Eri eläimillä omat vaatimuksensa ilmanvaihdolle
Kotieläinten vaatimukset ympäristön ja ilmanvaihdon suhteen eroavat melkoisesti toisistaan.
Lypsylehmä
Navetan ilmanvaihdon toteuttaminen on niitä helpoimpia. Muutama asia tulee pitää kirkkaana mielessä.
1. Lehmä hengittää turvan puoleisesta päästä. Niinpä korvausilma tulisi suunnata tähän päähän tai sitten sekoittaa se huolellisesti sisäilmaan, ennen kuin korvausilma kohtaa lehmän. Paras paikka korvausilman tulla on ruokintapöydän päällä. Silloin rehu maittaa.
2. Utare ei pidä vedosta. Niinpä korvausilmaluukut juuri lehmien takana ovat kauhistus. Korvausilmaluukkujen automaattisäätö voi tilanteen pelastaa, mikäli huonekorkeutta on riittävästi.
3. Parsipihattojen ongelmana ovat suuret tyhjät alueet. Näissä ilma jäähtyy ja kondensoitumista esiintyy siten herkästi. Tyhjät alueet on pidettävä jollakin keinolla lämpiminä. Säilörehu on sulatettava muualla kuin navetassa.
4. Lehmäkään, vaikka on karvapäällinen, ei pärjää kunnolla lämpimässä rakennuksessa ilman lisälämpöä. Ilman lisälämpöä tuloilmaa on kuristettava liiaksi. Se aiheuttaa kosteuden nousua, joka lisää tautipainetta. Lisäksi hapesta on puutetta.
5. Kylmissä parsipihatoissa kuiva hiekkakuivike on olkea vähätöisempi, sen saatavuus on parempi ja se pitää eläimet puhtaana.
Teurasnauta
Ritiläkarsinakasvattamo on siinä mielessä hankala, että kosteuden tuotanto määrää minimi-ilmanvaihdon suuruuden, kun muilla eläimillä sen määrää hiilidioksidin tuotanto. Tämä otetaan parhaiten huomioon siten, että kiristetään hiilidioksidin pitoisuusrajaa. Maa- ja metsätalousministeriön ohjearvo 3 000 ppm riittää hyvin.
1. Teurasnautojen taudit ovat suurelta osin hengityselintauteja. Niitä vastustetaan tehokkaimmin pitämällä kasvattamon ilma sopivan kuivana. Alle 80 prosentin suhteellinen kosteus on riittävä.
2. Ilma pidetään kuivana lisälämpöä käyttämällä ja vain sillä. Muita keinoja voi käyttää lisänä, mutta lisälämmitys on oltava olemassa ja sitä on käytettävä. Energian kulutus ei ole merkittävä kustannuserä.
3. Kylmäkasvattamossa kuivikehuoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ylivuotista kuiviketta tulisi olla varalla kosteiden korjuukelien varalta. Tarpeeksi kuivaa kuiviketta ei joka vuosi onnistuta korjaamaan riittävästi.
4. Korvausilmaluukut tulee suunnata siten, että kesällä tuloilma osuu eläimiin mahdollisimman suoraan. Talvella tuloilman on sekoituttava sisäilmaan ennen eläimiin osumista.
5. Niin teurasnautojen kuin lypsylehmienkin lämmittimeksi riittää mainiosti puhallinpatteri.
Sika
Sikojen olematon karvapeite tekee niistä arkoja vedolle. Vedon tunteen välttämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Yleensä tuloilmaluukkujen ohjauksen automaattiseksi järjestäminen ja niiden oikea sijoittelu riittää. Sikojen käymäläkäyttäytymistä ja siisteyskasvatusta ohjataan tuloilman suuntauksella.
1. Porsitustiloissa kokoritilä on ongelmallinen, sillä porsaille on kuitenkin järjestettävä kiinteä alusta. Varsinkin lämmitetty alusta aiheuttaa usein huomattavaa vetoa. Tämä johtuu siitä, että lämmitetty pinta ja porsaat lämmittävät ilmaa, joka kevenee ja nousee ylös. Tilalle virtaa raskasta kylmää ilmaa ritilän pinnasta. Porsaat ovat levottomia ja tappelevat paikasta keskellä. Keskellä on sitten usein liian kuuma.
2. Porsailla on oltava pesä, jossa on katos. Katos estää ilman nousun suoraan ylös ja vähentää vetoa tehokkaasti. Paras ratkaisu katoksen katoksi olisi suora levypatteri tai muu säteilylämmitin. Tämä poistaa vedon lähes kokonaan ja jakaa lämmön tasaisesti.
3. Anturit on sijoitettava ja olosuhdemittaukset on tehtävä sikojen ja porsaiden oleskelukorkeudella, muuten säätäminen on arvailua.
4. Mahallaan makaavat porsaat palelevat. Kuumuudesta kärsivät vaeltelevat ympäriinsä ja viilentävät itseään virtsallaan.
5. Sian tuntemuksiin vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkkä mitattu lämpötila. Tärkeämpää olisi tietää, millaiseksi sika olonsa tuntee. Ilman hyvää olkikuiviketta sian pito on kovin vaikeaa. Kylmät pinnat imevät lämpösäteilyä ja aiheuttavat laskevia kylmiä virtauksia. Sika kokee tämän vetona, vaikka lämpötila olisi asetusarvoissa.
6. Siat kärsivät myös kuumuudesta ja viilentävät silloin herkästi itseään lannallaan ja virtsallaan, sillä ne eivät hikoile. Tämä lisää rajusti ammoniakin eritystä ja pitoisuutta sisäilmassa, vaikka ilmanvaihto pelaisi täysillä. Muun muassa tästä syystä sikojen viilentäminen vettä haihduttamalla on helteillä kannattavaa. Haihduttaminen on ureaasireaktion kurissa pitämisen kannalta parempi ratkaisu kuin suora kastelu.
Linnut
Vaikka linnuilla on höyhenpeite, nekin ovat arkoja vedolle. Niinpä tuloilmaluukkujen ohjaus on automatisoitava. Saarioinen Oy:n broiler-alkutuotannon työnjohtajana toimiva Heikki Ojala paaluttaa kanateesejä suunnilleen näin:
1. Tärkeintä on se, minkälaista ilmaa kana tai kalkkuna hengittää. Mittaa sitä sieltä, mistä kana hengittää, älä itse hengittämääsi ilmaa.
2. Kanojen ja kalkkunoiden kiivaat elintoiminnot vaativat muita kotieläimiä paremman ilman laadun. Vaatimukset ovat vielä kovemmat kuin jalostamattomilla linnuilla.
3. Ilman pitää olla kuivaa, mutta ei liian kuivaa. Liiallinen kuivuus lisää pölymäärät liiallisiksi
4. Ministeriön määräämä ammoniakkipitoisuuden yläraja 25 ppm on liian korkea.
5. Etenkin broileriuntuvikkojen ensimmäisinä elinpäivinä hiilidioksidipitoisuus voi nousta liian korkeaksi. Asia on vaikea havaita, sillä ylimääräisiä hajuja ei ole. Minimi-ilmanvaihtoa onkin ryhdyttävä mahdollisimman pian säätämään hiilidioksidiantureiden avulla. Lisäksi tarvitaan varmaa tietoa ammoniakkipitoisuudesta, lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta ilmanvaihdon säädön pohjatiedoksi.
6. Myös kuivuminen uhkaa untuvikkoja niiden ensimmäisinä elinpäivinä. Kostutus saattaisi tällöin olla hyödyllistä. Kostutuslaitteen tulee toimia niin, että pehku ei missään tilanteessa kastu.
7. Ionisaattorit vaikuttavat lupaavilta pölyn eliminoimisessa. Ne vähentävät erityisesti partikkelikooltaan pienen pölyn määrää. Niissä on oltava keräilylevyt, jotta ne toimisivat kunnolla.
8. Laitteita on huollettava ja ne on kalibroitava säännöllisesti. Tärkeimpiä varaosia on oltava tilalla varastossa.
9. Linnut ovat "ilmajäähdytteisiä". Helteellä on viisainta turvata jättipuhaltimiin. Jättipuhaltimien tulee toimia omien termostaattiensa varassa, erillään ilmanvaihdon säätimestä. Helteellä ei tarvitse pelätä vetoa. Suuri ilman nopeus on päin vastoin toivottavaa.
10. Myös hälytysjärjestelmän tulee olla ilmanvaihtojärjestelmästä riippumaton.
Jussi Knuuttila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |