OP-eloistunto pohti maaseudun näkymiä
Yrittäjyys korostuu entisestään

Elinvoimainen maaseutu perustuu tulevaisuudessa vahvaan yrittäjyyteen, todettiin Osuuspankkien eloistunnossa Mikkelissä. Yrittäjähenkeä tarvitsevat niin perinteistä maataloutta jatkavat, sivuelinkeinojen avulla pärjäävät kuin kokonaan uuteen bisnekseen siirtyvätkin.

Farmari-näyttelyn yhteydessä järjestetty OP-eloistunto etsi vastausta kysymykseen Laajentua vai monipuolistua - mistä menestyksen eväät maaseutuyritykselle? Ratkaisuja näyttää olevan yhtä paljon kuin maatilojakin: yhdelle sopii tuotannon laajentaminen, toiselle uuteen yritystoimintaan ryhtyminen ja kolmannelle esimerkiksi lisätulojen hankkiminen palkkatyöstä.

Professori Matti Ylätalo Helsingin yliopistosta muistutti viime vuosien kiivaasta pudotuspelistä maataloudessa: "Menestyjinä voidaan pitää kaikkia niitä maatiloja, jotka vielä jatkavat."

Hän totesi, että maatalous- ja elintarviketuotanto kokonaisuudessaan on selvinnyt tähän saakka kohtuullisesti EU-jäsenyyden aiheuttamista haasteista. Tuotannon määrä on pysytellyt lähes ennallaan ja kuluttajien luottamus kotimaisiin elintarvikkeisiin säilynyt korkeana.

Maatalous on pääomavaltaistunut ja alkanut keskittyä entistä suurempiin yksiköihin, ja samalla tilojen taloudelliset riskit ovat kasvaneet. Viljelijät joutuvat entistä tarkemmin selvittämään yritystoiminnan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta.

"EU-jäsenyyden aikana suomalaiset maatilat ovat joutuneet laajentamaan tuotantoaan ja tekemään suuria investointeja pitääkseen tulonsa ennallaan", Ylätalo totesi. Yrittäjä ei ole välttämättä saanut investoinneistaan yhtään lisää euroja taloutensa kohentamiseksi.

Hänen mukaansa maatiloilla on viime aikoina jouduttu tekemään ratkaisuja melko epävarman tulevaisuuden varalle. Vuosituhannen alusta lähtien tilanne alkoi vakiintua ja viljelijöiden luottamus EU:hun jopa vahvistui viime vuoden alkupuolelle asti, kunnes EU:n maatalouspolitiikkaa alettiin uudistaa.

"Tiedossa olevat maatalouspoliittiset muutokset kääntävät maatilojen viime vuosien positiivisen tulo- ja kannattavuuskehityksen laskuun", Ylätalo varoitti. Hän totesi, ettei tilojen kannattavuusongelmia ratkaista pelkästään investointitukien avulla.

"Varsinkin maidon- ja naudanlihantuottajat sekä tilaansa viime vuosina kehittäneet viljelijät ovat esittäneet uudistukseen runsaasti parannusehdotuksia. Tukien irrottaminen tuotannosta aiheuttaa uudenlaisen tilanteen, jonka pelätään monimutkaistavan tukijärjestelmiä sekä vähentävän kannustimia tuotantoon."

Erityisen ristiriitainen tilanne on Ylätalon mukaan niillä, jotka aikovat tukien ja avustusten houkuttamina investoida kotieläintalouteen ilman, että kannattavuutta tai maksuvalmiutta kyetään ennakoimaan viiden vuoden päähän.

Makerasta maatilojen
riskiluottolaitos?

MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä kiinnitti OP-eloistunnossa huomiota maatilojen vakuusongelmiin. Hänen mukaansa vakuuksien riittämättömyydestä on syntymässä iso ongelma maataloustuotantoon investoivilla tiloilla.

"Lainamäärät ovat nykyisin aivan toista luokkaa kuin mihin on totuttu. Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran toimintaa olisikin syytä muuttaa maatilojen riskiluottolaitoksen suuntaan", Härmälä ehdottaa.

Hänen mukaansa Suomen maatilat ovat melko selvästi jakautumassa kolmeen ryhmään: maataloustuotantoa laajentaviin, tuotantoa monipuolistaviin ja maataloudesta luopuviin. "On tärkeää, että näitä kaikkia kolmea tilaryhmää esiintyisi tasapainoisesti maan kaikilla alueilla."

Härmälän mielestä EU:n maatalousuudistus, tukien irrottaminen maataloustuotannon määrästä, ei vielä "katkaise kamelin selkää". Uudistuksen jälkeenkin Suomelle jää välineitä viljelijöiden työmotivaation säilyttämiseksi.

"Tukimuutos ei ole kovin suuri niillä tiloilla, joilla tuotanto pysyy entisellään, mutta tuotantoon voimakkaasti panostava tuottaja kärsii uudistuksesta. Tuotantosuuntaa vaihtavalle, tuotantoa monipuolistavalle tai uutta yritystoimintaa kehittävälle tuottajalle muutos on myönteinen. Se osa kassavirrasta, joka tulee EU:n maataloustukien myötä, ei häviä minnekään niin kauan kuin tilan pellot pidetään viljelykunnossa."

Valtiosihteeri Risto Volanen Valtioneuvoston kansliasta totesi, että Suomi on pystynyt kohtuullisesti pitämään maatalouden puolia EU-aikana. Koko EU:ssa viljelijän tulot koostuvat niin, että erilaisten tukien osuus nousee keskimäärin 23 prosenttiin. Suomessa tukien osuus on 45 prosenttia.

Volanen muistutti, että maan eri alueita tulee kohdella tasapainoisesti, jotta Suomi ei pääse jakautumaan kahtia tai kolmia. Maataloudesta kannattaa pitää huolta.

"Suomessa on yksi maailman parhaiten hoidetuista elintarvikejärjestelmistä. Se on sekä taloudellisesti että ekologisesti kunnossa, ja täällä kannattaisikin panostaa kestävän maatalouden kehittämiseen. Suurena haasteena on myös aluekehityksen turvaaminen globalisoituvassa maailmassa."

Maaseutuyrittäjyydessä Volanen painotti sekä osaamisen että hyvien ideoiden merkitystä. "Lisäksi tarvitaan verkottumista ja keskittymistä siihen, minkä yrittäjä parhaiten osaa. Enää ei ole varaa perinteisiin kunta- tai kyläkohtaisiin vääntöihin."

Maatilojen riskit
pysyneet hallinnassa

Maatilayrittäjät ja pankit ovat pystyneet murrosaikana pitämään luottoriskit hyvin hallinnassa. Osuuspankeille vastikään tehty kysely osoittaa, että ongelmatilojen määrä on viime aikoina vähentynyt ja suoranaisia luottotappioita aiheuttaneita tiloja on ollut häviävän vähän.

Toimitusjohtaja Reijo Karhinen Osuuspankkikeskuksesta sanoi, että maatalouden luottojen kasvu on viime vuosina ollut melko hidasta, mutta yhä suurempi osa luottokannasta painottuu melko pienelle osalle maatiloista.

Osuuspankkikeskuksen selvityksen mukaan puolet maatalouden luotoista keskittyy seitsemälle prosentille maatiloista. Näillä tiloilla on velkaa yli 150 000 euroa. 22 prosentilla tiloista luottoja on 50 000-150 000 ja vajaalla puolella alle 50 000 euroa. Lähes neljännes tiloista on täysin velattomia.

"Parin kymmenen vuoden aikana tilojen lukumäärä on puolittunut, ja samaan aikaan luottokanta on kaksinkertaistunut. Maatilojen taloudenpito on kuitenkin ollut tarkkaa ja hallittua, vaikka toimintaympäristö ja pelisäännöt ovat jatkuvasti muuttuneet", Karhinen tiivisti OP-eloistunnossa.

Hän totesi, että kotieläinyksiköiden voimakas kasvu on omiaan lisäämään maatalouden riskejä pitkällä aikavälillä. Yksikkökokoa kasvattavilla tiloilla joudutaan yhä useammin tilanteeseen, jossa perinteiset kiinnevakuudet eivät riitä.

"Pankin mahdollisuudet riskinkantoon ovat usein jo lainsäädännöllisistä syistä rajalliset. Valtion tulisikin oleellisesti lisätä takauksien myöntämistä vakuusongelmista kärsiville maaseutuyrityksille. Muuten osa tarpeellisista ja terveistä investoinneista maatiloilla jää toteutumatta."

Karhinen painotti, että luottojen kasvaessa pankkien on tunnettava asiakkaan talous entistä paremmin - mikä on ollut osuuspankkien periaatteena tähänkin asti.

Pankkien vakavaraisuutta koskevat uudistukset vaikuttavat samaan suuntaan. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevien säännösten avulla pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla pankkien omien varojen riittävyys nykyistä paremmin.

Uudistus edellyttää mm., että pankkien on luokiteltava asiakkaat kattavasti ennen luottopäätöksen tekoa. Luokitus tulee vaikuttamaan myös luoton hintaan.

"Tulevaisuudessa kaikki maatilat joudutaan tavalla tai toisella luokittelemaan, mikä on iso haaste pankeille. Pääosa maatiloista todennäköisesti hyötyy luokitusjärjestelmästä, koska ne ovat pankille suhteellisen vähäriskisiä laina-asiakkaita", Karhinen arvioi.

Naisten panosta
ei sovi unohtaa

OP-eloistunnon paneelikeskustelussa kansanedustaja Katri Komi muistutti, että menestykseen tarvitaan kaikkien maaseudulla asuvien panosta. "Päätuotantosuunta voi lähteä myös vaimon osaamisen hyödyntämisestä. Olkoon se sitten kielitaitoa, hevosten käsittelyä, sairaanhoitoa tai luomuosaamista."

Komin mukaan tilakoko ei suoraan ratkaise tuotannon kannattavuutta. Optimikoko riippuu monesta seikasta ja pienelläkin tilalla voidaan päästä hyvää tulokseen.

"Se ei kuitenkaan aina riitä yksinomaiseksi tulonlähteeksi. Esimerkiksi Etelä-Savossa noin joka kolmannella tilalla harjoitetaan maatalouden lisäksi muuta yritystoimintaa."

Teksti: Teemu Pakarinen
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö 8/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |