Lehtivihreä kertoo kasvin typpitilanteen

Lehtivihreämittausten aika on taas käsillä. Tänä vuonna hommaa kannattaa kokeilla tosimielellä, sillä ensi keväänä sen voi valita ympäristötuen lisätoimenpiteeksi. Mittareita löytyy useimpien maatalouskauppojen yhteydessä olevilta lehtivihreäkioskeilta.

"Lehtivihreäpitoisuutta mitataan korrenkasvuvaiheessa, viimeistään viikkoa ennen tähkälletuloa. Myöhemminkin voi mitata, mutta silloin ei oikein enää voi tehdä mitään", Juha Salopelto sanoo.

Mittauksia kannattaa tehdä ympäri lohkoa, vähintään 30 kasvilta. Helpointa ja edullisinta on kerätä kasvit mukaan ja mennä maatalouskaupan lehtivihreäkioskille, jossa mittari ja selkeät ohjeet ovat vapaasti käytettävissä. Jokaisessa kioskiliikkeessä on myös mittauskoulutuksen saanut myyjä, joka neuvoo tarvittaessa.

"Mittaus tehdään ylimmältä täysin kehittyneeltä lehdeltä. Lukuarvot liikkuvat kehitysvaiheesta ja kasvista riippuen 37-57 välillä. Mittari laskee keskiarvon, josta nähdään kasvin typpitilanne", Salopelto kertoo.

ISO-VILJA -tutkimus kehittää lehtivihreämittauksia tänä vuonna. Tällä hetkellä lisälannoitustarpeen arviointi perustuu lohkon sisältä lannoitusikkunan avulla saataviin tietoihin.

Lannoitusikkuna kertoo
lisätypen tarpeen

"Peltoon kannattaa tehdä muutaman neliön alue lannoitusikkunaksi. Sen alueella typpeä on niin paljon, ettei se käytännössä lopu kasvilta koskaan. Jos ei muista säätää kylvökonetta, sen voi tehdä jälkeenpäin käsin tai hyödyntää päisteitä", Salopelto sanoo.

Lannoitusikkunan ja lohkon mittaustulosten ero paljastaa, onko kasvilla tarpeeksi typpeä käytössään. Jos ero on liian suuri suuntaan tai toiseen, kannattaa harkita lisätypen levittämistä tai laontorjuntaa.

"Esimerkiksi Zebra-vehnällä SPAD- eli lehtivihreäluku voi olla lohkolla 50 ja ikkunassa 56. Jos sadoksi ennustetaan yli 5000 kiloa, kannattaa lisätypen levittäminen ehdottomasti, jotta valkuaista saataisiin tarpeeksi", Salopelto sanoo.

Erityisesti vehniä on Salopellon mukaan syytä mitata tänä kesänä. Viime kesän jäljiltä typpivarat ovat vähissä ja vaarana on, että valkuainen jää viime vuoden tapaan alhaiseksi. Ero lohkon ja lannoitusikkunan kasvien SPAD-lukujen välillä ei siis saisi olla liian suuri.

Entä jos SPAD -luvut
ovat yhtä suuret?

Lohkon ja lannoitusikkunan lehtivihreäluvuissa ei aina ole paljonkaan eroa. Esimerkiksi monitahoista Erkki-ohraa kasvavalla lohkolla SPAD-luku 40 eroaa vain vähän lannoitusikkunan luvusta 41. Kuuden tonnin satoennuste yhdistettynä tähän ennakoi lakoa, joten kasvunsääderuiskutus on perusteltu. Sekin on ympäristöteko, koska varmistaa sadon ja siihen sitoutuneiden ravinteiden saamista korjuun.

"Lohkokohtaisuus on tärkeää, jotta saadaan nimenomaan sen lohkon ja lajikkeen tietoja. Ympäristötuessa ja muutenkin tavoitteena on, että kasvinsuojelu ja typen käyttö perustuu mitattuihin havaintoihin. Kannattavuuden kannalta on tärkeää, että panostukset ovat optimaalisia eikä niitä mene hukkaan", Salopelto sanoo.

Lehtivihreämittarin voi hankkia myös esimerkiksi yhteiskäyttöön. Hinnaltaan SPAD-mittarit ovat 1300 - 1400 euron luokkaa.