Homemyrkkyrajat myllyviljalle

Eräille viljasadon homemyrkkypitoisuuksille tulee EU:n jäsenmaissa rajoituksia tämän vuoden heinäkuun alusta lukien. Rajoitukset koskevat aluksi myllyviljaa, mutta ennen pitkää ne koskevat myös rehuraaka-ainetta. Pikkuhiljaa kaikille sadossa esiintyville ja myrkyllisiksi luokiteltaville vierasaineille asetetaan pitoisuusrajat.

Sadon laatua pilaavia, myrkkyjä muodostavia homeita liikkuu pitkin kesää ilmamassan mukana lukemattomat määrät. Varmaankaan kaikkia ei vielä tunneta, mutta enintä haittaa aiheuttavat lienevät jo tiedossa. Viljelijälle tunnetuin lienee punahome, joka pilaa varsinkin ruissatoa kauppakelvottomaksi.
Punahomeen aiheuttaja kuuluu laajaan Fusarium-homesukuun. Läheskään kaikki tähän joukkoon kuuluvat homeet eivät tuota ihmisille ja eläimille vaarallisia myrkkyjä eli toksiineja, vaan elävät ja touhuavat omia juttujaan luonnossa. Osa on erikoistunut yhteiseloon viljelyskasvien kanssa muun muassa ravinteiden otossa. Osa taas aiheuttaa tauteina ilmeneviä riesoja. Niistä käytetään fusarioosi-nimitystä.

Vierasaineet ongelma
jalostuksessa

Vierasaineet sadossa aiheuttavat hankaluuksia jalostuksessa. Jotkut homeet voivat esimerkiksi muodostaa entsyymejä, jotka ohjaavat ohran mallastusprosessin omille teilleen, jotkut aiheuttavat maku- ja värivirheitä ja jotkut ovat myrkyllisiä ihmisille ja eläimille. Ensiksi onkin tartuttu myrkkyrajojen määrittelyyn. Ja niissäkin varmimmin mitattaviin ja tunnistettaviin myrkkyihin.

Hometoksiinien raja-arvot tulevat aluksi koskemaan muun muassa kolmenlaisia Fusarium-hometoksiineja: DON, ZEA ja okratoksiini A. Enimmäispitoisuudet vaihtelevat eri oksiinien määrissä. Pitoisuus ilmoitetaan mikrogammoina kilossa. Mikrogramma on uskomattoman pieni yksikkö! Se on tavallisen gramman miljoonasosa. Näin ollen esimerkiksi varastohometoksiini A:n pitoisuusraja 3 - 5 mikrogrammaa kilossa vaikuttaa lähinnä aavistukselta! Onneksi tämän myrkyn kanssa meillä ei ole ongelmia, sillä kuumailmakuivatus estää varastohometoksiinin syntymiselle otolliset olot.

Hometoksiinien pitoisuuksia on seurattu meilläkin jo vuoden 1999 sadosta lähtien. Pitoisuudet ovat olleet vaihtelevia, mutta mitään säännöllisiä huimia ylityksiä ei ole havaittu. Lohkotietopankin seurannassa olevien satojen pitoisuus on vaihdellut hieman vuosien välillä. Kuivien ja märkien vuosien välistä säännönmukaisuutta on vaikea vielä päätellä, vaikka homeet mielellään viihtyvätkin märissä oloissa.

Ruis puhtaampaa
kuin kaura

Rukiissa homemyrkkyjen pitoisuudet ovat olleet pienimmät ja kauralla suurimmat. Mistä tämä johtuu? Syy löytynee homesienten tartunta-ajankohdasta.

Ruis kukkii alkukesästä ja kypsyy myös korjattavaksi ensimmäisten joukossa. Kaura sen sijaan on myöhäisempi ja menestyy kosteammilla kasvupaikoilla. Se korjataan myös myöhemmin kuin ruis. Toisaalta kauran hometoksiineja on eniten kuoressa. Kuori poistetaan ainakin ennen elintarvikekäyttöä.

Mahtaako näille sitten luomuviljelijä mitään? Kyllä mahtaa. Monipuolinen viljelykierto vähentää homemyrkkyjä erittävien Fusariumien esiintymistä. Myös täystiheät kasvustot, aikaiset lajikkeet ja viiveetön kuivaus ehkäisevät myrkkyjen syntymisen edellytyksiä.

Muutama vuosi sitten Norjasta uutisoitu viljan homeisuutta vertaileva tutkimustulos oli rohkaiseva luomutuotannolle, sillä se osoitti luomuviljan olevan yhtä puhdasta ja vähän puhtaampaakin kuin tavanomainen.