Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Missä viipyy luomumakkara?

Nuotiot ja grillit ovat olleet ahkerassa käytössä pitkin kesää ja hehkuvat punaisina myös elokuun pehmeinä iltoina. Kepin nokassa nuotiolla loimotettu tai grillissä tirissyt makkara on suomalainen kesäherkku vailla vertaa. Lihatalot tuovat kilpaa markkinoille uusia makuja, enemmän lihaa, vähemmän rasvaa. Makkara ei ole enää pelkkä lenkki tai grillimakkara vaan todellinen merkkituote. Media kutsuu raateja pisteyttämään erilaisia makkaroita ja lähes joka grillin ympärillä käydään makkaroiden paremmuudesta vähintään yhtä kiihkeää keskustelua kuin niiden kyytipojasta, oluesta.

Tänäkin vuonna luomuliha luomumakkarasta puhumattakaan eksyy vain harvaan grilliin. Itse olen tänä kesänä grillannut luomukyljyksiä vain kerran. Syy ei ole siinä, ettenkö olisi luomua halunnut valita, sitä ei vaan yksinkertaisesti ole ollut tarjolla. Ne ainoat grillaamani kyljykset olin taannoin ostanut Helsingistä ja pakastanut ne kesägrilliä varten. Mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta kesällä matkustaa, sitä harvemmaksi käy luomuvalikoima. Ja sitä heikommin pakasteet kestävät matkan.

Mutta makkarasta en kesällä luovu. Jos ei ole luomua, syön tavanomaista. Uskon, että samaan tapaan ajattelee suuri osa suomalaisia. Luomua toivova kuluttaja kaipaa yhtä hyvää makua, tuttuja ja kohtuuhintaisia tuotteita kuin kuluttajat yleensä. Luomu ei useinkaan muuta kuluttajien ruokailutottumuksia - se vaan ohjaa valitsemaan luomutuotteita vastaavien tavanomaisten joukosta, jos niitä on tarjolla.

Luomu on vielä niin uusia asia suomalaisessa elintarviketaloudessa, että on ymmärrettävää, että kaikki tuoteryhmät eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Sen vuoksi ei ole ihme, että luomuviljatuotteiden tarjonta on huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa kuin luomulihatuotteiden. Kuitenkin liha on elintarvikkeena niin tärkeä, että sen puute heijastuu koko luomumarkkinaan. Paljosta puheesta huolimatta luomulihantuotanto ei myöskään ole kasvanut viime aikoina samaan tahtiin kuin esimerkiksi luomumaidontuotanto.

Luomuvasikat luomukasvatukseen

Luomunaudanlihan kannalta keskeistä on saada kaikki luomuvasikat luomukasvatukseen. Luomumaitotiloille suunnatun kyselyn perusteella noin 40 prosenttia luomuvasikoista menee nykyisin tavanomaiseen kasvatukseen. Määrä on aivan liian suuri, koska luomun kannalta tärkeät vasikat menevät hukkaan.

Yksi syy tavanomaisen kasvatuksen suureen määrän on, että luomumaitotilat ovat keskittyneet tiettyihin osiin Suomea, eikä samoilta alueilta välttämättä löydy loppukasvattajia. Pääosa luomunaudanlihasta tuotetaankin luomumaitotilojen yhteydessä, jolloin vasikat kasvatetaan samalla tilalla syntymästä teuraspainoon saakka.

Luomuvasikoiden välityksen keskeisenä ongelmana on luomuvasikoiden kolmen kuukauden maitojuotto. Yksinkertaisinta olisi, että vasikat hoidettaisiin syntymätilalla koko juottokauden ja ne ohjautuisivat välitykseen vasta kolmen kuukauden ikäisinä.

Luomumaidontuottajien mukaan luomuvasikoista saatava halpa hinta, tilanpuute, työmäärä ja maitojuoton järjestäminen ovat syitä siihen, miksi luomuvasikoita ei kasvateta 3 kuukauden ikäisiksi syntymätiloilla. Syyt ovat usein tilakohtaisia. Osa tiloista pitää maitojuottoa liian työläänä ja kalliina, mutta joillekin tiloille se sopii hyvin, koska esimerkiksi solumaitoa tai kiintiön ylittävää maitoa oli käytössä vasikoiden juottoon.

Vasikoiden välitystä hoitavien hankintaosuuskuntien rooli myös luomuvasikoiden välityksessä on tärkeä. Selvityksen mukaan osa luomumaidontuottajista epäilee, että osuuskunnat eivät pysty palvelemaan viljelijöitä yhtä hyvin luomuvasikoiden kuin ternivasikoiden välityksessä. Kyselyssä selvisi myös, että luomuviljelijät eivät tiedä, että toiset hankintaosuuskunnat maksavat luomuvasikasta tavanomaisia vasikoita parempaa hintaa. Toivottavasti luomulypsykarjatilat jatkossa selvittävät tarkemmin mitä ja millaisia vaihtoehtoja on saada luomuvasikat ohjautumaan luomukasvatukseen. Hankintaosuuskuntien lisäksi myös maaseutukeskusten luomuneuvojat auttavat löytämään kanavat.

Kun luomulihantuotanto saadaan kasvuun, niin ehkä jo muutaman vuoden kuluttua makkararaatien suosikki on aito luomumakkara.

Teksti: Marja-Riitta Kottila
S-posti: marja-riitta.kottila@finfood.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |