Hintojen noustessa viljanviljelyn kannattavuus paranee. Viljan hinta on noussut vuodessa viitisenkymmentä prosenttia. Lisäksi vaikuttaa siltä, että hinnat kohoavat edelleen.


Jos muutos viljan hinnassa jää pysyväksi, Euroopan unioni saattaa jossakin vaiheessa katsoa nykyisen tukitason ylimitoitetuksi. Tällöin suomalaisen tuotannon kannattavuuden perusongelma jää jäljelle. Se kiteytyy siinä, että suomalaiset tuotanto-olosuhteet ovat ratkaisevasti vaatimattomammat kuin minkään muun unionin jäsenmaan.
Hintojen kohotessa viljanviljelyn kannalta perusasetelma toki paranee. Se on tervetullutta, sillä viime vuosina viljatilojen kannattavuus on rapistunut pahoin.
MTK:n mukaan Suomessa syödään viljaa keskimäärin 77 kiloa henkeä kohti vuodessa. Jos viljan hinta on 120 euroa tonnilta, maksaa suomalainen kuluttaja viljasta 9,20 euroa vuodessa eli 2,5 senttiä päivässä. Edes viljan hinnan tuplaantumisen ei siten pitäisi kuluttajia kaataa. Viljelijöille sillä olisi silti suuri merkitys.

Mikä on
karjatilojen kohtalo?

Hätäisesti tulkiten saattaa vaikuttaa siltä, että karjatilojen kohtalo on tyly. Viljan hinnan nousu siirtyy väistämättä rehujen hintoihin, eikä siinä auta tuonti eikä mikään muukaan. Äkkinäinen ajattelisi, että mikäs siinä, nostetaan kotieläintuotteiden hintoja vastaavasti.
Atria Oyj:stä lihan hintojen nousuodotuksia toppuutellaan. Atria Suomen toimitusjohtaja Juha Gröhn ilmoitti Maaseudun Tulevaisuudessa hyvin selkeästi, että ”sianlihan tuottajahinta noussee syksyn aikana ehkä pari senttiä, mutta naudassa korotuksiin ei ole varaa”. Hänen mukaansa markkinoilla on sekava tilanne.
Maidon hinta on maailmalla noussut jopa viljan hintaa rivakammin. Syynä on jälleen Kiinan lisääntynyt kulutus. Lyhyellä aikavälillä on vaikuttanut myös Uuden-Seelannin kuivuus. Maidontuottajilla ei pitäisi siten olla huolta tulevaisuudestaan. Alaa tunteva syväkurkku ennusti, että maidon tuottajahintoja tullaan nostamaan ennen vuodenvaihdetta.
Suomen Leipuriliitto ry puolestaan tiedotti pari päivää Atriaa aikaisemmin, että leipomotuotteiden hinnannousu on väistämätön. Korotustarpeeksi arvioitiin 10–20 prosenttia. Viljan ja energian hinnan nousua sekä palkkakustannusten kasvua tarjottiin perusteiksi.
Onko mahdoton ajatus, että kohonneet hinnat siirtyisivät sinne, missä kulutuskin tapahtuu, kaupan tiskille? Ellei se ole mahdollista, olisi tietysti kohtuullista kuulla perustelut. Tuskin se ainakaan kulutusta vähentäisi.
Karjatilojen talous on nykyiselläänkin kireällä. Jos kustannusten nousua ei voida siirtää kuluttajien maksettavaksi, rahojen on tultava jostakin muualta. Elleivät tule, on edessä kotieläintilojen vararikkoja.
Maidon ja naudanlihan tuottajien asema poikkeaa siipikarjan ja sianlihan tuottajista melko selvästi. Nurmen satotason merkitys korostuu entisestään. Se on ollut halvankin viljan aikana tärkein maitoa ja naudanlihaa tuottavien tilojen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Nurmien satotason nostoon kannattaa panostaa viimeistään nyt.

Kuinka käy
peltoenergian?

Valtiovalta on paaluttanut 500 000 hehtaarin peltoenergian viljelyalatavoitteen. Saattaa olla, että tavoitteesta on radikaalisti tingittävä, mutta toisaalta myös energian hinta nousee. Peltoenergian tuotannon kannattavuuden ratkaisee siten se, kumman hinta nousee nopeammin: viljan vai energian.
Vilja on energiaa siinä missä hake, turve tai öljykin. Viljan erinomaisuus on siinä, että se kelpaa suuhunpantavaksi, tuottamaan energiaa elämän ylläpitoon. Tätä varten sitä on näihin asti viljelty. Nyt on viljasta alettu tuottaa lämpöenergiaa myös polttamalla.
Ainakin kauppakelpoisen viljan polttaminen melko varmasti vähenee. Epäkurantteja eriä ja lajittelujätteitä tullaan polttamaan jatkossakin. Niidenkin hinnat saattavat nousta. Pelkästään viljan ja pellettien polttoon soveltuvia laitteita on myyty sen verran, että kilpailu polttoon soveltuvasta viljasta kiristyy.
Energiantuotantoaan saneeraavien on syytä miettiä tarkkaan, minkälaisilla polttoaineilla tulevaisuus otetaan vastaan. Kannattaa varustautua siten, että tulevaisuudessa pystyy käyttämään mahdollisimman monenlaisia polttoaineita. Nykyinen tilanne ei ole lopullinen.

Viljakauppa
muuttuu

EU on tuonut mukanaan heilahtelevat viljamarkkinat. Kaikki mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa myös Suomessa. Hintavaihtelut tulevat olemaan nykyistäkin nopeampia ja jyrkempiä. Viljelijä voi hyötyä tilanteesta – tai sitten ei. Jotta hyötyisi, olisi osattava myydä silloin, kun hinta on korkeimmillaan. Tässä onnistuminen edellyttää tiivistä markkinoiden seurantaa.
Suomessa ei vielä ole sellaista markkinakulttuuria, jonka avulla markkinoiden seuraaminen olisi riittävän tarkkaa. Muutosta tähän on tulossa. Agrimarket-ketju toi markkinahinnat elokuun puolivälissä omille internetsivuilleen. Sivulla on myös linkit ainakin Pariisin Matif, Chicagon CBOT ja Hampurin pörsseihin. Avena Nordic Grain Oy:llä on kohtalaisen selkeät sivustot, joilta löytyvät hintatiedot.
Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtajan Kaija Viljasen mukaan viljan termiinikauppa lisääntyy. Siinä kaupanteko, hinnan kiinnitys, rahti ja toimitusaika on irrotettu toisistaan. Termiinikaupassa vilja toimitetaan sovittuun hintaan sovittuna aikana.
Hinnan voi kiinnittää, kun se tuntuu olevan kohdallaan, ennen kylvöjäkin. Kannattavuutta on helpointa tarkastella, kun viljasta saatava hinta on tiedossa. Jos uskoo hinnan nousevan, sen voi jättää avoimeksi ja kiinnittää ennen toimitusta valitsemanaan ajanjaksona. Hinnan voi kiinnittää myös vähitellen, esimerkiksi puolelle keskimääräisestä sadosta jo alkuvuodesta. Lopun sadon voi kiinnittää vaikka juuri ennen toimitusta. Kaupat voi tehdä myös välittömään toimitukseen. Silloin toimitus on tehtävä neljän viikon kuluessa kaupasta.
Kuvatun kaltaista termiinikauppaa harjoittavat myös muut merkittävät viljan ostajat. Viljakauppa alkaa siis muistuttaa osakekauppaa. Menestyvä ostaa halvalla ja myy kalliilla. Tilanne tuo varmasti markkinoille myös halukkaita riskinottajia. Valppautta tarvitaan.



Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2007

  • Kasvinviljely
  • Asikkalan Puuha-Pete tarttuu tilaisuuksiin
  • Tilayhtymä siirsi luomuun lähes 200 hehtaaria
  • Vapo haluaa lisää ruokohelpeä
  • Peppi pysyy pystyssä
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • HYTU-projekti tuotti yllättäviä tuloksia
  • 100+
  • Viljan hinta kiipeää ylöspäin
  • Lähiruoan tuottajat etsivät markkinaväylää
  • Nurmen tuotanto on taitolaji
  • Samposta uusi Superior-malli
  • Farmarissa runsas valikoima
  • Rahoitukseen rakennemuutos
  • Kotieläintalous
  • Enemmän sikoja ja lisää vapaa-aikaa
  • Luomulehmät syövät pian vain luomurehua
  • Luomuviljaa, vasikan- ja naudanlihaa
  • Talous ja markkinointi
  • Edullista energiaa metsästä, auringosta ja järven pohjasta
  • Työtapaturma johti ammatinvaihdokseen
  • Liikkeenjohto korostuu tanskalaistilalla
  • Olki energiaksi Tanskassa
  • Kronen korjuukoneet järeytyvät
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Väinö Vältti
  • Vaaran paikka
  • Huomioita
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Kimmo Haimi, Rauni Konsti-Ojanen ja Veijo Leino.
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.10. ja Kodin Pellervo 20.9.2007