Euroopan Unionilla ei mene kovin hyvin. Kansalaiset lähes kaikissa maissa tuntevat epäluuloa ja vieroksuntaa unionia kohtaan. Yhdeksi syyksi on mainittu se, että Euroopasta puuttuu johtajuutta. Totta onkin, että meiltä puuttuu sellainen keulahahmo kuin USA:ssa on Bush ja Venäjällä Putin. Kun historiaa tarkastellaan, lähes kaikki unionin maat ovat entisiä suurvaltoja. Kansalaisten muistiperimään kuuluu sellainen perusajatus, että me hallitsemme ja muut ovat käskyläisiä. On kovin vaikeaa mukautua nykyiseen tilanteeseen, jolloin suurvalta-ajat ovat takanapäin ja pitäisi suhtautua tasavertaisesti toisiin valtioihin, pieniinkin.

Maiden sisäpolitiikassa tätä tilannetta käytetään luonnollisesti hyväksi varsinkin ennen vaaleja hersyttelemällä kansalaisten itsetunnon herkimpiä kieliä, eli kansallistunnetta. Paras yhdistäjä on yhteinen vihollinen ja kun muita ei oikein ole näkyvissä tällä kertaa, käy unioni syntipukiksi lähes kaikkiin asioihin.

Kansat valitsevat itselleen johtajat vapailla vaaleilla niistä ehdokkaista, jotka eteen annetaan. Osoittaa suurta rohkeutta lähteä mukaan politiikkaan. Siinä helposti leimautuu ja jopa ryvettyy. Saattaa olla, että juuri näistä syistä monet pätevätkin ihmiset vieroksuvat politiikkaa. Lisäksi on ainainen huoli siitä, että tulee valituksi uudelleen.

Ristiriita onkin valmis. Valtiota pitäisi johtaa ja tehdä viisaita päätöksiä. Se, mitä pitäisi tehdä, on kyllä selvillä. Virkamiehet ja tutkijat kertovat sen varsin selväsanaisesti. Heillä ei ole vaaraa pudota seuraavissa vaaleissa. Poliitikot ovat kuitenkin jatkuvien mielipidetiedustelujen vankeja. Äänestäjiä ei parane suututtaa.

Jos on oikein kimurantti asia, järjestetään kansanäänestys. Idea on hyvä, mutta, mutta... On kohtuutonta vaatia, että jokaisen ihmisen ikään ja säätyyn katsomatta pitäisi perehtyä sellaisiin poliittisiin kysymyksiin, joista kaikilla päättäjilläkään ei ole selvää käsitystä. Sitä vartenhan kansanedustajat on valittu, että he ottavat selvää asioita ja tekevät päätöksiä isänmaan parhaaksi vastuuta pakoilematta ja mielipidetiedusteluja vilkuilematta.

Johtajuus on äärimmäisen tärkeää myös pienemmissä yksiköissä, kuten yrityksissä, maatilayritykset mukaanlukien. Sekä osuuskunnissa että osakeyhtiöissä toimitusjohtaja on se keulakuva, johon yritys samaistetaan. Meillä osuuskuntapuolella on ollut viime aikoina hyvä herraonni, johtajat ovat saaneet osuuskunnat menestymään ja hallinneet myös suhteet mediaan. Tästä ansio lankeaa hallintohenkilöille, jotka valinnat ovat tehneet.

Maatilayrityksen johtajuus on luku sinänsä. Siinä tulee arvioitavaksi, mihin aikansa käyttää. Tekeekö raakaa työtä vai suunnittelua ja laskentaa. Molempia on tietysti pakko tehdä, mutta missä suhteessa? Sitä mukaa, kun maatilayritysten koko kasvaa, johtajan työpanos kallistuu kirjoituspöydän puoleen. Siellä ratkeaa yrityksen tuottavuus. Rutiiniasioiden tekeminen on helppoa, siinä ei tarvitse juurikaan ajatella. Jos johtaja pakenee rutiineihin, ollaan väärällä tiellä.

Maatiloilla on ennen aikaan totuttu siihen ajatteluun, että kunnon työssä tulee hiki. Voi se hiki tietysti tulla tietokoneenkin ääressä, mutta se on lähinnä tuskanhikeä. Sen verran tiukoilla maatalousyrittäjä on tämän päivän EU-Suomessa. Mutta, niinkuin Tampereella sanotaan: Viksut pärjää aina. Ratkaisut ovat kuitenkin kalliita ja puun tai muun biomassan tuottajahinta alhainen. Viimeistään verottaja katkaisee siivet uusilta innovaatioilta, kokeiluiltakin.

kansikuva

SISÄLTÖ 8/2005

  • Kasvinviljely
  • Suomen ja Baltian siemenkauppa kiinnostaa eurooppalaisia jalostajia
  • Hyvä Camelina-sato
  • Nurmet kasvamaan entistä paremmin
  • Vielä ehtii mukaan rypsitalkoisiin
  • Kverneland-viilua 50 vuotta
  • Tarkkuus ja huolellisuus on hyvän juurikassadon perusta
  • Joka 10. Valtra myydään Suomessa urakointikäyttöön
  • Kotieläintalous
  • Antin laumassa 60 emoa
  • Lietelannan multausta tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti
  • Galaxy tulee entistä vahvemmin
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Vasikalle hyvä alku elämään
  • Jätevesiasiat kuntoon
  • 16-sivuinen liite
  • Talous ja markkinointi
  • Valio 100 vuotta
  • Puisten elementtihallien kysyntä yllätti Pohjanmaalla
  • Osuuspankin Eloistunto
  • Tutkimusta suurten tilojen tarpeeseen
  • Pala historiaa ja nykypäivää
  • Luomupellervo
  • Sivut 61-64
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla