Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Ä ja ö tulossa nettiosoitteisiin

Näinä päivinä perustettava työryhmä ryhtyy ahkeroimaan sen eteen, että nettiosoitteita voi kirjoittaa suoraan suomeksi. Ruotsalaiset voivat jo pistää ä-kirjaimen .se-osoitteisiin, mutta meidän on vielä jonkin aikaa kirjoitettava www.hame.fi, vaikka kyseessä on Häme.

Japanilaiset, kiinalaiset, espanjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset ja monet muut voivat kirjoittaa verkko-osoitteisiin oman kotikielensä mukaisia merkkejä. Osoite avautuu tietysti ip-tunnuksen numerosarjallakin. Ä:t ja ö:t ovat tulossa suomalaisiin .fi-tunnuksiin, mutta tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä.

Ä- ja ö-kirjainten puuttumista nettiosoitteista ja sähköposteista ei niele Erkki Kolehmainenkaan, vaan sanoo: "Tämä on täysin kotikutoinen ongelma ja suorastaan hävettävää". Hän muistuttaa, että tietokoneohjelmat kyllä taipuvat kielen vaatimuksiin.

Edustajana Kotus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus on valtuuttanut Kolehmaisen selvittämään suomalaisia vaatimuksia, joiden myötä suomi saisi käyttäytyä omin ehdoin atk-ympäristössä. Kotus on Suomen virallinen edustaja Unicode-nimisessä liittymässä, jossa eri maiden käytäntöjä kootaan yhteen. Kolehmainen taas on alan vanha Internet-aktiivi, konsultti ja eurooppalaisen CEN-standardointijärjestön kulttuurin monimuotoisuuden ohjausryhmän jäsen.

Kolehmainen kokoaa työryhmää sillä periaatteella, että ryhmässä ovat mukana "pakolliset" tahot ja tarvittava määrä muita vaikuttajia. Lokakuussa ryhmä luovuttaa opetusministeriölle ehdotukset kiireimmin korjattavista asioista. Ensin laaditaan suomen kannalta keskeisiä esityksiä, mutta meillä puhutaan myös ruotsia, muutamaa saamea sekä romania. Norjassa toimivat jo saamen erikoismerkit.

Kolehmainen on kirjoituksillaan pommittanut viranomaisia. Kummalliselta tuntuukin, että osoitteen pitää olla hame.fi, vaikka kyse on Hämeen maakunnasta. Keväällä oli lausuntokierroksella esitys verkkotunnuslain muuttamiseksi. Kolehmainen pahoittelee, että siinä ei otettu lainkaan kantaa ääkkösaiheeseen.

Suomessa oli näitä asioita kansainvälisesti seurannut työryhmä, mutta se lakkautettiin vuonna 2003. Nyt tällaista tahoa ei ole, ja Kolehmaisen kokoaman työryhmän on tarkoitus ryhtyä hoitamaan asiaa.

Selain löytää jo

Kolehmaisen mielestä ääkköset eivät kuitenkaan olen suurin suomen kielien ominaisuuksiin liittyvä puute tietokonehommissa. Paljon on viimeistelemistä tekstinkäsittely- ja muissa ohjelmissa. Kunkin ohjelman valmistajan kanssa puutteita ei kuitenkaan kannata lähteä korjaamaan, vaan ne ilmoitetaan kansainväliseen tietokantaan kahdesti vuodessa.

Ruotsissa on rekisteröity Kolehmaisen mukaan jo kymmeniä tuhansia ääkkösiä sisältäviä .se-osoitteita. Suomessakin voi rekisteröidä ä:llisen tai ö:llisen osoitteen, mutta vain jos tyytyy .com- ja .net-tunnuksiin.

Viestintäviraston asiantuntijan mukaan tekniset asiat ovat tosiaan pieni este ääkkösien saamiseksi verkko-osoitteisiin. Sitä vastoin on päättämättä esimerkiksi se, saako sama rekisteröijä pitää sekä rekisteröimänsä ä:llisen osoitteen että aiemmin rekisteröimänsä vastaavan a:llisen osoitteen ja millä ehdoin.

Netscapen Mozilla-selaimen uudet versiot tukevat ä:llisiä osoitteita. Internet Explorerin 5- ja 6-versioihin saa osoitteesta www.idnnow.com/index.jsp plug-inin, jolla ä-osoitteet avautuvat. Sen imurointi edellyttää sopimuksen hyväksymistä.

Plug-in on mahdollista imuroida myös sähköpostiohjelmaan.

Selain toimii niin, että osoitepalkkiin kirjoitettu omakielinen osoite säilyy palkissa sellaisenaan, mutta erikoismerkit eivät ole osoitteen juuressa, vaan etsii sieltä erikoismerkkejä vastaavan koodisarjan.

Nimi osoitteeksi

Uusi lakiesitys sisältää myös mahdollisuuden hakea osoitteita henkilönimillä. Henkilöniminen osoite voi avautua verkossa jo nyt, jos jollakulla on rekisteröity nimensä mukainen yritys.

Ä:n ja ö:n lisäksi monia muitakin kieleen liittyviä asioita pitää ratkaista. Kansainväliset tavat ovat sekoittaneet arkisia käytäntöjä Suomessa. Joku noudattaa kotimaista päiväyksen ilmoitustapaa, toinen haluaa olla kansainvälinen. Kansainvälinen standardi 2004-09-02 alkaa vuodesta ja päättyy päivämäärään, suomalainen tapa ja kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen ohje on päinvastainen eli 2.9.2004.

Vaillinaisista merkinnöistä ei voi paljon päätellä. Merkintää 0402 voi tulkita, että kyseessä on kansainvälinen merkintä ja kertoo 2. päivästä huhtikuuta, mutta eräässäkin tapauksessa se tarkoitti, että kyseessä on helmikuun julkaisu vuonna 2004. Yhtä hyvin voisi päätellä, että kyse on vuoden 2002 huhtikuusta.

Teksti: Markku Nummi
S-posti: @pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö 9/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |