Kuluttajat eivät osta tuotteita vaan mielikuvia. Tämä on totuus maataloustuotteiden osalta siinä kuin muidenkin hyödykkeiden ja palvelujen.

Jokainen emäntä ja isäntä ja maatalouden parissa työtä tekevä luo omalta osaltaan sitä mielikuvaa, mikä ostopäätöksiä tekeville syntyy suomalaisesta maataloudesta. Samoin se, millaisena maaseutu näyttäytyy teitä pitkin liikkuvien silmiin.

Maatalous on niin vaikeassa puristuksessa, että jokainen kivikin on käännettävä kannattavuuden parantamiseksi. Tuottajahinnat pikemminkin laskevat kuin nousevat ja kustannusten karsimisessa ollaan äärirajoilla.

Mielikuvien luomisessa on vielä suuria mahdollisuuksia, itse asiassa loputtomasti. Maatilojen pihapiirit ovat tänä päivänä suurimmalta osalta erittäin siistejä ja hoidettuja, joten se puoli on kunnossa. Valitettavasti ne eivät aina näy tielle valtavan pusikoitumisen takia. Tätä ongelmaa on joillakin paikkakunnilla lähdetty ratkaisemaan raivuutöillä ja tulokset ovat kerta kaikkiaan upeaa katsottavaa. On paljastunut kauniita pihapiirejä ja silmää hiveleviä järvimaisemia kulkijan ihailtavaksi.

Entäpä sitten ihmiset? Perussäännöt ovat kaikille tuttuja ja monet niitä soveltavat myös käytännössä. Kerrataan silti varmuuden vuoksi, miten esimerkillinen maatalouden mannekiini toimii, ei nöyristelyn vaan oman etunsa takia.

Ihmisiin vaikuttaminen on sellainen taiteenlaji, että siinä eivät ratkaise kouluarvosanat eikä huippuälykkyys. Avaintermi on luova fiksuus.

Luovuus tarkoittaa sitä, että pystymme salamannopeasti muovaamaan käytöstämme uuden ihmisen tapaamisen hetkellä. Fiksuus on sitä, että tiedämme, että meillä on kolme sekuntia aikaa vaikuttaa siihen, minkälaisen ensivaikutelman vastapeluri saa meistä. Useimmiten ensivaikutelma jää pysyväksi.

On hyvä aloittaa pienistä asioista. Ne ovat äärettömän tärkeitä, mutta usein unohtuvat. Ensimmäinen on kasvojen ilme. Vanha sananlasku sanoo, että mies tulee räkänokastakin, mutta ei turhan naurajasta. Suomessa ei juuri hymyillä ilman selvää syytä. Se on väärin. Hymy herättää vastapuolessa luottamusta ja poistaa turhaa jännitystä. Tekoirvistys on asia erikseen, pois se meistä.

Seuraava pointti, jonka asiakas, tässä tapauksessa maataloustuotteiden mahdollinen ostaja, huomaa, on asiallinen pukeutuminen. Se tarkoittaa siisteyttä ja tilanteen huomioon ottamista, ei muodilla keekoilua.

Jos ja kun päästään lähietäisyydelle, on vuorossa tervehtiminen. Reilu kädenpuristus, ei kuollut kala eikä ruuvipuristin. Katse vastapelurin silmiin. Esittely selvällä äänellä ja korva tarkkana, mitä toinen sanoo nimekseen. Jos et kuule, pyydä kohteliaasti toistamaan. Ihmiselle oma nimi on rakkain, kyllä hän sen mielellään toistaa. Käytä toisen nimeä aika ajoin keskustelussa. Se voi vaikuttaa sinusta typerältä ja amerikkalaisista sarjafilmeistä opitulta, mutta se toimii.

Kun keskustelet jonkun kanssa, keskity pelkästään häneen. Kuuntele, kysele.

Kaiken tämän tuloksena on luonteva käytös ja keskustelukumppanillemme jää myönteinen muistijälki suomalaisesta maataloudesta ja sen fiksusta edustajasta. Hän ostaa hyvää kotimaista lähiruokaa jo huomenna.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2005

  • Kasvinviljely
  • Ruokohelpiala kasvaa jatkuvasti
  • Kasvustoista ilmakuvia liidokin avulla
  • Malmberg odottaa viimevuotista parempaa satoa
  • Kotieläintalous
  • Karjatilan ympäristömittari hakee vahvuuksia ja kehittämiskohteita
  • Kokoviljasäilörehu poistaa puinnin ja kuivauksen kustannuksen
  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Uusi, laaja utareterveysopas
  • Koneet ja rakentaminen
  • Inter-MR keräsi konerengasväkeä Jyväskylään
  • Farmari yllätti myönteisesti
  • Suomen kokenein tuotantorakennusten pystyttäjä
  • Talous ja markkinointi
  • Tuotantoketju kuntoon investointukien avulla
  • Turvallisuusselvityksiä maatiloille Etelä-Pohjanmaalla
  • Luomupellervo
  • Sivut 45-49
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Saara Liespuu

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.10. ja Kodin Pellervo 15.9.2005.