Sähkön tai polttoaineen merkityksen oppii vasta, kun se loppuu: myrsky katkoo voimalinjat tai autosta loppuu bensa metsätaipaleella. Maatilayrityksessä energian voima näkyy myös sähkö- ja polttoainelaskussa. Energiaa kuluu paljon, ja sen hinta on merkittävä tekijä tilan taloudellisessa tuloksessa.

Yksi keino kannattavuuden parantamiseksi on myydä "energian raaka-ainetta" tai tuottaa osa tarvitsemastaan voimasta itse. Ratkaisut ovat kuitenkin kalliita ja puun tai muun biomassan tuottajahinta alhainen. Viimeistään verottaja katkaisee siivet uusilta innovaatioilta, kokeiluiltakin.

Suomessa olisi uusiutuvaa energiaa, biomassaa vaikka muille jakaa. Metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, turvetta on yllin kyllin, jätteiden hyötykäyttö on vielä vähäistä eikä aurinkoa, tuulta tai maalämpöäkään paljon hyödynnetä. Maatiloja kiinnostaisi energiakasvien tuottaminen, mutta viljelyn kannattavuus askarruttaa.

Kotimaisen, uusiutuvan energian hyötykäyttöön kannattaisi paneutua entistä pontevammin nyt, kun öljyn hinta on nähtävästi pysyvästi noussut korkeaksi ja saatavuuskin on tulevaisuudessa epävarmaa. Maatiloilta löytyy kapasiteettia bioenergian tuottamiseen, jos tavaraa ei tarvitse myydä ilmaiseksi. Uudet, kustannuksiltaan kohtuulliset ratkaisut tilojen omaan energiantuotantoon olisivat myös tervetulleita. Tuulimyllyjen ja häkäpönttöjen aika ei välttämättä ole ohi, ja lehmän lannasta saa erinomaista polttoainetta vaikka presidentin virka-autoon.

Suomi on suotta jättäytynyt jälkijunaan bioenergian käytössä. Jyväskylän yliopiston, teknologiakeskuksen ja VTT:n tekemästä selvityksestä näkyy, että tuotamme energiaa biomassasta vain murto-osan siitä mitä esimerkiksi Ruotsi, Tanska tai Saksa. Selvityksessä esitetäänkin metsähakkeen, biokaasun ja peltobiomassan käytön tuntuvaa lisäystä.

Tämä onnistuisi työryhmän mielestä metsänhoito- ja energiaverotukien, investointi- ja tuotantotukien sekä edullisten lainojen avulla. Lisäksi tarvittaisiin uusia, toimivia ratkaisuja biopolttoaineiden ja -kaasun käyttöön. Toteutuessaan ne antaisivat maa- ja metsätilallisille mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen ja toisaalta keinon kurittaa tuotantokustannuksia pienentyvien energiakulujen kautta.

Maataloustuottajien kiinnostus esimerkiksi ruokohelpin viljelyyn on jo virinnyt. Se sopisikin monille EU-tukipolitiikan pyörteissä tilannettaan pohtiville viljelijöille. Jos ruokohelpille syntyy riittävästi menekkiä, tuotanto- ja kuljetuskustannukset hallintaan ja kannattavuus kohdalleen, viljelijöitäkin varmasti ilmaantuu. Pellolta pöytään -ketjun pariksi sopisi hyvin Pellolta polttoon.

kansikuva

SISÄLTÖ 6/2005

  • Kotieläintalous
  • Pylväsperustuksessa on potentiaalia
  • Turvakortti taskussa töihin
  • Maatalousministeriön uudet palomääräykset lisäävät navettarakentamisen kustannuksia
  • Palotarkastaja ihmettelee ministeriön määräyksiä
  • Ministeriö suosittaa isoihin rakennuksiin P1-paloluokkaa
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Eläinterveydenhuollon palvelut
  • Kasvinviljely
  • Syngenta jalostaa ja käy siemenkauppaa
  • Keskisatojen kehitys heijastaa yhteiskunnan muutoksia
  • Herneestä ratkaisu kotimaisen rehuvalkuaisen tarpeeseen?
  • Viljoille tulossa homemyrkkyrajat
  • Viljelyyn panostus pitää homemyrkyt kurissa
  • Talous ja markkinointi
  • Tuotantosuunta maatilamatkailu
  • Viljat yhteisvarastoon
  • Tekniikka
  • Biomassakuivuri ottaa auringon käyttöön
  • Maatalous sai teknologiastrategian
  • 8-metrinen Rapid urakointikäyttöön
  • Kuusimetrisellä suorakylvökoneella
  • Kolmimetrinen on Suomen yleisin kylvökone
  • Tulossa 9-metrinen Great Plains
  • Viime kesä on hyvä konsultti
  • Rakenna langaton verkko kotiin
  • Luomupellervo
  • Sivut 58-64
  • Metsä
  • Metsäsektorille toimintamalleja
  • Vuoden metsävaikuttajat palkittiin
  • Metsänomistajille uusia palveluita
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla