Kiinaan on tulossa maailman suurin, 50 000 lehmän navettakompleksi. Navetoita rakennetaan Saibeihin, noin 300 kilometrin päähän Pekingistä luoteeseen. Erityisen mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se, että tila selvittää parhaillaan mahdollisuuksia ostaa suomalaisia hiehoja.

Hiehojen viennistä neuvottelee Seppo Kultalahti Evijärveltä. Kultalahti kävi viime toukokuussa Saibeissa neuvottelemassa maataloushankkeista Saibein valtiontilan kanssa. Kultalahdella on usean vuoden kokemus siitoskettujen viennistä Kiinaan, ja hän on nyt siirtymässä maatalouden muihin vientihankkeisiin.
Saibein valtiontila sijaitsee Sisä-Mongolian laajan ruohoaavikon eteläosassa, Bashangin alueella, Hebein maakunnan pohjoisosassa. Alueelle on tyypillistä silmänkantamattomiin ulottuvat kumpuiset ruohoniityt.
Osa alueesta on otettu viljanviljelyyn, tärkeimmät kasvit ovat kaura ja maissi. Suurin osa maissista käytetään karjan rehuksi. Kaura käytetään ihmisten ruoaksi perinteisinä kiinalaisina ruokina kuten nuudeleina ja höyrykypsennettyinä leipinä. Alue on luontaista laidunmaata, laitumilla laiduntaa vuohia, lampaita ja lehmiä.
Saibein valtiontilalla on kymmenen erillistä maitotilaa, joissa on noin 400 lypsylehmää kussakin. Lehmät ovat pääosin tuontieläimiä Australiasta ja Uudesta Seelannista. Keskituotos on noin 6 000 litraa.
Saibein alueen erinomaiset luontaiset tuotantoedellytykset ovat houkutelleet kiinalaisia meijeriyrityksiä etabloimaan lypsykarjatuotantoaan alueelle. Kiinan suurin meijeriyritys, Mengniu Dairy Industry on yhteistyössä Saibein valtiontilan kanssa aloittanut pihattokompleksin rakentamisen, jossa neljän vuoden aikana tullaan rakentamaan tilat 50 000 lypsylehmää varten. Toukokuussa suomalaisilla oli tilaisuus nähdä ensimmäinen, 10 000 lypsylehmän pihattokompleksi harjakorkeudessa. Seuraavat yksiköt tullaan rakentamaan nykyisen yksikön viereen erillisille alueille.
Kiina on tuonut hiehoja Australiasta, Uudesta Seelannista ja Israelista, sekä jonkin verran Kanadasta, USA:sta ja Uruguaista. Jotkut EU-maat käyvät erillisneuvotteluja maiden välisten kauppasopimusten aikaansaamiseksi elävien eläinten maahantuomiseksi.
Yhtenä tuontia rajoittavana tekijänä on ollut vientimaiden BSE-tilanne. BSE:n rajoittavat vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet yksiselitteisiä, vaan rajoituksia on poistettu neuvottelujen etenemisen tahtiin eri maiden osalta. Saibeihin Uudesta Seelannista tuoduista hiehoista on ollut huonoja kokemuksia, ja Saibein valtiontila olikin kiinnostunut kuulemaan mitä mahdollisuuksia Seppo Kultalahdella olisi tuoda Suomesta hiehoja Kiinaan.
Kultalahti arvioi, että Suomesta olisi mahdollista toimittaa noin 4000–5000 hiehoa kolmen vuoden aikana. Saibein valtiontilan delegaatio on tulossa Evijärvelle elokuussa tutustumaan Suomen tilanteeseen ja käymään jatkoneuvotteluja.

Maidonjalostus
Kiinassa

Kiinan maidonjalostus on noin kymmenen kertaa Suomen suuruinen. Meijereiden myymien maitojalosteiden määrä vuonna 2004 oli 9,5 miljoonaa tonnia, josta nesteenä myydyn maidon osuus oli 8,1 miljoonaa tonnia ja kuivien meijerituotteiden osuus 1,4 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 30 prosenttia.
Kiinassa on 4 meijeriä, joiden liikevaihto on yli 43 miljoonaa euroa vuodessa ja kuusi meijeriä joiden liikevaihto on 7–43 miljoonaa euroa vuodessa. Maitolitran myymälähinta Pekingissä on 0,50 euroa. Henkilöä kohden laskettu maidonkulutus on kasvanut vuosittain pidempänä ajanjaksona noin 15 prosenttia ollen nyt noin 20 litraa henkeä kohden vuodessa.
Meijeriala on kilpailtu ja viime vuosina kannattavuus on laskenut. Meijereiden tilityskyky on heikentynyt, koska ulkomailta tuodusta maitojauheesta valmistettu maito on ollut edullista. Kiinan liityttyä maailman kauppajärjestöön, WTO:hon, tuonti ulkomailta on tullut edullisemmaksi. Tänä vuonna tuottajahinta on kuitenkin vakiintunut ja myös meijereiden kannattavuuden arvioidaan parantuneen. Maidon tilahinta Pekingin alueella on 0,20 euroa litralta. Erikoiskäyttöön, esimerkiksi jäätelön valmistukseen menevästä maidosta maksetaan 10 prosenttia korkeampaa hintaa.
Mengniu Dairy Industry kasvoi alkuvuonna Kiinan suurimmaksi meijeriksi ja ohitti Valion kiinalaisen yhteistyömeijerin, Sisä-Mongolian Yili-meijerin. Mengniun menestys perustuu asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, maidon korkeaan laatuun ja tehokkaaseen kuluttajamarkkinointiin, joka onkin Kiinassa nykyään avainasemassa.
Mengniu on juuri listautunut Hong Kongin pörssiin ja kerännyt rahoitusta maitotalouden edelleen kehittämiseen Kiinassa. Solmin suhteet Mengniuhun ja Saibein valtiontilaan toimiessani YK:n alaisen maatalousteknologiakeskuksen johtajana Pekingissä. Suomen ulkoministeriö rahoitti keskuksen käynnistämistä.

Noin 11 miljoonaa
lypsylehmää

Kiinassa on kaikkiaan 11 miljoonaa lypsylehmää, joista noin 3,5 miljoonaa on tuotannoltaan meidän tuotantoamme vastaavalla tasolla.
Tilat voidaan jakaa tuotoksen mukaan kolmeen segmenttiin: alimman segmentin tilojen lehmät tuottavat keskimäärin 3 500 litraa per laktaatio (back-yard farms), keskisegmentin lehmät tuottavat noin 6 000 litraa maitoa per laktaatio ja ylimmän segmentin lehmät tuottavat 8 000–10 000 litraa per laktaatio.
Noin puolet maitomäärästä tulee ylimmästä, kaupallisten tilojen segmentistä. Tämän segmentin tilojen koko on 200–1200 lehmää tilaa kohti. Kaupalliset tilat ovat joko meijereiden, valtion tai yksityisten omistamia.
Yleisin lehmärotu Kiinassa on friisiläinen, pientiloilla pidetään myös kiinalaisia maatiaisrotuja. Suurilla tiloilla ruokinta perustuu aperuokintaan (TMR = Total Mixed Ratio), jossa pääasiallisina rehuina ovat maissisäilörehu, vilja, juurekset ja täysrehu. Tämän lisäksi kioskiruokintana on maitomäärään perustuva lisäväkirehu ja kuivaa heinää vapaasti saatavana.
Navetat ovat pihattoja, lypsy tapahtuu parsilypsynä tai lypsyasemilla. Kuiva heinä maksaa 70 euroa tonnilta ja säilörehu 28 euroa tonnilta, viljan hinta on 0,17 euroa/kilo. Tiloilla on hoitohenkilökuntaa 70 henkeä 1300 lehmää kohti.
Suurilla tiloilla on oma eläinlääkäri tai muuten järjestetty eläinlääkintähuolto. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä.
Kaupalliset tilat on perustettu 15–20 vuoden aikana, USA:n, Israelin ja Kanadan mallin mukaisesti. Eläimet on tuotu maahan Kanadasta, USA:sta, Uudesta Seelannista ja Australiasta. Vuonna 2004 Kiinaan tuotiin 132 000 hiehoa, pääasiassa Australiasta ja Uudesta Seelannista.
Tuontieläimet ovat pääasiassa friisiläisrotuisia, 16–20 kuukauden ikäinen hieho painaa noin 300 kiloa. Lypsylaitteet, maidonjäähdytys ja tilatankit ovat DeLavalin toimittamia.



Uusin lehti

SISÄLTÖ 8/2007

  • Kasvinviljely
  • Viljelyohjelmapäivä veti odotetusti osanottajia
  • Iso sato tekee hyvää maan rakenteelle
  • Koneet ja lajikkeet esillä Borgebyn peltopäivillä
  • Kaksikielinen viljelypäivä kokosi Inkooseen
  • ME-vauhdilla säilörehua
  • Luomutila satsaa rehun tuotantoon
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Maailman suurimmat navetat
  • 100+
  • Raskasmetallit eivät tee tuhkasta ongelmajätettä
  • Ruoan vastuullisuuden jäljillä
  • Yrittämään pitää päästä nuorena
  • Merkillistä lietesäiliöpolitiikkaa
  • Hamppu kiinnostaa Kauhavalla
  • Letkulevitys vaihtui sijoitukseen
  • Pellonpaja loikkasi eteenpäin
  • Maatilan Pellervon lukijamatka
  • Kotieläintalous
  • Maitoalan haasteet jatkuvat
  • Emolehmätila tähtää sopimustuotantoon
  • Talous ja markkinointi
  • Vapo kasvaa nopeasti Baltiassa
  • Työterveyshuolto pitää isännän iskukunnossa
  • Viljan poltto kannattaa
  • Lämpökeskus merikontissa
  • Halpaa vai hyvää
  • Metsätalous
  • Maalevitys palaa metsien lannoitukseen
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Huomioita
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Pentti Vänskä ja Silja Vuori
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.9. ja Kodin Pellervo 16.8.