Antoiko siemenen lannoitekuorrutus
lisäpotkua oraalle?

Viljelijät seuraavat nyt kiinnostuneina, nopeuttiko Suomen oloihin kehitelty iSeed - menetelmä oraiden kasvua. Eniten tietenkin jännitetään, mitä vaikutusta sillä on lopulliseen satoon. Seuraamme kasvukauden aikana kolmen viljelijän käytännön kokemuksia pelloilla, jotka on kylvetty ravinnepinnoitteen saaneilla siemenillä. Kesäkuun alun tilanne antoi asiasta jo joitakin vinkkejä.

Suomen kesä pakottaa viljelijöitä käyttämään kaikki mahdolliset keinot, jotka vauhdittavat kasvien alkutaivalta, jotta sato saisi irti kaiken tehon lyhyestä kasvukaudesta. Siihen tähtäsi aikoinaan jo sijoituslannoitus, joka toi ravinteet tuuman päähän itävistä siemenistä. Starttilannoitus lähensi rakeet jo aivan tuntumaan, jossa ne olivat syötillä pian kasvun alettua.

Uusin keino on iSeed, jota on kokeiltu meillä neljä vuotta, kunnes menetelmä tuotiin sertifioidun siemenen mukana viljelijöiden pelloille. Yksi menetelmän kehittäjistä on tohtori Jari Peltonen Kemirasta. "Siemenen pintaan liimattu fosfori on kasvien käytössä heti, kun elintoiminnot alkavat, ja oraat alkavat ottaa ravinteita jyvän ulkopuolelta", Peltonen sanoo. Aivan ensimmäisten kasvupäiviensä aikana oraat turvautuvat vielä siemenen omaan ravinnevarastoon.

Siemenet peitataan ensin Täyssadolla. Sen päälle levitetään ohut liimakerros, jonka päälle kuorrutetaan monokaliumfosfaatti. Pinta peitetään vielä liimakatteella. Hehtaarin siemenet sisältävät 1,5-2,0 kiloa fosforia. "Itävät oraat tai rypsin taimet saavat ravinteet käyttöönsä niin tehokkaasti, että annos vastaa seitsemää kiloa lannoitteena levitettyä fosforia", Martti Yli-Kleemola Hankkija-Maatalous Oy:n siemenhankinnasta vakuuttaa. Tätä lähemmäksi siementä ravinteita ei enää saa kuin rokottamalla.

Alkukesä oli harvinaisen sateeton. Oraat kärsivät ainakin kesäkuun alussa silmin nähden kuivuudesta. Kylien ja tilojen väliset orastumiserot olivat erittäin suuret. Kävimme muutamalla lounaissuomalaisella vilja- ja rypsitilalla tutkailemassa viljelijäkokeita, joissa iSeed ja tavallinen siemen oli kylvetty viljelijäkokeisiin rinnakkain vertailukelpoisiin oloihin.

Lietolaisisäntä on iSeedin antamasta 
potkusta vakuuttunut

Liedon pelloilla ohran kylvöön päästiin jo huhtikuun puolella. Markku Hyssälä kylvi Barke-mallasohransa 27.4. suorakylvönä rypsin sänkeen multavalle savimaalle. Kuorettavat sateet tulivat ennen orastumista, mutta runsaan orgaanisen aineksen ansiosta pellon pinta pysyi kuohkeana. Orastuminen oli suhteellisen tasaista. Helteistä poutakautta jatkui sitten ainakin kesäkuun alkuun saakka.

Isäntä on suunnannut askelensa miltei päivittäin lohkolle, jonne iSeed ja tavallinen siemen oli kylvetty rinnakkain. "Ero iSeedin hyväksi oli havaittavissa jo pari päivää orastumisen jälkeen", Markku kertoo. Vierailumme aikana kesäkuun neljäntenä ero kaistojen välillä oli jo melkoisen selvä. Kaukaa katsoen ravinnekuorrutuksen saaneella siemenellä kylvetty lohko näytti vihreämmältä kuin tavallisella siemenellä kylvetty. Molemmat siemenet tulivat Agri-Marketista Täyssadolla peitattuina.

Suorakylvöstä isännällä on hyvät kokemukset. Ainakin tänä vuonna kevätkosteuden säästäminen kylvösyvyydessä oli arvokas asia. Lisäksi se nopeutti työtä, koska kylvettävää pinta-alaa tilalla oli 120 hehtaaria. Markku pitää tärkeänä asiana sitä, että oras peittää nopeasti rivivälit mahdollisimman taajaan. Lähitarkastelussa iSeed-lohkon oraat näyttivät tuuheammilta ja rehevämmiltä kuin vertailukaistalla. Isäntä vain tähyili hartaasti taivaan rannalle sadetta haikaillen.

Kauvatsalla halla kärvensi 
aikaisimmat oraat

Myös Satakunnassa ensimmäiset kylvöt tehtiin jo huhtikuun lopussa. Toukokuun toisella puoliskolla, kun oraat olivat jo "kahdella karvalla", tuli ankara halla. Pisimmät oraat kärsivät eniten neljän viiden asteen pakkasesta ja kaatuivat maata myöten kuin onkimadot. Tosin ne kesäkuun alkuun mennessä olivat kasvattaneet uutta versoa peittäen kellastuneet hallan vikuuttamat lehdet.

Kauvatsalaisen Petri Aleniuksen ohrapelloilla hallan ajankohta aiheutti kiinnostavan ilmiön. Lohko, joka oli kylvetty iSeedilla, näytti kärsineen hallasta enemmän kuin sitä hieman hitaammin orastunut vertailulohko. Päättelimme, että nopeammin kasvaneet oraat olivat enemmän syötillä hallalle kuin hieman hitaamman alkuvauhdin saaneet oraat. Jatko näyttää, kiriikö iSeed-lohko versonnan avulla myöhemmin uudelleen ohi.

Petrin innosti iSeed - kokeiluun lähinnä uteliaisuus. Myös järkisyyt panivat miettimään asiaa ja kylvämään vertailuun uudella tavalla käsiteltyä siementä. Aleniuksen hiesusavimaat ovat aina kärsineet happamuudesta. Runsaalla kalkituksella maita on kunnosteltu Scarlett-ohraa varten ja saatu pH nousemaan 5,2:sta kuuden pintaan. Näissä oloissa Petri arveli, että siemenen pintaan liimattu fosfori tulisi tehokkaasti käyttöön ja antaisi pontevat alkupotkut oraille.

Viljavuuskartta näytti vihreätä leimaa kaikkien ravinteiden osalta. Pellon Y3 - lannoksessa ravinteita kokeilulohko sai 90 kg N, 14 kg P ja 36 kg K. Fosforia tuli lisäksi iSeedin mukana 1,7 kiloa hehtaarille, jonka Petri uskoo voimistavan oraita juuri alkukesästä.

Petri oli tehnyt syksyllä ohralohkolleen vain kevytmuokkauksen, jolla sänki sekoiteltiin pintamultaan suorakylvöä varten. Samalla aukealla kevätmuokkauksella liiaksi kuivatetut pellot olivat orastuneet paljon heikommin kuin syysmuokatut lohkot.

Rypsillä tavoitellaan 
peittävää taimistoa nopeasti

Oripääläisen Janne Tiirin tilalla kävimme tarkkailemassa iSeedillä kylvettyjä rypsilohkoja jo 23. toukokuuta. Kylvö oli tehty vappuna. Taimet olivat tuolloin vielä niin pieniä, että hyvälläkään mielikuvituksella eroja ravinnepinnoituksen saaneilla siemenillä kylvettyjen lohkojen ja vertailukaistojen välillä ei juuri voinut havaita. Sen sijaan hatikkaa oli nousemassa kylvörivien väleissä karkealla hietamultamaalla huolestuttavan sankkana mattona.

Tiirin rypsilohko sijaitsee vuokramaalla, joka on ollut aikaisemmin kesantona. Se oli saanut sinä aikana pintakerrokseensa huomattavan runsaan rikkakasvien siemenkannan, josta torjuttavaa riittää vielä vuosiksi eteen päin. Hatikka viittaa siihen, että maalla on hapan historia, jota on viime vuonna paikattu antamalla 6-8 tonnia kalkkia hehtaarille. Siitä huolimatta tuore viljavuustutkimus näytti vieläkin alle kuuden pH-arvoa. Hivenet olivat punaisella ja pääravinteet lievästi vihreällä.

Isäntä päätti lähtökohdista huolimatta kylvää rypsiä, joka tekee hyvää kierrolle. Näissä oloissa hän arveli iSeedin olevan paikallaan, koska sen pitäisi avittaa taimia nopeaan peittoon. Toukokuun 23. päivänä tilanne näytti vielä pahalta; kumpi voittaa, hatikka vai rypsi. Kesäkuun 4. päivänä näkymät olivat jo aivan toiset. Janne oli ruiskuttanut Butisanit toista viikkoa sitten ja saanut hatikat taintumaan. Rypsin taimet olivat mukavasti levinneet kuihtuvan hatikkamaton päälle.

Ankara kuivuus oli Jannenkin peltoja vaivannut. Kylvöstä oli kulunut jo viisi viikkoa. Nyt oli havaittavissa jo myös eroja iSeedin hyväksi. "Rypsillä, varsinkin rikkaruohottuvilla mailla, pitäisi peitto saada nopeasti toimimaan", agronomi-isäntä toteaa. Sitä hän lähinnä kokeilustaan odottaa. Jannen mielestä iSeedin tavallista siementä korkeampi hinta ei merkitse mitään, jos se antaa lehtevät lähtökohdat taimille.

Seuraamme tilanteen kehittymistä kasvukauden aikana samoilla kokeilutiloilla. Ainakin ensihavainnot näyttivät erittäin mielenkiintoisilta.

Teksti: Matti Latvala
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |