Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Rikat, rusakot ja hirvet
luomupeltojen ongelmina

Tänä kesänä kaikki kasvit ovat kasvaneet rehevästi. On ollut sateita, joillain paikkakunnilla jopa liian kanssa, lämpösummaa on kertynyt kohtuullisesti ja valoakin aina sadejaksojen välillä riittävästi. Tälle kesälle on ollut ominaista nopea sade- ja poutajaksojen vaihtelu. Siitä on sitten ollut sekä haittaa että hyötyä.

Kasvit, joiden hyödynnettävä osa kasvaa maan pinnan yläpuolelle, ovat olleet selvästi hyötyjiä. Heinät, viljat ja kasvikset ovat käyttänet suotuisan sään hyvin hyödykseen. Samoista kasvutekijöistä ovat hyötyneet kylläkin myös oheiskasvit. Niitä on ilmaantunut maaperän siemenpankista niin, että avomaalla ei ole tarvinnut turhaan kyykkiä. Kitkemistyön jälki ainakin näkyy.

Viljapelloilla ohdakkeet ja valvatit ovat hyvin näkyvissä ylikasvustona. Näille rikoille ei auta edes ylitiheä kylvös, sillä yksivuotinen viljelykasvi ei ehdi näitä rikkoja varjostamaan. Monivuotisissa nurmissa ne eivät sentään pääse niittojen takia siementämään.

Alkukesän viileys kangisti tuholaisten hoikat koivet ja hennot siivet. Mutta vastaavasti isommat elukat ovat olleet sitäkin ahkerampia. Hirvet ja peurat aiheuttavat jatkuvasti orastuhoja. Seurauksena on aukkoisia kasvustoja ja laatutappioita sadossa. Viljelijöiden väitteiden mukaan luomupellon oraat maistuvat näille "pedoille" paremmilta kuin tavanomaisen. Pitäisikö pahimmilla hirvituhoalueilla luomupellotkin ruiskuttaa kasvisuojeluaineen hajuisella vedellä, kun ylimääräisiä kaatolupia ei orasvahinkoperusteilla heltiä?

Rusakot ovat hanakoita ja kekseliäitä kaalipeltojen herkkusuita. Ensin pompitaan harsojen päällä niin, että harsoon tulee repeämä taimen kohdalle ja sen jälkeen onkin maistiaisten paikka. Voimakkaasti ylöspäin kasvavan parsakaalin taimet näyttävät olevan erityissuosiossa. Laajojen tuhojen perusteella on mahdollista hakea riistanhoitopiiriltä lupaa kotiuttaa vahingon korvaukset riistalihana. Sama koskee myös muita rauhoitettuja, satovahinkoja aiheuttavia eläviä. Muun muassa suuret sepelkyyhkylaumat voivat pilata avomaan satoa jo ennen metsästyskautta.

Kasvitaudeille kesä on ollut otollinen. Viljoissa näkyy lehtilaikkuja, mutta ne eivät vähennä satoa kuitenkaan niin paljon kuin perunaa kiusaava perunarutto. Se aiheuttaa tänä vuonna pahimman sadonmenetyksen. Säät ovat suosineet ruton leviämistä. Rutto itse kehittyy jatkuvasti yhä paremmaksi selviytyjäksi olemassaolon kilpailussa. Perunalajikkeiden ruton sietokyky murtuu ja rutto kehittyy torjuntakeinoja pakoon.

Tehokkain keino ruton leviämisen estämiseen on varsien hävittäminen. Mutta jos mukulat ovat vielä pieniä, niin eipä varsien poistaminen mitään hyödytä. Kauppakelpoisen sadon saaminen talteen on tarkkaa puuhaa. Vähävaiheinen ja erittäin hellävarainen käsittely säästää satoa, samoin mukuloiden pinnan kuivattaminen varastolaatikoissa pari päivää ikkunattomassa, tuulettuvassa katoksessa ennen varastoon ajoa.

Teksti: Esa Partanen
S-posti: @proagria.fi

| Sivun alkuun | Sisältö 8/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |