Petri Kuutti suosittelee liittymistä työterveyshuoltoon myös sivutoimisille isännille ja emännille. Terveyden turvaaminen kiinnostaa valkealaista isäntää – omaakin kokemusta työtapaturmista on. Hän pitää myös tilakäyntiä hyödyllisenä. Mela vauhdittaa rästiin jääneitä tilakäyntejä.

Maanviljelijä Petri Kuutti liittyi työterveyshuollon asiakkaaksi vanhempiensa mukana jo vuonna 1985. Kuutin tilalla Valkealassa sukupolvi vaihtui vuonna 1993, jolloin Petri aloitti tilan isäntänä. Lypsykarjaa tilalla oli vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen siirryttiin viljanviljelyyn. Tällä hetkellä 42 hehtaarin peltoalalla kasvaa kevätvehnää, metsää on 70 hehtaaria.
Petrin päätyö on kuitenkin tilan ulkopuolella, Kouvolassa sijaitsevassa autovuokraamossa. Miestä pitävät liikkeessä myös monet luottamustoimet ja harrastukset.
Kesäkuiseen tilakäyntiin osallistuivat maatalousyrittäjien työterveyshuollosta osastonhoitaja Anitta Kemppi ja työterveyshoitaja Anita Korpivaara-Porkka, maatalouden asiantuntija, agrologi Pekka Terhemaa ProAgria Kymenlaaksosta ja yhteyspäällikkö Aila Pätiälä Melasta. Työterveyshuollon edustajat kertoivat, että karjatilojen tilakäynnit ovat hoituneet pääosin ajallaan, mutta viljatiloilla käynnit ovat jääneet rästiin. Petrin edellisestä työterveyshuollon tilakäynnistä on päässyt kulumaan jo kahdeksan vuotta.

Turvasaappaat
ovat hyvä vakuutus

Petri Kuutille sattui tapaturma pari vuotta sitten. ”Olin pätkimässä lautoja moottorisahalla, kun horjahdin ja saha kimposi jalkapöytään. Onneksi ambulanssi tuli pikaisesti paikalle ja pääsin sairaalahoitoon. Vieläkään jalka ei ole kuntoutunut ihan normaaliksi. Turvasaapas olisi pelastanut, joten nyt laitan ne aina jalkaan moottorisahalla touhutessa. Kahden kuukauden sairausloma verotti työaikaa ja pitkästytti, vaikka kirjoista löytyi viihdykettä. Onneksi vakuutukset olivat kunnossa ja sain korvaukset asianmukaisesti.”
Metsätöihin Kuutti ei ryhdy ilman täydellistä varustusta. Kypärä kuulo- ja silmäsuojuksineen, turvasaappaat, turvakäsineet ja suojapuku löytyvät varastosta. ”Hankintahakkuita ei enää kannata tehdä itse, metsänhoitotyöt ja taimikon hoito yhdessä isän kanssa vievät aikaa runsaan viikon vuodessa.”
Tilakäynti alkoi traktorihallista, jossa ensimmäisenä huomion kiinnitti komea John Deere -traktori. Siinä on niin hyvä ilmastointijärjestelmä, ettei erillisiä suojaimia peltotyössä tarvita, ja myös traktoriin astuminen ja siitä pois nouseminen on tehty turvalliseksi. Kuutin tilan kolme muuta traktoria ovat vanhoja, ja niitä ajaessa on käytettävä kuulonsuojaimia, koska melutaso ylittää 85 desibeliä.
Myös laskeutuminen vanhasta traktorista voi olla vaarallista. Hyppy korkealta rasittaa selkää ja kapeasta aukosta kulkeminen on hankalaa. Ohjaamosta kannattaa tulla pois takaperin ja pitää askeltaessa kiinni molemmista kaiteista, sillä kiipeiltäessä liukkailla tai multaisilla saappailla liukastuminen on usein lähellä. Työvaatteissa ei saa myöskään olla roikkuvia nauhoja, sillä ne voivat tarttua laitteisiin.

Peltotöissä pölyä ja
rasitusta selkään

Pekka Terhemaa on huolissaan kylvökoneen täytön aiheuttamasta rasituksesta selälle. Siementen mättäminen 20 litran ämpärillä on selälle kova rutistus, vaikka työvaihe toistuu vain kerran vuodessa. ”Hyvä fyysinen kunto ja liikunta helpottavat rasituksesta selviytymistä. Venyttely raskaan työvaiheen jälkeen on välttämätöntä.”
Työterveyshoitajat muistuttavat oikeista nostotavoista ja toteavat, että täyttöruuvin hankkiminen keventäisi tätä työvaihetta huomattavasti.
Petri Kuutti korjaa viljan kopillisella puimurilla. Tämän jälkeen vilja kuivataan lämminilmakuivurilla, johon se myös varastoidaan. Lannoitteet ovat suursäkeissä, ja niiden käsittely toteutuu koneellisesti. Kuivurista löytyy perinteisiä vaaran paikkoja, kuten kaatosuppilo ja rappuset. Hosuminen kannattaa unohtaa, koska kiireessä tapaturmia sattuu eniten.
Puinti on yllättävän vaarallinen työvaihe, joka vuosittain aiheuttaa yli 100 tapaturmaa. Vakavimmat turmat aiheutuvat viljasäiliön ruuviin takertumisesta, puimurin kaatumisesta ja leikkuupuimurin sekä silppurin puhdistamisesta.
Kuutti kertoo käyttävänsä äestyksessä kevytsuojainta. Kuiva maa pölyää, vaikka muokkauspöly ei olisikaan erityisen vaarallista.
Kyntötyö kuormittaa niskaa ja kaularankaa, koska huomattavan osan ajasta joutuu olemaan kiertyneessä työasennossa. Pekka Terhemaa huomauttaakin, että kyntöjälkeä kannattaa katsoa molemmilta puolilta niskavaivojen välttämiseksi, vaikka sarka-auran kanssa työskenneltäessä kierto ei ole luontevaa. Lisäksi tärinä, melu ja kylmyys heikentävät olosuhteita.

Halkomakoneen
meteli yllättää

Kuutin tilalla ahkeroidaan usein myös polttopuiden parissa. Työterveyshoitaja mittaa puiden halkomakoneen desibelit – arvot näyttävät selvästi yli suositusten. Kuulonsuojaimet ovat tässäkin työssä välttämättömiä. Työasento kuormittaa selkää ja työterveyshoitaja kehottaakin taukoihin ja vastaliikkeisiin, sillä muuten voi joutua pitemmäksi aikaa huilaamaan.
Työterveyshoitaja muistuttaa, että koneiden kanssa touhutessa maltti on tärkeää. Ensiaputarvikkeita suositellaan pidettäväksi päärakennuksessa, konetöissä ja metsuripuvun taskussa. Myös ensiapukursseja suositellaan kerrattavaksi kolmen vuoden välein.

Torjunta-aineet
säilöön suojattuina

Petri Kuutti kertoo, että torjunta-aineet säilytetään omassa varastossaan. Pekka Terhemaa painottaa turvallista säilyttämistä ja suojautumista puvun, kasvosuojan ja käsineiden avulla. Torjunta-aineita käytettäessä on aiheellista olla huolellinen ja noudattaa käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita. Tilan vanha isäntä Veli Kuutti on osakkaana torjunta-ainefirmassa, joten torjunta-aineiden hävitys ei tuota ongelmia. Kuutin tilalla käy sisaren lapsia puuhaamassa maataloustöissä.
”Lapsiperheissä on huolehdittava siitä, että torjunta-aineet säilytetään lukituissa tiloissa.”
Terhemaa painottaa myös yleisen järjestyksen merkitystä maatilalla. Tapaturmien torjunnassa on tärkeää säilyttää riittävän leveät kulkuväylät, ja ylimääräisestä tavarasta kannattaisi hankkiutua eroon. Kaikkein arvokkain suojeltava löytyy kuitenkin peiliin katsomalla: ”Tärkeää on hoitaa omaa kuntoansa ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Vanhempien työpanos on tärkeää, mutta ei ikuista.”
Tilakäynnin lopuksi työterveyshuollon edustajat ojensivat Petrille Melan työturvallisuusesitteitä. Uusittu ensiapuesite on juuri ilmestynyt.

Työterveyshuollon
kautta kuntoutukseen

Petri Kuutti pääsi Kelan kustantamaan työikäisille tarkoitettuun Aslak-kuntoutukseen vuonna 1995 työterveyshuollon kautta. ”Sieltä saa kipinää oman kunnon hoitamiseen ja vinkkejä terveyden ylläpitämiseen. Työterveyshuoltoon liittyminen kannattaa, muutoin jää kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle.”
Tilakäynti toimii herättelynä oman kunnon hoitamiseen ja tärkeää on kiinnittää huomiota myös omiin työtapoihin ja suojautumiseen. ”Yllätyin esimerkiksi halkomakoneen aiheuttamasta metelistä. Vuorovaikutus terveyden ja maatalouden ammattilaisten kanssa tuntuu tarpeelliselta, sillä omiin työtapoihinsa juuttuu ja piintyy. Työmenetelmiä on aina tarpeen kehittää, olipa kyseessä mikä työ tahansa.”
Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä voi ostaa itselleen yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut työterveyshuollon kautta. Kela korvaa puolet enimmäiskustannuksista. Sairaanhoitosopimuksen tehnyt pääsee yleensä muita nopeammin hoitoon ja vielä samalle lääkärille.
Tavoitteena on, että työterveyshuoltoon liittyneille terveystarkastus suoritetaan vähintään kahden vuoden välein. Esimerkiksi Kuutin tilalla terveystarkastuksesta sovittiin kätevästi tilakäynnin yhteydessä. Seuraava tilakäynti sovittiin toteutettavaksi vuonna 2011.
Petri Kuutti suosittaa työterveyshuoltoon liittymistä myös tilan ulkopuolella työskenteleville, sillä maatalouden terveysriskit ovat oma lukunsa. Tilakäynniltä hän on saanut suositukset terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Niinpä hän toivoo säilyvänsä elinvoimaisena ja lähtevänsä ensimmäiselle kuumailmapallolennolle elämänsä ehtoopuolella. ”Idean sain tuttavalta, joka palloili taivaalla 90-vuotispäivänsä kunniaksi.”


TILAKÄYNTIREKISTERI RUOKKII
TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTÄMISTÄ

Melassa pidetään kirjaa työterveyshuollon tilakäynneistä. Aila Pätiälällä on hoidossaan maanlaajuinen tilakäyntirekisteri. Rekisteriin kootaan tilakäynnillä havaitut terveysriskit. Tietoja käytetään kuitenkin ainoastaan tilastotarkoituksiin ja työterveyshuollon kehittämiseen. Aila Pätiälä tähdentää, että tilakäynnillä havaitut terveyden tiedot hävitetään 10 vuoden kuluttua tilakäynnistä.
Määräaikainen laki vuosille 2007–2009 tilakäyntien vauhdittamiseksi astui voimaan tämän vuoden alusta, koska tilakäynnit ovat jääneet toteutumatta noin 8 000 tilalta. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö edellyttää tilakäyntiä neljän vuoden välein. Uuden käytännön mukaan Mela on aina ensin yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan tilakäynnin hoitumiseksi. Jos palvelun tuottajat eivät ehdi rästejä hoitamaan, he voivat antaa Melan tehtäväksi hoitaa tilakäynnit kuntoon.
Aila Pätiälä kertoo, että tähän mennessä tilakäyntirekisterin kautta on välitetty 800 tilakäyntiä ProAgrian ja maatalouden asiantuntijoiden tehtäväksi. Toteutunut tilakäynti on ehtona Melan myöntämälle 20 prosentin alennukselle työtapaturmavakuutusmaksusta. Vaikka Kuutin tilalla mukana olivat myös terveydenhuollon asiantuntijat, rästiin jääneestä käynnistä huolehtii yleensä maatalouden asiantuntija.
Työterveyshuolto voi myös kilpailuttaa maatalouden asiantuntijan käytön tilakäynneillä. Käytännössä neuvojapalveluja tarjoaa nykyisin ainoastaan ProAgria, mutta tilakäyntien lisääntyminen on kuitenkin lisännyt kiinnostusta myös muilla neuvojatahoilla. Neuvojalta edellytetään maataloudellisen koulutuksen lisäksi työterveyshuoltokurssien käyntiä. ”Työterveyshuolto päättää, mistä se hankkii maatalouden asiantuntijapalvelut”, johtaja Teuvo Siitonen Melasta kertoo.

 

 

 


Uusin lehti

SISÄLTÖ 8/2007

  • Kasvinviljely
  • Viljelyohjelmapäivä veti odotetusti osanottajia
  • Iso sato tekee hyvää maan rakenteelle
  • Koneet ja lajikkeet esillä Borgebyn peltopäivillä
  • Kaksikielinen viljelypäivä kokosi Inkooseen
  • ME-vauhdilla säilörehua
  • Luomutila satsaa rehun tuotantoon
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Maailman suurimmat navetat
  • 100+
  • Raskasmetallit eivät tee tuhkasta ongelmajätettä
  • Ruoan vastuullisuuden jäljillä
  • Yrittämään pitää päästä nuorena
  • Merkillistä lietesäiliöpolitiikkaa
  • Hamppu kiinnostaa Kauhavalla
  • Letkulevitys vaihtui sijoitukseen
  • Pellonpaja loikkasi eteenpäin
  • Maatilan Pellervon lukijamatka
  • Kotieläintalous
  • Maitoalan haasteet jatkuvat
  • Emolehmätila tähtää sopimustuotantoon
  • Talous ja markkinointi
  • Vapo kasvaa nopeasti Baltiassa
  • Työterveyshuolto pitää isännän iskukunnossa
  • Viljan poltto kannattaa
  • Lämpökeskus merikontissa
  • Halpaa vai hyvää
  • Metsätalous
  • Maalevitys palaa metsien lannoitukseen
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Huomioita
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Pentti Vänskä ja Silja Vuori
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.9. ja Kodin Pellervo 16.8.