Pihatot lisäävät lehmien liikuntamahdollisuuksia. Niinpä pihatoiden uskottiin parantavan lehmien sorkkien kuntoa ja liikunnasta aiheutuvan sorkkien kulumisen arvioitiin vähentävän sorkkahoidon tarvetta. Toisin on käynyt, sorkkien terveys on huonontunut pihatoiden myötä. Betonialustat ovat lehmien sorkille liian kovia ja teräväsärmäisiä, ja lähes aina myös märkiä, lietteisiä ja siten liukkaita.
Parannusta tilanteeseen on Suomessa haettu muun muassa parsipedeistä, käytävämatoista, betonipintojen urituksesta, rakolattioista, lannan poiston tehostamisesta, käytävien siivousroboteista, kuivituksen lisäämisestä ja ilmastoinnin tehostamisesta. Näillä ratkaisuilla on päästy tuloksiin, mikäli pihatto on jaksettu pitää siistinä ja sekä lehmien että hiehojen sorkat on hoidettu säännöllisesti.

Betonilattialle
käytävämatto

”Betonilattia on tämän päivän suurituottoisille lehmille kriittinen piste, joka lyhentää lehmien ikää. Kovasta alustasta syntyy vertymiä, niistä huonoa sarveista ja edelleen sisempien kudosten vammoja. Lopulta eläin ontuu”, eläinlääkäri Jouni Niemi Vetman Oy:stä sanoo.
Niemen mukaan kiinteä lattia on rakolattiaa parempi, jos se saadaan pysymään kuivana. Käytännössä kuivana pitäminen epäonnistuu usein, jolloin kiinteästä alustasta tulee liukas. Urien jyrsiminen lattiaan parantaa tilannetta hiukan. Niemen mukaan urat pitäisi tehdä pituussuuntaan, jolloin lehmän sorkat saavat niistä tukea sivusuunnassa.
”Palkkiratkaisuilla lisättynä lantaraapoilla on pystytty parantamaan tilannetta avokouruihin verrattuna”, Niemi sanoo.
Puhdistusroboteista on hänen mukaansa apua käytävien puhtaana ja kuivana pidossa.
Betonipintojen peittäminen käytävämatoilla on hyvä ratkaisu. ”Käytävämatot pidentävät lehmien askelia, matoilla on helpompi liikkua ja eläimet käyvät syömässä useammin. Jos olosuhteet ovat navetassa väljät, voi riittää, että käytävällä on pelkkä matotettu kulkuväylä.”
Niemen mukaan ruokintapöydän edustan pitää olla korotettu ja siinä pitää olla matto. Näin lehmä voi syödessään seistä kuivalla ja pitävällä alustalla.

Makuupaikaksi
hietaparsi tai
pehmustettu peti

Hietaparret ovat käytössä monissa maissa, Suomessa ne ovat harvinaisia. ”Hietaparsi on upea, parempi kuin parsipeti, mutta se on kallis”, Niemi sanoo.
”Nigel Cookin tutkimukset USA:ssa osoittavat, että terveelle eläimelle parsipeti on ok, mutta se ei riitä sairaalle. Voisivatko sairaskarsinat olla hiekkapohjaisia”, Niemi kysyy.
Betoniparsissa parsimatot ovat hänen mielestään välttämättömiä sekä lehmille että hiehoille. Parsimatot ovat toimiva ratkaisu, ne ovat kestäneet hyvin käytössä.
Niemi muistuttaa myös navetasta laitumelle vievien kulkuväylien kunnosta. ”Väylien pitää olla pinnaltaan pehmustettuja, ei esimerkiksi sepelipintaisia. Hake tai kuorike ovat hyviä pintamateriaaleja. Salaojitus on usein tarpeen, jotta väylällä ei seiso vettä, joka tekee sen liukkaaksi. Myös odotustilassa pitää olla pehmeä alusta.”

Miten saada
navetta kuivaksi?

Ilmastointi on yksi suomalaisnavetoiden perusongelma. Suomen olosuhteet ovat kylmät ja kosteat eikä rakennuksia pystytä pitämään kuivina. Lehmien sorkille se on ankara paikka, jos sorkat likoavat lietteessä ja liukastuminen vaanii joka askeleella.
Lietteiset lattiat ovat sekä epäonnistuneen ilmastoinnin että huonon lannanpoiston syytä. Tehokas lannanpoisto vähentää myös navettailman kosteutta.
Lietteiset lantakäytävät luovat otolliset olosuhteet tarttuville sorkkasairauksille. Märässä lietteessä jatkuvasti kastuva sorkka ei jaksa vastustaa sorkkatulehduksia aiheuttavia bakteereita. Tarttuvat sorkkasairaudet ovat koko karjan uhka, ja kyseessä ovat aina suuret tuotannonmenetykset, isot hoitokulut ja pahimmassa tapauksessa eläinten menetykset.

Sorkkahoitotelineelle
tarvitaan sopiva paikka

Sorkkaterveyden yksi kulmakivi on säännöllinen sorkkahoito. Sorkkahoitajien pitäisi näin pystyä hoitamaan sorkkia ympäri vuoden. Se edellyttää, että sorkkahoitoteline pystyttäisiin tuomaan sisätiloihin, joko navettaan tai rehulatoon.
Sorkkahoidossa tavoitellaan nykyisin lähes sadan eläimen päivävauhtia. Olosuhteiden ja eläinten siirtojen pitää olla kohdallaan, jotta tällainen vauhti onnistuu.
Sorkkahoitajat ovat siirtymässä käyttämään uusia, noin tonnin painavia hydraulisia sorkkahoitotelineitä. Tällainen teline tarvitsee 2,7 metriä korkean oven ja noin 3 x 4 metrin kokoisen tilan. Paikalle tarvitaan vielä kynnyksetön kulkutie, jotta painava laite saadaan siirrettyä paikalleen.
”Sorkat on pystyttävä hoitamaan myös sateella ja pakkasella. Sorkkahoito pitää huomioida uusien navetoiden toiminnallisessa suunnittelussa. Hoitopaikaksi tarvitaan katettu alue, jossa on tukeva alusta. Myös eläinten kuljetus sorkkahoitopaikalle pitää miettiä etukäteen. Paikan pitäisi olla eläinten normaalilla kulkuväylällä”, Niemi muistuttaa.

Altaat ja matot
avuksi tarvittaessa

Aina sorkat eivät pysy terveinä. Kriisitilanteissa avuksi on otettava desinfioivat aineet. Eläimet johdatetaan tällöin kulkemaan desinfioivaa ainetta sisältävien altaiden tai mattojen kautta.
”Tuotekehitys on tällä sektorilla vilkasta. Kuparisulfaatista pyritään eroon. Uutta ovat sähköiseen varaukseen perustuvat desinfektioaineet, esimerkiksi suomalainen Hygifarm”, Niemi sanoo.
Niemen mukaan olennaista altaiden ja mattojen käytössä ovat puhtaat liuokset ja käyttö kuureittain, ei jatkuvasti. Kuurin voi hyvin yhdistää sorkkahoidon yhteyteen.
”Paikalliset hoidot spraylla ovat suositeltavampia kuin altaat.”
USA:ssa altaita on korvattu sorkkien pesuilla. Pesulaite suihkuttaa sorkkiin vettä kovalla paineella. Riittävällä paineella sorkat saadaan pidettyä puhtaina.
”Vesipuhdistus parantaa yhtä hyvin kuin antibioottikääreet”, Niemi sanoo.
”Jos karjaan tulee tarttuva sorkkasairaus, altaat tai sorkkamatot ovat välttämättömiä. Liuos pitää muistaa uusia 150 lehmän välein. Myös sorkkamatot on muistettava pestä ja kuivata välillä, nesteen vaihto ei voi niissäkään olla jatkuvaa ilman maton pesua.”

Ruokinta on yksi
sorkkaterveyden
perustekijä

Rakenteellisten ja toiminnallisten ratkaisujen lisäksi sorkkaterveyden yksi perustekijä on ruokinta.
”Pötsin happamoituminen heikentää sorkkaterveyttä. Pötsi tarvitsee riittävästi kuitua, appeen on oltava riittävän karkeaa”, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa ruokintaa on moitittu syylliseksi lähes kaikkiin sorkkaongelmiin. ”Ei se niin ole.”
Liian lihavaksi syöttäminen heikentää sorkkaterveyttä. Erityisen tärkeä vaihe on poikimisen seutu.
Lisäravinteisiin Niemi suhtautuu epäillen. ”Jos ruokinta ei ole tasapainossa, ongelmia ei ratkaista yhdellä konstilla, esimerkiksi lisäravinteilla.”
Ruokinnan onnistumisen hyvä mittari on lannan koostumus. ”Se kertoo hyvin ruokinnan onnistumisen”, Niemi sanoo.

 




Uusin lehti

SISÄLTÖ 8/2008

    Tutkimus: Metsät tuottavat terveyttä

    Meidän maatila:
    Liharotulampaisiin erikoistuminen kannatti

    Sikatalous: Värillisten karjujen koti

    Ravinnepäästöt:
    Ympäristökeskustelu valuttaa väärään suuntaan

    Ruis:
    Hybridilajikkeella hyvä sato

    Kasvinviljely:
    Typen riittävyyttä voi seurata miinusruudusta

    Lannoitteet:
    Yaran Suomen tehtaat pyörivät täysillä

    Kasvinviljely:
    Tarkista onko kasvusto elossa

    Kasvinsuojelu:
    Voikukka valtaa nurmia

    Viljanviljely:
    Lannoituksen jakaminen täytti viljelijöiden odotukset

    Härkäpapu: Valkuaisrehua lihasioille

    Maanviljelijä:
    Siemenviljelyä ja Subaruja

    Tulostalkoot:
    Nurmesta lisää satoa

    Maatilayritys:
    Purolan pojille kotitila on liikepaikka

    Kiina:
    Maaseudun ajolähtö

    Kotieläinjalostus:
    Punakirjava karja on Suomen ylpeys

    Maidontuotanto:
    Lypsyrobotti käyttöön 2 419 eurolla kuukaudessa

    Maatalousnäyttely:
    Okrassa vahva veto

    Terve Eläin:
    16-sivuinen liite
    Sorkkahoitoa terveille eläimille

    Toistuvat:

    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Topi Pakarinen, Jari Peltonen ja Silja Vuori.


  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.9. ja Kodin Pellervo 21.8.2008.