Ranskassa suorakylvössä 
8 tonnin satoihin

Suorakylvö on saanut Ranskassa pienen jalansijan, mutta kovin yleistä se ei ole vaikka esimerkiksi syysvehnän suorakylvössä päästään 7-9 tonnin hehtaarisatoihin. Suorakylvöön siirtyneet viljelijät murehtivat sitä, että tutkimus keskittyy yhä yksinomaan perinteiseen kylvötapaan. Suorakylvötutkimusta ei ole.

Noin tuhannen kilometrin kierros Ranskan maaseudulla Pariisin, Toursin, Bourgesin, Clermont Ferrandin ja Lyonin ympäristössä maaliskuun lopulla suomalaisen viljelijäporukan mukana antoi hyvän kuvan suorakylvön yleisyydestä. Suorakylvettyjä isoja peltolohkoja on siellä täällä. Isoja keskittymiä ei näkynyt missään.

Suorakylvetyt lohkot erottuvat Ranskassakin maisemasta selvästi. Pystyssä törröttävä sänki syysviljan oraassa on ruma näky, joka peittyy vasta parin viikon sisällä kasvun alkamisesta. Ranskassa peltoaukeat ovat laajoja ja silmiä hivelevän komeita. Moni viljelijä varmasti vierastaa tällaisen maiseman "pilaamista".

Ilmeistä kuitenkin on, että suorakylvöön siirtyneet viljelijät pysyvät suorakylvössä. Ensimmäisillä kokeilijoilla kokemusta on jo kymmenen vuoden ajalta. Työn säästö on heillä ollut sen verran suuri, että kokonaisuus on plussan puolella. Kokemuksen lisääntyessä ja maan rakenteen muuttuessa sadotkin ovat kivunneet pikku hiljaa ylöspäin.

Strobit pannassa,
jotta olki lahoaa

Pariisin lounaispuolella Chartresissa 260 hehtaarin tilaa viljelevä Jean-Manuel Langlois kertoo kylväneensä suorakylvönä viisi vuotta. Syysvehnäsadot ovat 7-9 tonnia, rapsisadot neljä tonnia. Syynä suorakylvöön siirtymiseen oli maan tiivistyminen sateiden takia. Alue on viljanviljelyaluetta, mutta kahta satoa kesässä ei saada kuten Etelä-Ranskassa.

Langlois näyttää pellolla, miten kasvuston alla on paksu olkikerros. Strobiluriineja kasvinsuojelussa ei voi käyttää, jotta oljet lahoavat. Strobit estävät lahoamisen täysin.

Kylvö paksuun olkikerrokseen ei ole Langloisin mukaan ollut ongelma. Kiekkovantaat jaksavat leikata pitkän oljen hyvin poikki. Hiiret ja etanat ovat lisääntyneet kuten olettaa voi.
"Sadoissa on ollut pientä nousua, vaikka lannoitusta on vähennetty", Langlois sanoo.

Toinen saman alueen viljelijä, Francis Proust Flaceystä viljelee 200 hehtaarin tilaansa alueella, jossa kivisyys on todellinen ongelma. Suomalainen hieraisee pellolla ihmeissään silmiään, eihän pelloilla olekaan muuta kuin pikkukiviä.

Kivisyys ja vähäinen multavuus ovat Proustilla pääsyy suorakylvöön. Suorakylvö nostaa kiviä vähemmän pintaan kuin perinteinen kylvö. Suorakylvön avulla pyritään lisäämään maan multavuutta. Kymmenen vuoden kokemus suorakylvöstä on rohkaiseva, kiviä on hieman vähemmän ja orgaanista ainesta selvästi enemmän.

Suorakylvön myötä Proust on siirtynyt yksinomaan syysviljoihin. Kevätviljat vaatisivat alueella kastelua. Kierrossa on syysvehnää, ruista, rapsia ja härkäpapua. Syysvehnäsadot ovat kasvaneet hieman aiemmasta ja ovat nyt 7,5-8 tonnia hehtaarilta. Kilometri pohjoisempana viljelevät saavat jo tonnin enemmän, koska siellä kivisyys ei ole enää ongelma.

Välikasvilla
lisää humusta

Orgaanista ainesta Proust pyrkii lisäämään myös välikasvin avulla. Puinnin jälkeen pelloille kylvetään välikasviksi hunajakukkaa ja valkoapilaa. Ne ehtivät kasvaa kaksi kuukautta, jonka jälkeen kasvusto tuhotaan glyfosaatilla ennen kylvöä.

Luomuviljelijäksi Proustia ei pidä erehtyä uskomaan. Vehnälohkolle tehdään kuusitoista eri ruiskutusta, joista osa on nestelannoitusta, muut rikka-, kasvunsääde- tauti- ja tuholaisruiskutuksia. Kemiallisen kasvinsuojelun laajuutta kuvaa, että ruiskutuksia on nyt suorakylvön myötä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin.

Jean-Claude Quillet viljelee poikansa Antonyn kanssa tuhannen hehtaarin alaa Toursin lähellä Länsi-Ranskassa. Tilalla on omaa peltoa kuusisataa hehtaaria, josta kolmesataa on isän ja kolmesataa pojan. Loput neljäsataa kuuluvat 20-30 hehtaarin pientiloille, joilla ei enää ole omia koneita.

Tilan koneistus on melko niukkaa. Peltotöissä on kaksi traktoria, yksi puimuri ja yksi 24 metrin kasvinsuojeluruisku sekä kaksi suorakylvökonetta. Sadetus ulottuu 250 hehtaarin alalle.

Suorakylvöön siirtymisen syynä oli peltojen tulvaherkkyys ja tulvista aiheutuva eroosio. Nyt pellot pidetään suorakylvön ja välikasvin avulla jatkuvasti kasvipeitteisinä. Välikasvit valitaan maaperän mukaan. Typensitojakasvi, runsaskasvustoinen sorghum vähämultaisilla alueilla ja syväjuurinen kasvi tiivistyneillä alueilla.

Quilletin mukaan tulosta on tullut. Peltojen multavuus on nyt 2,4-kertainen, pellot ovat aikaisempaa ravinteikkaampia ja tiivistyneisyys on vähentynyt. Syysvehnän sadot ovat kuitenkin yllättävän pieniä, vain 6-7 tonnia hehtaarilta. Maissia sentään tulee 12 tonnia hehtaarilta ja rapsia 3-4 tonnia.

"Sadot ovat neljänneksen parempia kuin tämän alueen perinteisillä tiloilla", Quillet sanoo.

Bourgesissa sisämaan mannerilmastoalueella Paul Tribalat viljelee neljää eri tilaa, joiden yhteisala on 550 hehtaaria. Pellot ovat olleet suorakylvössä viisi vuotta. Syysviljasadot ovat kahdeksan tonnia hehtaarilta.

Osa pelloista on kivisiä, osa vanhaa järven pohjaa. Kesän kuumuuden takia tilan pääkasvina on ohra. Viljelykasveja on useita: rapsi, syysvehnä, syysohra, kevätohra, auringonkukka, härkäpapu ja ruisvehnä. Välikasveina ovat muun muassa auringonkukka ja virna. Runsasmultaisella järvenpohjalohkolla Tribalat viljelee maissia maissin perään.