Luomusikala laajentaa tuotantoaan

Kari ja Jaakko Nymanin luomusikalassa Varsinais-Suomessa on toteutettu mittava sikalainvestointi. Nymanit tuottavat noin puolet Suomen luomupossuista.

Maatalousyhtymän omistavat veljekset Kari ja Jaakko Nyman Loimaan kunnassa. Perustaminen tapahtui samoihin aikoihin kuin EU:n liittyminen vuonna 1995.

"Silloin tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos. Samalla siirryttiin luomuun ensin peltojen osalta", Kari Nyman sanoo.

Vuonna 1999 possut siirrettiin luomuun ja seuraavana vuonna emakot. Nyt ovat pellot ja eläimet luomutuotannossa.

Maatalousyhtymällä on omaa peltoa 59 hehtaaria. Lisäksi viljelyssä on vuokramaita 47 hehtaaria eli yhteensä 106 hehtaaria.

Sikalan laajennus alkoi heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Ihan ensin peruskorjattiin vanha sikala.

"Meillä oli 45 emakkoa ja 300 lihasikapaikkaa. Se oli yhdistelmäsikala."

Yhdelle perheelle sopiva, mutta nyt tila antaa toimeentulon kahdelle perheelle. Veljesten lisäksi mukana on Karin vaimo Mervi. Hän hoitaa mm. maatalousyhtymän kirjanpidon. Ja poikien isä auttaa.

Emakkojen määrä on seitsemässä vuodessa moninkertaistunut. Nykyään yhdistelmäsikalassa on emakkoja 220 ja tulevaisuudessa 250.

"Mellilästä olemme vuokranneet Lintulan lihasikalan, jonne on matkaa seitsemän kilometriä."

Vuokrasikalassa olisi paikat noin 600:lle tavanomaiselle lihasialle, mutta luomusikoja sinne mahtuu 350-400.

Yhdistelmä- ja lihasikala

Kahden sikalan hoitaminen ei aiheuta ongelmia. "Yhdistelmäsikala ja lihasikala sopivat hyvin yhteen. Ei haittaa vaikka lihasikala on kauempana."

Lintulan tila myy Nymanin maatalousyhtymälle rehuviljaa, ja vastaavasti hyödyntää sikalasta tulevan lietelannan. Lisäksi Olli Lintula tekee sikalassa määrättyjä töitä ja seuraa, että tietokoneet toimii ja kaikki pelaa muutenkin.

"Yhteistyö on hedelmällistä ja joustavaa", Kari Nyman sanoo.

Vuonna 1999 Nymaneilla oli menossa porsassaneeraus ja siksi vuokralla oli kaksi lihasikalaa, mutta kahteen ei ole enää tarvetta.

Ensimmäiset siat tulivat tilalle jo vuonna 1974. Tuotantosuunta on ja pysyy.

"Mutta EU:n myötä päätimme siirtyä luomuun. Olimme tarpeeksi halukkaita kokeilemaan uutta ja erikoistumaan."

Nymanit ovat sitä mieltä, että luomuviljelyssä on paljon kehittämisen varaa. "Mutta aika ei tahdo riittää."

Lähinnä luomuviljelyn lannoituspuolta on parannettava. Lannan levitys peltoon pitäisi tapahtua kylvön yhteydessä niin kuin se tapahtuu tavanomaisessa viljelyssä. Lannoite ja siemen laitetaan yhtaikaa peltoon. Sen jälkeen maa jätetään rauhaan.

"Tällainen laite puuttuu. Se koskee oikeastaan kaikkia eläintiloja, jotka ovat lannoituksen suhteen omavaraisia."

Myös siemenviljaa

Kaikkiaan luomuun siirtyminen on tapahtunut hyvin.

"Jos kasvustoja ajatellaan, niin joka vuosi joku lajike onnistuu erittäin hyvin ja vastaavasti joku tosi huonosti. Yhtään vuotta ei ole ollut sellaista, että olisi kaikki onnistunut tai kaikki epäonnistunut", Nyman sanoo.

Jostain syystä härkäpapu ja herne ovat tuottaneet ongelmia. "Niitä ei ole saatu menestymään. Viljat ovat kasvaneet mukavasti."

Nymanin maatalousyhtymä tuottaa myös siemenviljaa. Heinän siementä viljellään keskimäärin 20 hehtaaria.

"Jo isä tuotti heinän siementä 1960-luvun puolivälistä alkaen. Jatkamme tätä linjaa, koska sen viljely sopii erittäin hyvin lietelannoitettuun peltoon."

Samoin se sopii viljelykiertoon.

"Nurminataa ja timoteita kasvaessaan maa saa levätä kolme vuotta muokkauksilta. Se tekee maan rakenteille hyvää. Heinämaan päättämisen jälkeen kahtena seuraavana vuonna rikkaruohot ovat lähestulkoon poissa."

Jos heinää perustettaessa esiintyy juolavehnää, sitä on myös heinän jälkeen. Se saattaa lisääntyäkin, mutta jos heinä onnistuu hyvin, juolavehnä ei räjähdä alta kasvuun.

"Tuntuu siltä, että timotei ja nurminata peittoavat juolavehnän."

Pahin rikkakasviongelma luomuviljelyssä on ohdake.

Pääosin rehuvilja ostetaan

Nymanilla on siemenviljelysopimukset tulleet myös vehnästä ja ohrasta.

"Vain pieni osa rehuviljasta kasvatetaan itse. Esimerkiksi Lintula tuottaa meille luomurehuohraa ja -kauraa. Rainingon tilalta tulee luomuvehnää ja -hernettä. Puolet rehuviljoista tulee lähialueelta. Toinen puoli tulee Pohjolan Luomusta. Se on hyvä yhteistyökumppani."

Luomusika popsii monipuolista rehura. "Siihen kuuluu herne, härkäpapu, soija ja kaikki viljat paitsi ruis. Lisäksi annetaan Suomen Rehun Luonnon-nasu kivennäistä, jossa on sekä vitamiinit että kivennäisaineet. Emakoille ja pikku possuille annetaan myös kalajauhoa ja vähäsen kalanmaksaöljyä.

E-seleeniä tulee kaikille lihasioille ja monivitamiineja pikku possuille, vaikka vitamiineja on jo kivennäisessä.

Seleeniä annetaan sen takia, että sitä ei ole saatavilla luomuviljoissa. Suosituksia pitää seleenin osalta hiukan ylittää, koska suurin osa luomurehuviljasta ostetaan karjattomilta luomutiloilta.

Nymanin tila on Jalostuspalvelun kotieläintarkkailutila. Emakon alut arvioidaan ja pisteytetään. "Sen pohjalta emakkokantaa pidetään mahdollisimman hyvänä. Sitä työtä tehdään tilakohtaisesti."

Tavoite

Nymanin tilalla on kaksi karjua, jotka astuvat noin puolet porukasta ja toinen puoli keinosiemennetään.

"Syntyviä tulee 11-12 pahnuetta kohden. Vierotuslukumme (8) on tällä hetkellä alle maan keskiarvon, sillä sotkemisia tulee liikaa. Maan keskiarvo on yhdeksän. Se on tavoite."

Luomusikalassa on samat ongelmat kuin yleensä sikalassa. Nymanilla pahin on porsitusosastolla (joita on kolme) tapahtuva sotkeminen. Niistä koituu suurimmat tappiot.

"Rakennuskustannukset ovat noin kolmasosan suuremmat. Sen päälle tulee tarhan rakentaminen. Meillä tarhatkin ovat kovapohjaisia, asfalttia tai betonia. Jätevedet kerätään kaivoihin. Jossain tarhassa imeytetään turpeeseen. Valumat ympäristöön on estetty."

Tänä vuonna tilalla on investoitu uuden sikalan rakentamiseen. Summa on vanhaa rahaa reilu miljoonaa markkaa.

Lihasikala, jonka mitat ovat 52 x 10,6 metriä valmistuu alkukesästä. Sikalan molemmilla sivustoilla oleviin tarhoihin on kehitetty ratkaisu, joka mahdollistaa sateen sattuessa avonaisten seinä-kattoluukkujen sulkemisen.

Lihasioilla on viiden kuukauden tarhausvaatimus, mikä on ongelma, jos säät ovat huonoja ja sateisia. "Siksi teimme luukut, jotka menevät sateella koneellisesti kiinni."

"Emakoitten kanssa vastaavanlainen tarhaus sopii paremmin, koska kuivikemäärä ja pinta-ala eläintä kohden on paljon suurempi."

Lihasikalan täyttäminen tapahtuu pikku hiljaa ja kestänee vuoden verran. Viime vuonna tilalla oli emakkoja keskimäärin vajaa 150, mutta määrä on noussut yli 200.

Vuonna 2000 Nymanin maatalousyhtymä tuotti noin 3 000 lihasikaa, viime vuonna vähemmän. Jatkossa tähdätään yli 4 000:een.

Ostajan toive

Lihanostajan toive oli, että Nymanin luomusikala laajenee. Maatalousyhtymän kasvattama liha menee Helanderin teurastamon kautta jatkojalostajalle. Nyt markkinointiin on tulossa muutoksia, josta on käyty neuvotteluja.

Nymanin veljekset toivovat, että teurastamot ja luomutilat lisäävät yhteistyötä. "Ei ole olemassa mitään luomuhinnastoa. Pitäisi luoda yhteistä näkemystä tulevasta linjasta. Kun on uusi tuote, se on arka hintavaihteluille. "

"Sian luomulihasta maksetaan kiloa kohden yksi euro lisähintaa. Hinnan laskua on väläytetty, vaikka tulevaisuudessa tuotantokustannukset nousevat ruokintamääräysten muuttuessa."

Teksti: Arto Pietilä
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |