Yskän ehkäisy on monen kohdan ohjelma

Hengitystiesairauksien ehkäiseminen navetassa vaatii useiden asioiden huomioonottamista ja pitkäjänteistä työtä.

Hengitystiesairaudet on otettava huomioon muun muassa eläinten ostoissa ja siirroissa, eläinten ryhmittelyssä, ruokintamuutoksissa, navetan olosuhteissa, ruokinnassa, juotossa ja tietysti itse hoidossa. Yskän ehkäisy on monen kohdan ohjelma.

Ostoeläimet tuovat mukanaan uudet pöpöt

Eläinten ostossa on oma riskinsä. Mitä suurempia eläinmääriä tilalle hankitaan, sitä enemmän erilaisia virus- ja bakteerikantoja navettaan tulee.

Ostajan asia on järjestää eläimille sellaiset olosuhteet, että tartuntojen hallinta on mahdollista. Nautojen mikrobit alkavat olla kansakunnan yhteistä omaisuutta eikä yksikään myyjä voi taata virusvapaata vasikkaa. Kuitenkin myyjän vastuulla on se, että sairaita eläimiä ei panna kiertoon, vaan ne joko hoidetaan kuntoon tai lopetetaan. Kyseessä ei ole vain yksittäisen eläimen tuottama tappio, vaan sairas eläin vaarantaa vastaanottajan muutkin eläimet.

Osastointi on tautien hallinnan perusta

Navetan eläinmäärän lisääminen ei enää onnistu vain hallin pituutta ja karsinoiden määrää kasvattamalla. Navetta tulisi jakaa osastoihin, joissa on omat kulkureittinsä sekä ilmalle, eläimille että ihmisille. Parasta olisi, jos navetta on kokonaan osastoitu siten, että saapuvat eläinryhmät eivät joudu ollenkaan tekemisiin muiden eläinryhmien kanssa. Tällöin eläimet voidaan ottaa tyhjään, puhtaaseen tilaan, joka taas ryhmän poistuttua voidaan pestä ja desinfioida perusteellisesti ennen uuden ryhmän tuloa.

Mitä nuorempana vasikkaryhmä voidaan muodostaa, sitä paremmin ne ehtivät tottua toistensa taudinaiheuttajiin ja kehittää niitä vastaan immuniteettia. Osastojaolla voidaan myös optimoida eri ikäisten eläinryhmien olosuhteet esimerkiksi kuivituksen, lämpötilan ja ilmanvaihdon suhteen. Ryhmän säilyttäminen samana läpi eliniän vähentää myös sosiaalista stressiä ja tappeluhaluja.

Jokaisessa loppukasvattamossa tulisi olla vähintään erillinen vasikkaosasto. Sillä suojataan uusia vasikoita vanhempien eläinten tartunnoilta ja päinvastoin. Vasikkaosasto toimii silloin karanteenitilana, jolla estetään uusien tartuntojen hallitsematon tulo navettaan vanhempien ja vaikeammin hoidettavien eläinten joukkoon.

Stressi voi laukaista taudin

Stressi heikentää vastustuskykyä taudeille. Useat samanaikaiset stressitekijät heikentävät sitä vielä enemmän. Siksi kaikkia muutoksia ja murheita ei pidä tarjota vasikalle samalla kertaa.

Lastaus, kuljetus ja eläinten purku aiheuttavat pelkoa ja rasitusta. Kuljetus tulee tehdä mahdollisimman hyvin: hyvällä ammattitaidolla, hyvillä kulkuneuvoilla ja nopeasti. Sairasta eläintä ei pidä lähteä kuljettamaan, koska tauti ei taatusti matkalla parane.

Ruokinnan muutosta ja paikan vaihtoa ei pidä ajoittaa samalle viikolle, jos se suinkin voidaan välttää. Siksi vieroitus tulee tehdä vähintään pari viikkoa ennen vasikan tai vasikkaryhmän siirtoa.

Ternivasikaksi myytävä vasikka nupoutetaan vasta välikasvattamossa. Ympäristön lämpötilan muutoksiin vasikka totutetaan vähitellen. Siirrot kylmäkasvatukseen tehdään lämpimänä vuodenaikana tai totuttamalla vasikat kylmään kunnollisten sääsuojien ja lisälämpömahdollisuuden avulla. Talvikarvan kasvatus ja kylmään tottuminen vie useita viikkoja.

Navetan olosuhteet ratkaisevat

Hyvin toimiva ilmanvaihto ja navetan lisälämmitys talvella ovat tärkeitä hengitystietulehduksen ehkäisyssä. Optimaalinen lämpötila pienelle vasikalle on viisitoista - kaksikymmentä astetta.

Vasikan vastustuskyvyn kannalta kylmyys on yleisimpiä ongelmia. Ongelmaa voidaan pienentää jonkin verran hyvällä kuivituksella, jolloin ainakin vasikan makuualusta on lämmin, vaikka navetan lämpötila hieman vaihtelisi. Olki-turveyhdistelmä on osoittautunut hyväksi.

Kuivikkeiden levittämisessä tulee välttää pölyn nostattamista. Toinen usein esiintyvä pulma on korvausilman puute tai epätasainen jakautuminen navetassa. Ongelman yleensä paikallistaa jo nenällään. Ratkaisut ovat navettakohtaisia.

Vesi ja sen helppo saatavuus on eläimen perustarpeita. Lämmin, noin 17-asteinen juomavesi on naudalle mieluisaa ja tasoittaa talvisaikaan kylmän rehun vaikutusta. Kupista on helpompi juoda kuin nipasta. Karsinaan tai ruokintapöydälle roiskuttelu ja siitä seuraavat hygieniaongelmat voivat johtua kylmästä vedestä.

Karsinassa pitää olla tarpeeksi tilaa maata, nousta ylös, päästä syömään ja väistää, joskus jopa ottaa muutama hyppyaskel. Mittanauhan käyttö karsinakoon selvittämisessä kertoo todellisen tilanteen. Pienikin vasikka on oikeutettu vähintään puolentoista neliömetrin tilaan, mutta kuivikepohjalla voi suoraan suositella kahta neliötä vasikkaa kohti. Ahtaus aiheuttaa stressiä muillekin kuin ihmisille, samoin tauti tarttuu päin pärskiessä paremmin.

Sairaat eläimet erilleen muista

Sairas eläin erittää suuria määriä taudinaiheuttajia, joita se auliisti jakelee ympärilleen. Sairas eläin tarvitsee myös rauhaa ja hyvää hoitoa, joskus jopa lääkitystä. Siksi eläinten välisen kosketusyhteyden estävä eristystila on tarpeen.

Eristykseen sopii erillinen karsina, joka voi olla navettatilassa, mutta ei heti muiden eläinten vieressä. Eristystila pidetään käyttövalmiina ja rakennusjätteet ja rehusäkit viedään muualle. Karsina on sijoitettu siten, että siitä on helppo tarvittaessa siirtyä teuras- tai raatoauton kyytiin. Eristystilassa on oma juomalaite ja mielellään kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu makuualusta. Kytkemismahdollisuus helpottaa huomattavasti lääkkeiden antoa.

Kuuntele yskää herkällä korvalla

Eläinten tarkkailu on osa hyvää hoitoa. Yskää pitää kuunnella herkällä korvalla, muuten sitä ei kuule tai siihen jopa tottuu.

Nopea reagointi ja ajoissa hoidettu eristys ja lääkitys vähentävät tappioita. Kun oireilevista eläimistä ja niiden lääkityksistä on muistiinpanot, tilanteen oikea arviointi on myös eläinlääkärille helpompaa. Säännölliset terveydenhuoltokäynnit, joilla mietitään yhdessä tautitorjuntaa ja hoitomalleja, maksavat itsensä takaisin yhdenkin eläimen kasvutappion korjaantumisella.

Rokotuksia ei Suomessa ole

Hengitystietulehdusten aiheuttajia vastaan ei Suomessa ole käytettävissä rokotteita. Esteenä käyttöönotolle on tautitilanne Keski-Euroopassa, jossa IBR ja BVD ovat yleisiä. Rokotteiden tehoa ei ole kenttäolosuhteissa pystytty kiistatta osoittamaan.

Teksti: Pirjo Aho, terveydenhuoltopäällikkö, A-Tuottajat Oy
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |