Tekemiseen meininkiä
Valtiovalta, kauppa, teollisuus ja viljelijäjärjestöt ovat sitoutuneet kansalliseen laatustrategiaan, jonka tarkoituksena on kohottaa laatu suomalaisen elintarvikkeen kilpailutekijäksi ruokamarkkinoilla. Tämän ohjelman tavoitteena on asiakastyytyväisyyden parantaminen ja jäljitettävyysjärjestelmän luominen niin, että jokainen raaka-aine-erä olisi jäljitettävissä tuotantopaikalle, jopa -lohkolle saakka ja tuotantohistoria selvitettävissä lohkokirjanpidosta, hoitopäiväkirjasta ja eläinrekisteristä.
Toinen merkittävä tavoite on toiminnanhallinta eli tekemisen meininki. Laatukäsikirjaan kirjoitetaan ylös tekemisjärjestys ja työmenetelmät. Sillä työkalulla tarkastellaan tuotantoa eri vaiheissaan ja tehtyjen johtopäätösten perusteella korjataan toimintaa taloudellisempaan ja tehokkaampaan suuntaan.
Laatujärjestelmä parantaa tilan taloutta. Laatujärjestelmän tärkein lisäarvo on ilman muuta oman toiminnan tehostumisessa. Myös sadon määrä nousee ja laatu paranee. Epäilijän kannattaa tutustua vaikkapa Suomen Rehun ISO-VILJA-hankkeen tuloksiin (www.farmit.net). Tulokset kertovat selvin numeroin hallitun tekemisen tuloksista.
Maatilojen laatutyö etenee kuitenkin tavoitteisiin nähden liian verkkaisesti. Hommaan pitäisi saada uutta potkua. Pitää muistaa, että pelkkä asetusten ja viranomaislupien mukainen toiminta ei nosta tuotannon laatua kilpailutekijäksi. Kaikkienhan noita perusvaatimuksia on noudatettava, mutta heti, kun mennään asetustason yläpuolelle, alkaa laatupisteitä ropista. Ja ne ovat oikeita kilpailuvaltteja.
Luomuviljelyyn laatujärjestelmä sopii erinomaisesti, sillä itse luomutuotantotavasta on hyvin helposti kirjoitettavissa laatukäsikirja. Jo yksin valvonta edellyttää tuotantovaiheiden tarkkaa muistiinmerkitsemistä. Siitä on vain pikkuaskel standardin mukaiseen laatukäsikirjaan. Siitä eteenpäin luomutuottaja voi ryhtyä noudattamaan asetustasoa korkeampia viljelyvaatimuksia, joilla laatutekijöitä alkaa kertyä.
Ei korkeampia vaatimuksia tietenkään kukaan ryhdy noudattamaan, ellei niille löydy aiheellista syytä. Arkielämä kuitenkin näyttää jo nyt, että esimerkiksi hyvälaatuisen vientitavaran tuottaminen vaatii enemmän kuin asetustasoista tuotantoa. Ne viljelijät, jotka ovat tähän saakka tuottaneet Leppäkerttu- tai Demeter-merkin edellyttämin vaatimuksin, voivat jatkaa samaa linjaa. Niissä on aitoja laatutekijöitä jo valmiiksi testattuina.
Valmistaudu valvontaan
Luomutarkastajat aloittelevat valvontaa jo täyttä höyryä. Tarkastajan käynti on merkityksellinen tapahtuma. Sen vuoksi siihen kannattaa keskittyä etukäteen hyvissä ajoin. Viljelysuunnitelman ja sen liiteasiakirjojen tarkistaminen ajan tasalle ottaa hetken aikaa, mutta paperit ovat sitten valmiina, kun tarkastaja tulee.
Vuokrasopimukset, kuivuripäiväkirja, tuotantopanos ja tuotepäiväkirja, rinnakkaisviljelyluvat ynnä muut luomutuotannon luotettavuutta kuvaavat paperit ovat äkkiä ajatellen tarpeettomia itsestäänselvyyksiä, mutta vieraille silmille vain "mustaa valkoisella" on käypä todiste.
Viljelymuistiinpanot ovat jo rutiinia, mutta niidenkin tarkistaminen vaadittavien merkintöjen osalta on parempi tehdä etukäteen kuin tarkastajan edessä huomata, että merkinnät ovatkin kesken.
Tarkastus sujuu sitä rivakammin, mitä helpommin tarvittavat asiakirjat löytyvät. Koko tarkastuksesta jää hyvä tunnelma, jos siinä jää aikaa muuhunkin kuin varsinaiseen asiaan. Vaikka tarkastustilanne ei mikään neuvontatilaisuus olekaan, niin aina voi tarkastajalta kysellä ajankohtaisista aiheista.
Esa Partanen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |