Vetoletkulevitys vie
uuteen teholuokkaan

Lietelannan levitys voi muodostua kiveksi kengässä. Useimmat viljelijät pitävät kiinni siitä, että lietelanta levitetään keväällä ennen kylvöä. Vetoletkulevitys helpottaa kiireen keskellä.

Lietteen levitys ennen kylvöä antaa melkoisen varmuuden siitä, että lannan typpi on käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan. Levitysaika on siten käsillä juuri silloin, kun pitäisi keskittyä kylvämiseen. Aikaa ei saisi tuhraantua kovin paljon.
Alanteen veljekset Jukka ja Anssi Isostakyröstä tuottavat vahvasti sikoja ja lietelantaa syntyy suuria määriä. Lietteen levittäminen vaunupelillä tahtoi lohkaista liian monta päivää kylvötöistä, vaikka siihen olisi satsattu kuinka. 1 500 kuutiometrin etäsäiliökään ei tuonut ratkaisevaa helpotusta, vaikka se palvelee 45 hehtaarin peltokuviota.
Ratkaisu löytyi Agromiljö-vetoletkulevityksestä. Viiden vuoden kokemusten antamalla varmuudella veljekset sanovat, että menetelmää ei vaihdeta. Se on palvellut erinomaisesti. Entisestä hikirallista on tullut viheltelevien miesten puuhaa. Kylvötyöt tulevat ajallaan tehdyksi. Mikä parasta, tiet ja ennen kaikkea pelto on vapautettu raskaiden kuormien ikeestä.

Teho riittää

Vetoletkumenetelmä on tehokas. Jukka Alanne sanoo, että 1 500 kuution etäsäiliö on kerran tyhjennetty vuorokaudessa. Urakka tehtiin tuolloin kokeilumielessä. Haluttiin vain nähdä, mihin vetoletkumenetelmän rahkeet riittävät. Normaalisti työhön käytetään kaksi päivää.
Suuren tehon salaisuus on tietenkin siinä, että lietepumpun tuotto käytetään kokonaan levitykseen. Se painaa lietettä letkuun keskimäärin 100 kuutiometriä tunnissa. Letkun toisessa päässä on traktori, jonka nostolaitteessa on 15 metrin levyinen letkulevitinpuomi. Tämä traktori ajaa sellaisella nopeudella, että peltoon saadaan juuri haluttu määrä lietelantaa.
Suuren työleveyden ansiosta ajonopeus on rauhallinen. Kun on ajettu 666 metriä, on hehtaarin levitys tehty. Jos levitysmääräksi halutaan vaikkapa 20 kuutiometriä hehtaarille, on levitysyksikön liikuttava 3,33 kilometriä tunnissa. Se on arvokkaan tuntuista menoa. Suolet pysyvät solmuun menemättä ja sisäelimet paikoillaan. Valmista syntyy 5 hehtaaria tunnissa.
On tietenkin selvää, että pumppu jaksaa työntää enemmän lietettä lyhyen letkun läpi kuin pitkän. Ero ei ole järin suuri. Ajonopeus on siten aina perin kohtuullinen.
Toki on tunnustettava, ettei aivan katkotonta levitys ole. Vetoletkun paikkaa on silloin tällöin siirrettävä. Sillä on kuitenkin mittaa 250 metriä, joten taukoja ei tule kovin monta päivässä. Runkoletkuakin on siirrettävä isolla lohkolla. Se tulee kuitenkin eteen harvoin. Tauot ovat jopa hyvä asia. Niiden aikana pumppu ja sekoitin saavat keskittyä täysillä lietteen pitämiseen pumpattavana.

Kahden hengen
systeemi

Vetoletkulevitys on kahden miehen ja kolmen traktorin hommaa. Yksi traktori pyörittää tauotta potkurisekoitinta. Toinen traktori tarvitaan pyörittämään pumppua. Sekin osallistuu sekoitukseen niinä aikoina, kun letkujen paikkoja vaihdellaan. Näitä traktoreita valvoo yksi henkilö, eikä häneltä vaadita lihasvoimaa tai kestävyyttä. Teknillistä oivalluskykyä sen sijaan on hyvä olla.
Toinen henkilöä ajaa levitysyksikköä. Hänelläkään ei hiki pursua. Hyvästä logiikan tajusta on etua, samoin kyvystä hahmottaa geometrisiä suhteita. Vetoletkujärjestelmän letkulevitysyksiköllä ei voi ajella miten sattuu. Letkun yliajo kuluttaa ja kuormittaa järjestelmää turhaan.
Pikaliittimien terävät särmät voivat viiltää letkun rikki, niin kuin kaikki muutkin terävät esineet, esimerkiksi teräväsärmäiset kivet. Runsaasti piikiviä sisältävät maalajit on vetoletkulevittimiltä kielletty. Suomessahan sellaisia maita ei juuri ole.
Ajojärjestys on syytä miettiä tarkkaan etukäteen. Jatkuva letkun samaan suuntaan kiertäminen aiheuttaa valtavat jännitteet letkuun. Lopulta se menee sillä tavalla kierteelle, että pumppaus loppuu siihen tai liittimien kierteet aukeavat. Linjapaalujen ja muiden esteiden kiertäminen on suunniteltava huolella.
Alanteen veljesten mukaan yhdellä vetoletkun asetuksella voi levittää lietteet noin viiden hehtaarin alalle. Sitten vetoletku on siirrettävä uuteen paikkaan. Isommankin alan teoriassa saisi levitetyksi, mutta sen ei ole havaittu kannattavan. Maata ei kannata muokata ennen vetoletkulevitystä, koska irtomaa lähtee helposti lauttaamaan letkun edellä. Se rasittaa liitoksia ja itse letkua. Letkun siirto on ripeä toimenpide, se ei päivän työsaavutusta paljoa pienennä.
Levitysletkun päissä ovat sulkuventtiilit, jotka kannattaa kääntää kiinni ennen letkun vetoa uuteen paikkaan. Paineen katoaminen aiheuttaa helposti letkun vetämisen mutkille, kierteille ja makkaroille. Niiden oikomisessa on iso työmaa. Alanteet sanovat tuntevansa tämän piirteen vetoletkulevityksestä ensimmäisen kesän jälkeen erinomaisen hyvin.

Etäsäiliö tuo
roimasti tehoa

Alanteen veljeksillä on 1 500 kuutiometrin lietesäiliö noin kahdeksan kilometrin päässä talouskeskuksesta. Säiliö on maisemoitu puuistutuksin. Sitä ei ohikulkevalta tieltä lietelantasäiliöksi erota. Säiliö täytetään isolla kuljetusvaunulla talven mittaan. Silloin aikaa siirtoajoon on parhaiten.
Käytännössä lietteen siirtoajon hoitaa nykyisin urakoitsija. Urakoitsija hoitaa ajon myös levityssopimuspelloille ja yksittäisille lohkoille, joille ei vetoletkulla kannata mennä. 450 emakon yhdistelmäsikalan hoidossa kuluu aika ilman lietteen siirtoajoakin. Routaantuneet tierungot kestävät kuljetukset hyvin.
Sikalan vieressä on toinen säiliö, joka vetää noin 1 300 kuutiometriä. Sen vaikutusalueella on vetoletkulevitykseen soveltuvaa peltoa 30 hehtaaria. Tänne veljekset harkitsevat pysyvän runkolinjan asentamista PVC-putkesta joskus tulevaisuudessa. PVC-putki on noin puolta edullisempaa kuin runkoletku.
Etäsäiliö on erinomainen ratkaisu, vaikka levitysmenetelmä olisi mikä, sanoo Jukka Alanne. Se tasaa työhuiput sopivaan vuodenaikaan. Menetelmän hinnan ja tehon suhde on yllättänyt myönteisesti. Sadan kuutiometrin tuntitehoon pystytään helposti. Tuhannen kuutiometrin levityspäiviä on kirjattu.

Tiivistymisuhka
on poistunut

Vetoletkulevityksen eräs parhaita etuja on suuren tehon ohella raskaiden levitysvaunujen pysyminen pois pellolta. Menetelmän pienet akselipainot olivat merkittävä täky Agromiljö-systeemiin siirryttäessä.
Alanteet ovat toistaiseksi levittäneet lietteensä ennen kylvötöitä. Järjestelmän suuren tehon ja olemattoman pienten pintapaineiden ansiosta ei juurikaan tarvitse nipistää aikaa optimaalisesta kylvöajasta. Suuresta tehosta huolimatta levitystasaisuus letkulevittimellä on omassa luokassaan. Kasvustolevitystäkin veljekset ovat aikoneet kokeilla. Jukka Alanne uskoo, että levitys ennen kylvöä on paras vaihtoehto monestakin syystä.
Eteläisestä Suomesta on kantautunut tietoja, että vetoletkun aiheuttamat vauriot oraille ovat olemattomat. Toisaalta on huomattu, että kannattaa odottaa ensin oraat pintaan. Liete saattaa kuorettaa savimaan pienelläkin poudalla oraita läpäisemättömään kuntoon.
Alanteen veljesten vetoletkulaitteilla on levitetty kymmeniä tuhansia kuutiometrejä lietelantaa. Runkoletku on puhjennut tuona aikana kolmasti, vetoletku kerran. Puhkeamiset ovat johtuneet erilaisista viilloista. Maata vasten hankautumisen aiheuttamia kulumisjälkiä letkuissa ei juuri ole. Näyttäisi siis siltä, että menetelmän käyttökustannuksetkaan eivät järin suuriksi nouse.