Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Kylvöstä keltatuleentumiseen

Viljalajikkeiden kasvuaika herättää silloin tällöin viljelijöiden parissa hämmennystä. Kalentereissa kerrotaan kasvuajaksi esimerkiksi 97 päivää. Käytännön viljelyssä kylvöstä puintiin saattaa samalla lajikkeella kulua 105 päivää. Mistä ero johtuu, MTT:n Etelä-Pohjanmaan tutkimusaseman johtaja Arjo Kangas?

Virallisesti lajikkeen kasvuaika lasketaan kylvöstä keltatuleentumiseen, ei kylvöstä puintiin. Tähän on päädytty siksi, että täystuleentumisen havainnointi on hankalaa. Puintipäivä ei kerro oikeastaan mitään lajikkeesta, sillä se vaihtelee paljon; sateella ei kokeitakaan voi puida.

Myös kylvöstä puintiin vaadittu tehoisa lämpösumma vaihtelee jonkin verran vuosittain, vaikka tietenkin se kuvastaa lajikkeen vaatimaa kasvuaikaa tarkemmin kuin pelkät vuorokaudet.

Kaiken kaikkiaankin tavoitteena on lajikkeiden keskinäisten erojen selvittäminen. Aika kylvöstä puintiin vaihtelee joka tapauksessa vuosittain kesän säiden mukaan paljonkin. Kalentereissa mainittujen kasvuaikojen avulla ei keväällä voi puintipäivää ennustaa. Lajikkeen valintaan tieto niiden keskinäisistä kasvuaikaeroista riittää yleensä hyvin.

Myöhäisten kaurojen osalta kalentereiden kasvuajoissa on jonkin verran "aliarviota" erityisesti maan keski- ja pohjoisosia ajatellen. Kun kaura tuleentuu syyskuun puolella, lajikkeiden väliset erot venyvät selvästi pidemmiksi kuin kalenterissa mainitut. Eroja korostaa vielä se, että joidenkin kauralajikkeiden olki kellastuu hitaammin kuin röyhy.

Milloin kasvusto on keltatuleentunutta?

Silloin, kun jyvä taittuu helposti. Ennen keltatuleentumista jyvä on pehmeä ja sen jälkeen sitkeä.

Jyvä on tässä vaiheessa kokonaan menettänyt vihreän värinsä, samoin yleensä olki on täysin kellastunut. Keltatuleentumisvaiheen tunnusmerkit vaihtelevat hieman eri viljalajeilla. Yksityiskohtaisia ohjeita voi katsoa vaikkapa MTT:n kokoamalta verkkosivulta.

Ohran ja vehnän keltatuleentumisen havaitsee helpoiten. Kauralla röyhyn kärkijyvät kypsyvät tyveä aikaisemmin ja kauran kuori hidastaa havainnointia. Rukiin jyvät tahtovat usein jäädä erityisesti maan keski- ja pohjoisosissa melko pehmeiksi, ja keltatuleentumisen arviointi on hankalaa.

Kauanko keltatuleentumisesta menee ennen kuin pääsee puimaan?

Keltatuleentumisvaiheelta leikkuupuintikypsyyteen kuluu yleensä noin viikko. Helteisellä säällä viljan voi puida ennemminkin.

 

Teksti: Matti Latvala
S-posti: 

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |