Olkipaali palaa sähköksi ja lämmöksi tanskalaisessa voimalassa. Kanttipaaleilla tuotetaan sähköä ja lämpöä moniin kyliin ja kaupunkeihin. Pelto on ollut Tanskassa jo pitkään tärkeä energian lähde.

Masnedön lämpövoimala tuottaa 90 prosenttia läheisen kaupungin lämmön tarpeesta oljella. Sekaan voidaan laittaa myös metsähaketta, mutta sitä käytetään selvästi vähemmän. ”Haketta voi laittaa joukkoon enintään neljäsosan, mutta poltamme olkea myös pelkästään”, Jesper Bolin Dong Energyltä kertoo.
Voimalaitoksessa kuluu vuosittain 32 000 tonnia olkea, jos siihen sekoitetaan haketta kymmenisen tuhatta tonnia. Täysillä käyvä voimalaitos käyttää vuorokaudessa 400 paalia mikä vastaa noin 40 hehtaarin olkia.

Oljet ostetaan
sopimustiloilta

Olki paalataan tiloilla reilun 500 kilon painoisiin kanttipaaleihin. Viljelijät teettävät työn usein urakoitsijalla. Laitos maksaa viljelijälle paaleista kolmisenkymmentä euroa kappaleelta. Tulo ei ole iso kustannusten jälkeen, mutta tärkeinä on saada iso määrä olkea pois pellolta.
”Oljen hinta on ollut sama ainakin viimeiset seitsemän vuotta. Sopimukset tehdään viljelijöiden kanssa 1–5-vuotisiksi. Paras olki tulee viljoista. Eniten käytämme ohran ja syysvehnän olkea”, Bolin kertoo.
Paalit tuodaan laitokselle rekoilla tai traktoreilla, jossa kuorma punnitaan. Samalla mitataan oljen kosteus, joka vaikuttaa hieman siitä maksettavaan hintaan. Enimmillään vastaanottokosteus on 22 prosenttia. Ruuhka-aikana pihassa pyörähtää yli 30 rekkaa päivässä.
Varastossa paalit ovat kahdeksassa monikerroksisessa rivissä. Siltanosturi nostaa ne automaattisesti kuljetushihnalle. Kummankin hihnan päässä on paalinpurkulaite, joka katkaisee narut ja jonka pystyruuvi pilkkoo paalin ja möyhentää olkea. Seuraava vaihe on vaakaruuvi, jossa olki palaa liikkuvalla arinalla.
Systeemi on pitkälle automatisoitu, joten työntekijöitä on vain seitsemän. Normaalien työaikojen ulkopuolella laitosta ohjataan 130 kilometrin päässä olevasta keskuksesta. Kesäaikana tuotettua lämpöä varastoidaan 5 500 kuution vesisäiliöön.

Tuhka palaa pelloille
lannoitteeksi

Palamisprosessissa syntyy kahdenlaista tuhkaa, jotka molemmat kerätään talteen. Pohjatuhka kerätään ketjukuljettimella säiliöihin ja niin sanottu lentotuhkakin kerätään talteen. Olkea voimalaitokselle toimittaneet viljelijät voivat ottaa tuhkaa vastaan pelloilleen. Vastaanotettava määrä määräytyy toimitetun olkimäärän perusteella. Hehtaarikohtaista levitysmäärää rajoittaa tuhkan kadmiumpitoisuus.
”Vuositasolla 32 000 tonnista olkea ja 10 000 tonnista haketta syntyy 2 000 tonnia tuhkaa. Raskasmetallit ovat pääsääntöisesti lentotuhkassa, jota sekoitetaan kadmiumrajojen puitteissa pohjatuhkaan. Loppu lentotuhka menee jätteenkäsittelylaitokseen”, Bolin kertoo.
Dong Energyllä on Tanskassa lähes kaksikymmentä Masnedöta vastaavaa voimalaa. Vastaavat olkivoimalat ovat muutenkin yleisiä. Usein ne ovat tätä pienempiä ja ne toimittavat kaukolämpöä lähialueelleen.
Vaikka vastaanotettavan oljen kosteusrajana on 22 prosenttia, voidaan voimalaitoksessa polttaa märempääkin olkea. Ongelmia tulee kuitenkin helposti syöttölaitteisiin, koska märkä olki tukkii kuljettimet. Isomman vesimäärän haihduttamiseen kuluu myös energiaa.
”Vuonna 2004 meillä oli erikoistilanne, kun suuri osa oljesta oli vastaanottorajaa märempää. Sääolot olivat kuitenkin ylivoimainen este, joten otimme vastaan myös kosteampaa olkea.”



Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2007

  • Kasvinviljely
  • Asikkalan Puuha-Pete tarttuu tilaisuuksiin
  • Tilayhtymä siirsi luomuun lähes 200 hehtaaria
  • Vapo haluaa lisää ruokohelpeä
  • Peppi pysyy pystyssä
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • HYTU-projekti tuotti yllättäviä tuloksia
  • 100+
  • Viljan hinta kiipeää ylöspäin
  • Lähiruoan tuottajat etsivät markkinaväylää
  • Nurmen tuotanto on taitolaji
  • Samposta uusi Superior-malli
  • Farmarissa runsas valikoima
  • Rahoitukseen rakennemuutos
  • Kotieläintalous
  • Enemmän sikoja ja lisää vapaa-aikaa
  • Luomulehmät syövät pian vain luomurehua
  • Luomuviljaa, vasikan- ja naudanlihaa
  • Talous ja markkinointi
  • Edullista energiaa metsästä, auringosta ja järven pohjasta
  • Työtapaturma johti ammatinvaihdokseen
  • Liikkeenjohto korostuu tanskalaistilalla
  • Olki energiaksi Tanskassa
  • Kronen korjuukoneet järeytyvät
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Väinö Vältti
  • Vaaran paikka
  • Huomioita
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Kimmo Haimi, Rauni Konsti-Ojanen ja Veijo Leino.
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.10. ja Kodin Pellervo 20.9.2007