Akkukäyttöinen liidokki ja digikamera voivat olla avuksi kasvustojen ja lohkojen seurannassa. Aurinkoisella ilmalla otetut kuvat ovat selkeitä ja niistä näkee, miten kasvustot vaihtelevat lohkon sisällä.
Ville Virtanen liidokkeineen.
Kuva Silja Vuori
Loris-kuvan ja liidokilla otetun kuvan viestit lohkolta
täsmäävät keskenään. |
"Paras kuvauskorkeus on 250 - 350 metriä. Mitä korkeammalta kuvia ottaa, sitä parempia niistä tulee. Ongelma on kuitenkin se, että korkeammalla liidokkia ei enää itse näe eikä siksi pysty ohjaamaan", marttilalainen Ville Virtanen (27) kertoo.
Liidokki lähtee Virtasen kädestä nousuun helpon näköisesti. Kuvien ottamisen ajaksi hän sammuttaa liidokin moottorin, jotta tärinä ei haittaa kuvaamista. Kamera kiinnitetään aina vasemmalle puolelle liidokkia ja konetta ohjataan niin, että kamera kuvaa sitä mitä halutaan. Paras kuvaussää on heikkotuulinen ja aurinkoinen poutasää. Tuulisella kelillä ohjaaminen on vaikeampaa eikä aloittelijalta sujuisikaan. Kuvauskeikkansa jälkeen kone laskeutuu pehmeästi keskelle ohrapeltoa.
Kameraa ohjataan
radio-ohjaimella
Kameraksi Virtanen on valinnut Smart mini 2 -mallin, joka painaa vain 40 grammaa. Keveydestään ja pienestä koostaan huolimatta kuvat ovat yllättävän selkeitä ja hyviä. Kamera on myös riittävän nopea tähän tarkoitukseen.
Virtanen on kiinnittänyt kameraan radio-ohjattavan servomoottorin, jonka vipu painaa kameran laukaisinta aina haluttaessa. Kaikkien toimintojen ohjaaminen tapahtuu samasta ohjaimesta. Muistikortille mahtuu kerrallaan noin 50 kuvaa.
"Aurinkoisena päivänä melkein kaikki kuvat onnistuvat, mutta useimmiten suurin piirtein puolet", Virtanen kertoo.
Kuvissa erottuvat hyvin esimerkiksi peltojen vesitalousongelmat. Salaojien kohdat näkyvät hyvin, samoin alueet, joille ojia tarvittaisiin lisää. Perinteisesti viljeltyjen ja suorakylvölohkojen kasvustojen eriaikainen kehittyminen näkyy myös verrattaessa pitkin kasvukautta otettuja kuvia.
"Liidokkikuvia on kiva verrata Kemiran toimittamiin Loris-karttoihin, joita olemme käyttäneet jo viisi vuotta. Vihermassan määrää erottaa jonkin verran myös omista kuvista, muttei kuitenkaan yhtä tarkasti kuin Loris-kuvista", tilan isäntä Lasse Virtanen kertoo.
Virtaset viljelevät Marttilassa vehnää, ohraa, rypsiä ja ruista noin sadan hehtaarin alalla. Kevätviljat ja rypsi myydään siemenviljaksi.
Tilalla on ollut sääasema jo kahdeksan vuoden ajan. Kaikki tilan säätiedot ovat olleet internetissä pari vuotta ja ne löytyvät reaaliaikaisesti tilan internetsivuilta www.murtola.com. Sieltä löytyy myös arkistotietoa useamman vuoden sääoloista.
Muutamalla sadalla
eurolla alkuun
Ville Virtanen harrasti lennokkien rakentamista ja lennättämistä edellisen kerran 15 vuotta sitten. Silloiset filmikamerat eivät vielä sopineet kuvaamiseen, mutta nykyisillä digikameroilla tuloksia syntyy. Pitkän tauon jälkeen innostus palasi ja tänä kesänä hän onkin kuvannut peltoja ja maisemia kotona ja lähiseuduilla.
Liidokkeja on monen hintaisia varustelusta riippuen, mutta kuvauksiin sopiva laite maksaa Virtasen mukaan akkuineen ja latureineen noin 350 euroa. Hintaan sisältyy myös edullinen ohjain. Kameran saa alle 50 eurolla. Radio-ohjaimen hinta vaihtelee sadan ja 2 000 euron välillä riippuen ominaisuuksista.
"Valmiin liidokkipaketin kanssa aloittelijankin on helppo päästä alkuun. Itse olen hiljattain hankkinut radio-ohjattavan helikopterin, jonka lennättämiseen totuttelen vielä ennen kameran kiinnittämistä. Helikopterin lennättäminen on yleensä vaativampaa kuin liidokin, mutta se antaa mahdollisuudet monipuolisempaan kuvaamiseen. Se pysyy ilmassa vaikka paikallaan", Virtanen kertoo.
Polttomoottorilla käyviä lennokkeja Virtasella on useita. Niitä varten on tilalla oma reilun kymmenen metrin levyinen ja 50 metriä pitkä kiitorata. Polttomoottorilennokit eivät ilmakuvaukseen sovi, koska ne tärisevät liikaa.
Ilmakuvaus oli vielä pari vuotta sitten luvanvaraista. Nykyään kuka tahansa voi vapaasti ilmakuvata kunhan ei kuvaa raja-, lentokielto- tai sotilasalueilla.
Lisää www.murtola.com -sivuilla
|
