Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Riskienarviointiyksikkö ottaa ensiaskeleitaan

Tarttuvien eläintautien ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden riskejä arvioi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa, EELAssa toimiva 8-henkinen riskinarvioinnin tutkimusyksikkö. Arviointeja siltä tilaa pääasiassa maa- ja metsätalousministeriö.

Näkökulma on kansallinen eli arvioitavana on riskejä, joilla Suomen kannalta on merkitystä esimerkiksi haluttaessa noudattaa korkeampaa suojatasoa maailmankaupan yleisistä säännöistä poiketen. Lupa tällaiseen suojautumiseen edellyttää tieteellisiä perusteita, käytännössä eläintautien osalta Kansainvälisen eläintautitoimiston, OIE:n ohjeen mukaan tehtyä riskinarviointia.

Nopeita riskinarviointituloksia riskinhallintapäätösten pohjaksi tutkijoilta on turha odottaa. Vauhti tosin kasvaa työn edistyessä, koska ensimmäisten tautien arviointimalleja voidaan käyttää pohjana muiden tautien arvioinneissa.

"Ei voi sanoa, koska kaikki riskit on kartoitettu. Eläintauteja ja eläinlajeja on paljon ja tautilista on pitkä", tutkimusyksikön johtaja, professori Riitta Maijala sanoo.

Tarttuvien eläintautien lisäksi yksikkö arvioi eläimistä saatavien elintarvikkeiden riskejä. Niinpä arvioitavana on koko ketju alkutuotannosta teollisuuteen, kauppaan ja kuluttajiin asti. Tuloksista vain osa on käyttökelpoista maatilojen riskien arvioinneissa ja riskeiltä suojautumisessa.

"Kartoitamme riskit eri kohdissa ketjua. Pyrimme kertomaan, minkä verran riskinhallintatoimet vaikuttavat riskiin. Tarkoitus on, että tuottajat ja teollisuus saisivat tutkimuksista viimeisimmän tiedon riskinhallintaa varten ", Maijala sanoo.

Meneillään olevista tutkimuksista Maijala ottaa esimerkiksi sikaruton riskinarvioinnin. Sen ensimmäinen osa, kuvaileva arvio sikaruton riskistä saapua Suomeen, on valmistumassa. Työtä jatketaan edelleen ja tavoitteena on tutkimus, joka kuvailee taudin leviämisteitä ja suojautumismahdollisuuksia sekä niiden tehokkuutta sikaruton leviämisen ehkäisemisessä Suomessa. Tuottajien kannalta oleellisinta antia ovat luonnollisesti riskinhallintatoimet ja niiden tuoman suojan riittävyys.

"Sikaruttoa esiintyy Euroopassa ja mahdollista on, että se tulee meillekin. Todennäköisyys on pieni, mutta vaikutukset valtavan suuria", Maijala sanoo.

Toinen valmistumassa oleva tutkimus on paratuberkuloosin riskin arviointi lihakarjoissa. Siinäkin tavoitteena on arvioida, minkälaisia riskinhallintatoimia tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi on käytettävissä.

Suurin osa riskinarviointiyksikön keräämästä tiedosta on jo olemassa olevaa tietoa. Perustiedot eri taudeista, leviämisteistä ja taudin torjunnasta ovat usein olemassa, joskin usein joltain osin vanhentuneina. Osasta tauteja, esimerkiksi paratuberkuloosista, tietoa on vielä kovin vähän. Lisäksi esimerkiksi virukset muuntuvat ja vanhat torjuntatoimet eivät aina enää päde. Työ tehdään aina yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.

Uutta tietoa tutkijat keräävät muun muassa kyselytutkimuksilla, joilla selvitetään esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä. Kulkeeko tuliaiskassissa eläinperäisiä tuotteita, miten ulkomaanmatkojen jälkeen todellisuudessa menetellään, vaihdetaanko saappaita joka kerta, kun kotieläinsuojassa käydään vai lipsutaanko siitä esimerkiksi kiireen takia?

Riskit muuttuvat

Yksi osa riskinarviointiyksikön työn haasteista on, miten yhteiskunnan ja ympäristön muutosten vaikutusta riskeihin arvioidaan ja miten se otetaan huomioon nykyisiä malleja suunniteltaessa. Maijala ottaa esimerkiksi ilmaston lämpenemisen. Tuoko se Suomeen uusia luonnonvaraisia eläimiä tai hyönteisiä ja tuovatko nämä eläimet tullessaan uusia tarttuvia tauteja?

Kentän laajuutta kuvaa ajankohtainen kysymys, miten Lidlin tulo Suomeen vaikuttaa eläintautiriskeihin.

"Lidlin tulo varmaan vaikuttaa. Mikäli halutaan, voidaan malleilla arvioida, kuinka paljon riski muuttuu. Tämä vaikutus riippuu tietysti siitä, miten yritys toimii. Mistä se ostaa tuotteensa ja miten se käsittelee niitä", Maijala sanoo.

Maijala listaa riskejä nyt laajasti muuttavista tekijöistä neljä: EU:n itälaajeneminen, kansainvälistyminen, ilmaston muutos ja yksiköiden suureneminen. Niistä tuottajille konkreettisin on tilojen koon kasvu. Miten isojen kotieläintilojen riskit hallitaan?

"Isoissa yksiköissä pitää olla pientä yksikköä tarkempi riskien arviointi. Riskit hallitaan niissä eri tavalla kuin pienissä. Isoissa yksiköissä pitää ymmärtää, että väärin rakennettu iso yksikkö kasvattaa riskiä ja siellä voidaan menettää todella paljon. Toisaalta isossa yksikössä voi olla mielenkiintoa tuntea riskit paremmin ja halua suojautua perusteellisemmin kuin pienissä yksiköissä, koska riskit toteutuessaan voivat aiheuttaa suuria tappioita", Maijala sanoo.

Teksti: Paavo Tuovinen
S-posti: paavo.tuovinen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |