Arkkitehtuuritoimisto Pitkäranta teki sen taas. Suomessa pidettiin kaksi korkealuokkaista navettarakentamiseen keskittyvää seminaaria Farmari -näyttelyn aikaan, toinen Tampereella ja toinen Seinäjoella. Luennoitsijoita oli Yhdysvalloista, Kanadasta ja Virosta. Kokemuksen suuri määrä aivan huokui miehistä.

Luennot aloitti Ted Gribble, Five G:n toimitusjohtaja Renosta Texasista. Hän on jo kolmannen polven navettasuunnittelija, joka on keskittynyt täysin navetoiden toiminnalliseen suunnitteluun. Noin 80 prosenttia tilauksista tulee Yhdysvalloista. Kokemusta on muiden muassa Kanadasta, Japanista, Venäjältä, Kiinasta, Saudi-Arabiasta, Suomesta ja Virosta. Suunnitelmien kokoluokat vaihtelevat muutamasta kymmenestä lehmästä 12 000 lehmään.

Vaikka Gribble esittelikin monia suuria kohteita, hän painotti, että perusteet ovat pienien navettojen suunnittelussa samat. Kaikki lähtee lehmän hyvinvoinnista. Jos lehmä voi hyvin, voi omistajakin hyvin. Suunnittelua tarvitaan siinä, kuinka lehmän mahdollisimman suuri hyvinvointi saavutetaan mahdollisimman pienillä investoinneilla ja vähällä ihmistyöllä.

Gribble teroitti toistuvasti, että tietyn kokoluokan jälkeen ihmistyön määrä lehmää kohti ei vähene ollenkaan yksikkökoon kasvaessa. Myöskin rakentamis- ja koneellistamiskustannukset pysyvät suunnilleen samoina. Ison koon hyödyt jäävät isojen hankintojen tarjoamiin hintaetuihin. 

Gribblen sanoma oli, että suunnittelijan tulee yhteistyössä isäntäväen kanssa nähdä riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ihannetilanne joskus tulevaisuudessa, jopa 20 vuoden päässä. Se saa olla ja usein onkin tilanne, johon ei koskaan päästä. Jos tämä unohdetaan, tulevaisuudessa tarvittavat muutokset voivat olla niin hintavia, että ne jäävät tekemättä. Silloin maidontuotanto loppuu siihen.

Lypsynopeudesta Gribble sanoi, että tavoitteena pitää olla noin sata lehmää tunnissa yhden ihmisen voimin. Se on riittävän kustannustehokasta millä tahansa mittarilla. Toinen tärkeä asia on se, että lehmän ei saisi antaa odotella lypsyvuoroaan kokoomapaikalla tuntia kauempaa, mieluummin vähemmän.

Virheitä tehdään jatkuvasti, Gribble sanoo. Niistä saadaan suurin hyöty ja pienin harmi siten, että virheet tunnustetaan ja niistä opitaan. Suomalaisia ja eurooppalaisia yleensäkin Gribble patisti panostamaan lypsyaseman ja parsien rakenteiden kestävyyteen. Niiden tulisi pitää ryhtinsä ilman korjauksia 10-20 vuotta.

Näin Virossa

Virolainen Siim Older kertoi maidontuotannon tilasta Virossa ja samalla yrityksensä asioista. Viron maidontuottajien lukumäärä on pudonnut lyhyessä ajassa 30 000 karjasta 2 387 karjaan. Keskikoko on 42,9 lehmää, eli Virossa on tällä hetkellä runsas 100 000 lypsylehmää. Niiden keskituotos on 6 055 kiloa vuodessa. Leimallista on, että keskituotos on erittäin ripeässä nousussa.

Tämän hetken suurin ongelma on lehmien lyhytikäisyys. Keskimäärin lehmä tuottaa 2,83 lypsykautta. Olderin mielestä tämä on tärkein korjattava epäkohta tällä hetkellä. Se on korjattavissa panostamalla lehmien mukavuuteen. Muut seminaarin asiantuntijat todistivat yksimielisesti, että Viron uudet ja peruskorjatut navetat edustavat tällä hetkellä maailman huippua.

Viroon rakennetaan myös kohtalaisen suuria navetoita. Rakenteilla on juuri nyt kahdeksan uutta navettaa, joissa kaikissa on yli 200 lehmäpaikkaa. Parsipaikan hinnaksi tulee rakenteiden osalta edullisimmillaan noin 2 000 euroa. Siihen on lisättävä koneistuksen osuus, joka tekee noin 600 euroa. Parsipaikan hinta Virossa ei siis oleellisesti eroa Suomen hinnoista.

Older valitteli, että suomalainen palkkataso on Viron maidontuotannolle iso ongelma. Työntekijöitä on vaikea saada, eivätkä he tahdo pysyä. Ongelma koskee myös rakentamista. Parhaat rakennusammattilaiset katoavat Suomeen ja muihin pohjoismaihin.

Olderin yritys Dairy Tec tuo maahan Pasture Mat -parsimattoja, Ritchie-juottolaitteita, Sun North -verhoseiniä, ACHMEn hihnavetoisia puhaltimia ja Roto Grind -paalisilppureita. Yritys on tarjonnut myös suunnittelupalveluja vuodesta 2000 lähtien. Yrityksessä työskentelee kymmenkunta henkilöä. Lähiajan tavoitteena on tarjota myös maatalouden rakentamispalveluja.

Lepo lehmän lypsättää

Matthiew Thiel Wisconsinista, Yhdysvalloista edustaa kanadalaista Promat Ltd -osakeyhtiötä. Yritys on erikoistunut parsimattojen valmistukseen. Heidän tuotteensa kattavat yli puolet alan markkinoista. Tutkimukseen ja kehitystyöhön on panostettu vahvasti.

Thielin sanoma oli selkeä. Lehmälle pitää järjestää yhtä hyvät tai paremmat oltavat kuin laitumella. Jos tässä onnistutaan, maidontuotanto saadaan kannattavaksi. Lehmä alkaa ainakin Yhdysvalloissa tuottaa vasta kolmannen poikimisen jälkeen. Tuotannollista ikää on siis saatava nykyistä pidemmäksi.

Makaava lehmä on terve ja tuottava lehmä, Thiel vakuutti. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että utareen verenkierto tehostuu makaamisen aikana huomattavasti. Lisäksi makaavan lehmän pötsi toimii hyvin ja märehtimiseen on aikaa. On siis tehtävä kaikki mahdollinen, jotta lehmät makaisivat mahdollisimman paljon, tietenkin syömisen ohella.

Parsi pitää mitoittaa suurimpien lehmien mukaan, ellei ole mahdollista jakaa niitä koon mukaan ryhmiin. Tämä onnistuu vain hyvin suurissa karjoissa. Parren lyhentäminen siinä uskossa, että lantaa jäisi vähemmän parteen, on paha virhe. 

Thiel todisti videolla, että liian lyhyessä parressa lehmä on pakotettu asettumaan vinoon makuuasentoon. Se johtuu siitä, että lehmän päällä ei ole tilaa suoralle heilautukselle makuulle mennessä, vaan se joutuu heilauttamaan päätään sivulle. Vinon makuuasennon seurauksena on lantaa parressa, likaiset lehmät ja ylimääräistä työtä. Lehmän liiallinen liikkuminen pituussuunnassa estetään parhaiten etuesteellä, tässä tapauksessa Poly Pillow -rintaesteellä.

Toinen parsiin menoa haittaava seikka on liian matalalla oleva niskaputki. Videolta näki vastaan sanomattomasti, että lehmät kokeilivat useita parsia ja lopulta hylkäsivät ne kaikki. Paljon esiintyi myös seisoskelua puolittain parressa. Tunnelma oli levoton. Samaisessa navetassa niskaputken nostaminen paransi lehmien terveyttä ja sen myötä tuotostasoa dramaattisesti.

Kun parsien mitoitus on oikea, lehmät oppivat muutamassa päivässä käyttämään parsia täysitehoisesti. Tämäkin tuli todistettua Thielin esittämällä videolla. Siinä parsinavetasta tulleet lehmät asettuivat mukavasti makaamaan uusissa pihattoparsissa jo toisena päivänä. 

Promat valmistaa ja edustaa tuotemerkkejä Pasture Mat, Pack Mat ja Poly Pillow.

Ei ilman ilmaa

John McFadzean todisti lopuksi, että lehmät tarvitsevat myös raikasta ilmaa. McFadzean työskentelee Kanadalaisessa Sun North Systemsissä. Yrityksen päätuote on erilaiset verhoseinät. 

McFadzeanin mukaan ilmanvaihdon perusperiaate on sisäilman laimentaminen raikkaalla ulkoilmalla. Laimentaminen on tehtävä siten, että sisäilman laatu pysyy riittävän hyvänä eläinten kannalta. Tärkeintä on poistaa syntyvä kosteus ilmanvaihdon avulla. Jotta tässä haasteessa onnistuttaisiin, vesihöyryn on pysyttävä kaasumaisena.

Oikein käytettynä verhoseinät kestävät 10-12 vuotta. Eniten niitä kuluttavat suora auringonvalo ja tuulen riepottelu. Ne on alun perin otettu käyttöön kustannussyistä, mutta kokeiluissa havaittiin nopeasti niiden hyvät puolet. Parhaimmillaan ne tietenkin ovat kesäaikana, sillä ne voidaan rullata pois näkyvistä. Näin navetan sisäilma on käytännössä samaa kuin ulkoilma. 

Verhoseinien suojaa tarvitaan vain kylmänä vuodenaikana. Ne pystyvät pitämään sisäilman noin 10 - 15 astetta lämpimämpänä kuin ulkoilma on. McFadzean myönsi, että suomalainen talvi voi olla ankarampi kuin kanadalainen siinä mielessä, että kylmät jaksot ovat pidempiä, eikä aurinko lämmitä päivälläkään. 

Lanta alkaa jäätyä käytäville noin 20 - 25 asteen pakkasella, jos rakennus on verhoseinillä toteutettu. Hänen mukaansa kannattaa miettiä tarkoin, haluaako taistella pari - kolme viikkoa pakkasella jäätymistä vastaan. Palkkiona vaivoista saa edulliset investointikustannukset ja erinomaisen sisäilmaston kaikkina muina vuodenaikoina.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2005

  • Kasvinviljely
  • Ruokohelpiala kasvaa jatkuvasti
  • Kasvustoista ilmakuvia liidokin avulla
  • Malmberg odottaa viimevuotista parempaa satoa
  • Kotieläintalous
  • Karjatilan ympäristömittari hakee vahvuuksia ja kehittämiskohteita
  • Kokoviljasäilörehu poistaa puinnin ja kuivauksen kustannuksen
  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Uusi, laaja utareterveysopas
  • Koneet ja rakentaminen
  • Inter-MR keräsi konerengasväkeä Jyväskylään
  • Farmari yllätti myönteisesti
  • Suomen kokenein tuotantorakennusten pystyttäjä
  • Talous ja markkinointi
  • Tuotantoketju kuntoon investointukien avulla
  • Turvallisuusselvityksiä maatiloille Etelä-Pohjanmaalla
  • Luomupellervo
  • Sivut 45-49
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Saara Liespuu

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.10. ja Kodin Pellervo 15.9.2005.