Seminologi on tiineyttämisen ammattilainen

Nautojen keinosiemennys pakastetulla siemennesteellä on melko tuore bioteknologian saavutus. Suomessa keinosiemennystä esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1936. Varsinais-Suomen Keinosiitosyhdistys perustettiin vuonna 1946, ja siitä alkoi keinosiemennystoiminnan voittokulku Suomessa.

Nykyisin seminologin työ on niin tuttua ja arkipäiväistä, ettei moni osaa ajatella sen tieteellistä ja teknistä taustaa. Yhdestä sonnin luovuttamasta siemennesteestä laimennetaan satoja annoksia, jotka jäähdytetään, pakastetaan ja sulatetaan uudestaan.
Kun sonni astuessaan laskee siemennesteen emättimeen, pujottaa seminologi pistoletin kohdunkaulan läpi, jotta pienempi siittiömäärä hedelmöittäisi munasolun mahdollisimman suurella todennäköisyydellä.

Hedelmällisyys hallussa
Seminologiksi koulutettavilla on yleensä maatalousalan peruskoulutus. Varsinainen seminologin koulutus kestää vuoden ja sisältää perusteellisen opetuksen naudan ja sian normaalista lisääntymiskierrosta, lisääntymishäiriöistä sekä siementuotannosta ja siemenen käsittelystä.
Siemennystekniikkaa, munasarjadiagnostiikkaa ja tiineystarkastuksia harjoitellaan sekä teurastamolla että kokeneiden seminologien mukana kentällä. Koulutuksen päätteeksi suoritetaan kolmiosainen näyttökoe. Voikin sanoa, että seminologikoulutuksen läpäisseet ovat todellisia tiineyttämisen ammattilaisia.
Lisäksi seminologeja jatkokoulutetaan vuosittain. Erikoistumismahdollisuuksina ovat muun muassa hedelmällisyysneuvontaseminologin tai alkionsiirtoseminologin koulutukset.
Suomessa työskentelee kentällä lähes 400 seminologia, jotka tekevät noin 648 000 siemennystä, 3400 alkionsiirtoa ja 174 000 tiineystarkastusta vuodessa. Keskimääräinen uusimattomuusprosentti oli vuonna 2008 tehdyille aloitussiemennyksille 61,3.

Ulkoistettua osaamista
Tilan kannalta seminologin käyttö on yhden erityisosaamisalueen ulkoistamista. Palvelu on kohtuullisesti hinnoiteltua ja helposti saatavissa koko maassa.
Keinosiemennyspalveluita tarjoavat viljelijöiden omistamat osuuskunnat. Niiden ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan tarjota palveluita omistajilleen. Hinnat ovat samat kaikkialla riippumatta tilan sijainnista.
Käytettäessä seminologin palveluita voidaan samalla hyödyntää hänen asiantuntemustaan hedelmällisyysneuvonnassa. Seminologi voi tehdä käynnillään myös tiineystarkastuksia ja munasarjatutkimuksia.

Tuloaika tietoon
Huonona puolena seminologin käytössä monet tilat pitävät sen sitovuutta: seminologi on tilattava tiettyyn aikaan, ja hänen tullessaan on tilanväen mieluiten oltava paikalla. Tilauksen voi nykyisin tehdä myös tietokoneen välityksellä Ammu-, WinPihvi-, TehoElmer- tai WinElmer-ohjelmaa käyttäen. Tällöin ei tarvitse stressata siitä, muistaako soittaa päivystykseen oikeaan aikaan, vaan tilauksen voi tehdä heti kiiman huomattuaan vaikka keskellä yötä.
Osuuskunnat ovat kehittäneet lisäpalveluita, joita käyttämällä seminologin tuloaika on tarkemmin tiedossa. Tila voi pyytää ilmaista saapumisilmoitusta, jolloin seminologi soittaa 15–30 minuuttia ennen tuloaan. Samoin ilmaiseksi voi saada tuloajan tekstiviestinä aamulla kahden tunnin tarkkuudella. Sama tieto näkyy myös tietokoneella Ammu-, WinPihvi-, TehoElmer- tai WinElmer-ohjelmien kautta.
Tuloajan valitseminen on mahdollista lisähinnasta joko puolen päivän tarkkuudella tai tunnin tarkkuudella. Seminologien reittien suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, ja tiettyyn aikaan sidotut käynnit ymmärrettävästi tekevät reittioptimoinnin vaikeammaksi. Tästä syystä tuloaikapalveluista peritään lisämaksua. Lisämaksusta tuloaika voidaan myös ilmoittaa aamulla puhelimitse tunnin tarkkuudella.
Halutessaan tila voi myös valita, kenen seminologin se haluaa tulevan. Tällöin pitää maksaa kiinnitysmaksu, joka FABA Palvelulla on 10 euroa. Näin voidaan tilalle kiinnittää esimerkiksi erikoiskoulutettu hedelmällisyyspalveluseminologi, joka pystyy tekemään varhaistiineystarkastuksia kuuden viikon tiineydestä lähtien.

Uusimattomuus- vai
tiineystiineysprosentti
Tiineysprosentti kertoo, kuinka moni siemennetyistä eläimistä on todella tiinehtynyt. Tämä vaatii tiineystarkastuksen tekemistä. Koska kaikkia siemennettyjä eläimiä ei tiineystarkasteta eikä tarkastuksia välttämättä rekisteröidä, käytetään siemennysten onnistumisen arvioinnissa uusimattomuusprosenttia.
Uusimattomuusprosentti kertoo, kuinka monta siemennetyistä eläimistä ei ole siemennetty uudestaan sovitun ajan kuluessa. Yleensä käytetään 60 päivän uusimattomuusprosenttia. Kaikki nämä eläimet eivät kuitenkaan ole tiineitä, vaan joku on voitu teurastaa tai kiimat ovat voineet jäädä huomaamatta. Näin ollen uusimattomuusprosentti on noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin todellinen tiineysprosentti.

Alkioilla tiineeksi
Siemennyksen vaihtoehtona voidaan käyttää alkionsiirtoa. Tällöin jalostuksellisesti huonompi eläin kantaa huippuluokan vasikkaa. Alkio on valmiiksi hedelmöittynyt viikon ikäinen yksilö, ja sen vuoksi sillä on hyvät eväät lähteä kehittymään vastaanottajan kohdussa. Siirto tehdään viikon kuluttua vastaanottajan kiimasta.
Tiinehtyvyys on pakastealkioilla yhtä hyvä kuin keinosiemennystä käytettäessä, ensiluokkaisilla tuorealkioilla parempikin.

Toiveena lehmävasikka
Viime vuosina on saatu markkinoille sukupuolilajiteltuja siemenannoksia. Lajittelu tapahtuu siittiö kerrallaan erityisellä laitteistolla, joista lähin sijaitsee Tanskassa. Suomalaisiakin sonneja on lähetetty Tanskaan lajittelua varten.
Lajittelun työläyden vuoksi siemenannokseen pakataan vain kaksi miljoonaa siittiötä, kun normaalissa siemenannoksessa on 15 miljoonaa siittiötä. Tästä huolimatta tiineystulokset ovat kohtuullisen hyviä etenkin hiehoilla. Lajitellusta siemenestä syntyneistä vasikoista on lehmiä yhdeksän kymmenestä.