Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Tanskalaisoppia tuottajille 
Nurmon tilasiemenkurssilla

Nelisenkymmentä kiinnostunutta kerääntyi kuulemaan tanskalaisen Jesper Larsenin luentoa tilasiemenen otosta ja siihen liittyvistä käytännön seikoista. Tilaisuuden järjestivät A-Tuottajat ja Suurusrehu Atrian tiloissa Nurmossa kesäkuun puolivälin jälkeen.

Larsen on toiminut kohta kolme vuotta Tanskalaisen Unitron Scandinavia a/s:n neuvojana. Hänellä on pitkäaikainen kokemus sikojen hoidosta myös käytännön viljelijänä. Unitron Skandinavia liittyy tilasiementoimintaan sillä tavalla, että se toimittaa siemenen otossa ja käsittelyssä tarvittavat välineet. Suurusrehu Oy puolestaan välittää ne suomalaistiloille.

Larsen selosti tilasiemenen oton käytännöt äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja jaksoi vastata myös sikaväen moniin kysymyksiin. Hänen mukaansa tilasiemenen käyttö toimii Tanskassa sulassa sovussa keinosiemennysyritysten kanssa.

Larsenin mukaan pontimena tilasiemenen käytölle on raha. Tanskassa siemenannos maksaa tilalle tuotuna 5 euroa. Tilasiemenen hinta jää useimmissa tapauksissa noin euron paikkeille, vaikka kustannuksissa huomioidaan tilan työpanos täysimääräisesti.

Tuloksissa ei ole mitään tilastollista eroa tilasiemenen ja ostetun siemenen välillä. Larsen kuitenkin vakuuttaa, että käytännössä jo se seikka, että siemen tarkastetaan tilalla, on omiaan parantamaan tuloksia.

Tilasiemenen käyttö on Tanskassa lähtenyt siitä tosiasiasta, että ostosiemenen hinta-laatusuhde ei tyydytä kaikkia sikatalousyrittäjiä. Henkilökohtaisesti Larsen arvostelee eniten sitä, että siementä ei käytetä riittävän lyhyessä ajassa sen otosta. Hänen mukaansa siemenen laatu alkaa nopeasti heiketä, kun 2,5 päivää on kulunut siemenen otosta.

Kustannuksia

on karsittava

Alkutuotantopäällikkö Anne Rauhala A-Tuottajista sanoo, että kaikki keinot kustannusten säästämiseksi on otettava käyttöön. Hän arvioi, että hyvin hoidettuna säästöt tavanomaisessa satelliittituotannon keskusyksikössä ovat helposti 10 000 euroa vuodessa, kun siirrytään tilasiemenen käyttöön. Keskusyksikössä on 440 emakkoa.

Tilasiemenen käyttöön on ajamassa myös se, että sikojen siemennesteen kanssa on ollut selkeästi laatuongelmia, Rauhala sanoo. Laatuongelmat ovat Suomessa todennäköisempiä kuin Tanskassa jo siitä syystä, että meillä etäisyydet ovat paljon pitempiä kuin Tanskassa.

Rauhala uskoo myös siihen, että jokaisen annoksen mikroskopointi tilalla ja siemenerän arviointi muutenkin on omiaan parantamaan tuloksia. Tiinehtyvyys luultavasti paranee ja pahnuekoot suurenevat, Rauhala uskoo. Hänen mukaansa tavoitteena pitää olla 25 vieroitettua porsasta emakkoa kohti vuodessa.

Niin Rauhala kuin Larsenkin myöntävät, että tilasiemenen käyttö vaatii tilan väeltä paljon. Vaativinta on riittävän hygieniatason ylläpito. Tavoitteena pitää olla lähes leikkaussalitason hygienia, eikä repsahtaa voi koskaan. Siemenannosten valmistaminen vaatii suurta tarkkuutta muutenkin.

Vaatimukset

eivät pelota

Eija ja Antti Lillstrang Alajärveltä solmivat sopimuksen keskusyksikön pitämisestä A-tuottajat Oy:n kanssa ja ryhtyivät tiineyttämään emakoita tammikuussa 1997. Heidän yksikkönsä on toinen Osuuskunta Itikan alueelle perustettu emakkorengas.

Lillstrangien mielestä tilasiemenessä on kyse ennen muuta rahasta. Päätös tilasiemenen käyttöön siirtymisestä heidän keskusyksikössään on jo tehty. He olivat mukana kurssilla kuulemassa kuinka tarkkaa homma on ja kuinka tarkasti asiat on hoidettava.

Kumpikin on sitä mieltä, että ihmisten keksimää hommaahan tilasiemenenkin otto ja siemennysannosten teko on. He uskovat riittävään laatutasoon kykenevänsä. Emakoiden hoito on kaiken kaikkiaan hyvin tarkkaa puuhaa, jos siinä haluaa hyviin tuloksiin päästä.

Sekin miellyttää, että tilalla joka tapauksessa pidettäville karjuille tulee nyt muutakin puuhaa kuin pelkkä seurustelu-upseerin virka. Siemenen otto tavallaan helpottaa karjujen pidosta aiheutuvaa kustannusta.

Teksti: Jussi Knuuttila 
S-posti: @netikka.fi

 

| Sivun alkuun | 8/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |