Luonto voittaa aina

Autoradio lähettää tiedotuksia ja varoituksia: Tulvien vuoksi juomavesi on keitettävä. Tulvaveden alle jääneet vihannekset on huuhdottava huolellisesti. Uimarannat on suljettu jätevesipäästöjen tai myrkyllisen sinilevän vuoksi. Ravinnekuormitus aiheuttaa happikadon vesistöissä, minkä seurauksena kalat kuolevat.

Tiedotukset tuovat mieleen luonnon katastrofit jossain kaukana, toisella puolen maapalloa tai ainakin Etelä-Euroopassa. Mutta tällä kertaa uutiset kertovat kotoisesta Suomesta, Vantaanjoen tulvista ja niiden aiheuttamista ongelmista. Seuraavalla automatkalla radiotoimittaja kertoi tutkijoiden olevan huolissaan siitä, että napajäätiköiden sulamisvauhti onkin kymmenkertainen aikaisempiin arviointeihin verrattuna.

Kestävän kehityksen määritelmän mukaan ihmisten tulisi toimia tavalla, joka turvaa kehityksen edellytykset sekä nykyisille ja että tuleville sukupolville. Edellisen kaltaiset uutiset saavat komealta kalskahtavan määritelmän tulevien sukupolvien oikeuksista tuntumaan osuvammalta. Vaikka suuria säävaihteluita valtavine sateineen ja tulvineen ei selkeästi voida osoittaa kasvihuoneilmiön vaikutukseksi, tutkijat myöntävät, että tämänkaltaiset tapahtumat käyvät yksiin kasvihuoneilmiön ennustettujen vaikutusten kanssa. Kesän oikukkaat säät ja tulvat ovat joka tapauksessa osoitus siitä, että luonto on niin voimakas vaikuttaja, että sen kanssa on paras elää hyvässä tasapainossa. Pitkällä tähtäimellä luonto voittaa aina.

Nopea kehitys voi
johtaa ojasta allikkoon

Ihmisen ja luonnon rytmit tuntuvat käyvän vähän eri tahtiin. Luonnossa evoluutio on hidasta, muutokset tapahtuvat sukupolvien myötä. Malttamaton ihminen taas haluaa itse ja nopeasti nähdä työnsä tulokset, jotta pääsee kehittämään niitä eteenpäin. Vauhtisokeus voi kuitenkin estää näkemästä hyvin toimivaa kokonaisuutta ja näin kehitys voikin johtaa ojasta allikkoon.

Luonnon hitaan mutta taitavan kehitystyön esimerkistä käyvät maidon rasvahapot. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia on raportoitu luomumaidon edullisesta rasvahappokoostumuksesta, kuten korkeammasta CLA -pitoisuudesta. Selityksenä tavanomaista maitoa "terveellisemmälle" koostumukselle esitetään ruokintaa: laidunta ja puna-apilasäilörehua. Maidon rasvahappokoostumusta voidaan jossain määrin parantaa myös lisäämällä tiettyjen öljykasvien siemeniä rehuihin, mutta nautojen luonnolliset rehut, laidun ja apilasäilörehu vaikuttavat tehokkaammilta. Luomumaidontuotannossa on päädytty noudattamaan ruokintastrategiaa, joka on kokonaisuuden sekä eläimen että maitoa juovan ihmisen kannalta hyvä vaihtoehto.

Lyhytjänteisyys
näkyy valinnoissa

Lyhytjänteisyys on tyypillistä nykypäivän kvartaalitaloudelle. Myös ihmisten ruokavalinnoissa näkyy lyhytjänteisyys: hinta, maku ja viimeinen käyttöpäivä. Halvat elintarvikkeiden hinnat houkuttelevat ajelemaan pitkiäkin kauppareissuja. Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes kotitalouksista käy halpakaupoissa viikoittain tai kuukausittain. Halvat hinnat ja valikoimasta löytyneet hyvänmakuiset tuotteet vetävät asiakkaita Lidliin, vaikka se on saanut huonoimmat arvosanat ympäristöystävällisyydestä.

Pitemmän tähtäimen ajattelu tuottaisi luultavasti toisenlaisen tuloksen. Ruokalaskuissa voisi säästää vaikka syömällä vähemmän, tekemällä enemmän itse ja etenkin näin syksyisin hyödyntämällä metsän antimia. Säästyneiden rahojen lisäksi strategia vähentäisi myös vyötärölle kertyviä ylimääräisiä kiloja, metsässä kävely helpottaisi stressiä, marjojen ja sienten terveysvaikutuksista puhumattakaan. Lisäksi marjastaminen ja sienestäminen osoittaisi, miten tärkeää luonnon hyvinvointi on myös ihmisen hyvinvoinnille.

Teksti: Marja-Riitta Kottila
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö 9/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |