljänneksen Suomen peltoalasta.

Monet yritykset, ainakin Neste Oil, Altia, Lännen Tehtaat ja ST1 Biofuels ovat ilmoittaneet omista etanolikaavailuistaan. Neste Oil toki etanolin tuojana, muut aikovat valmistaa etanolia suomalaisesta raaka-aineesta. Vapo ja Pohjolan Voima houkuttelevat perustamaan ruokohelpiviljelmiä. Puolen miljoonan peltohehtaarin tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta neljännesmiljoona alkaa jo olla koossa.

Elintarvikkeita Euroopassa tuotetaan yli oman kulutuksen. Näin myös Suomessa. Ruoan tuotannon kannattavuusnäkymät ovat näissä kalliin eurooppalaisen työn ja kalliin energian olosuhteissa heikot. Ei siis mikään ihme, että kuin taivaan lahjana tullut energiamahdollisuus otettiin täällä innostuksella vastaan. Lisää löylyä kiukaalle löivät esimerkit, kuinka talotkin kannattaa lämmittää viljalla ennemmin kuin toimittaa sitä teollisuuden raaka-aineeksi.

Ei ole epäilystäkään, etteikö energian kallistuminen luo uusia mahdollisuuksia ja markkinoita myös peltoenergialle. Silti kannattaa pohtia myös asioiden toista puolta.

Energiaa voidaan tuottaa edelleen halvalla uraanista. Maailmalla tullaan myös varmasti kehittämään uusia ratkaisuja, joilla energiaa tuotetaan yhtä halvalla tai halvemmalla kuin öljystä. Energian tuottaminen pelloilla onnistuu parhaiten maissa, joissa aurinko lämmittää peltoja eniten. Pellot tulevat tuottamaan taloudellisesti ruoan tuotannossa yhtä hyvin tai paremmin kuin energian tuotannossa viimeistään silloin, kun peltojen siirtyminen energiatuotantoon vähentää elintarvikkeiden raaka-aineiden tarjontaa.

Sekin on hyvä muistaa, että energian käyttö tulee edelleen lisääntymään nopeasti. Peltoenergia ei tarjoa ratkaisua tulevaisuuden energiakysymyksiin, sen verran isoista energiamääristä on kysymys. Viidenkymmenen vuoden kuluessa ihmiskunnalla on pakko olla kokonaan uusia energiaratkaisuja, samaten uusia ratkaisuja elintarviketuotantoon.

Kullan houkutusta ei pidä väheksyä, sen hohtoa on mahdoton vastustaa. Monet tulevat varmasti kuopaisemaan tyhjää tässä energiahuumassakin. Näin se on aina ollut ja näin se tulee aina olemaan.