DeLaval esitteli suurimman uutuuden

DeLaval esitteli Herd Navigator -nimeä kantavan analysointitekniikan Kone-Forumissa Tampereella. Tämä täysin uusi tekniikka tulee mullistamaan lypsylehmien terveydentilan tarkkailun.

Herd Navigator auttaa kolmessa asiassa. Se ilmoittaa parhaan siemennysajankohdan, tunnistaa ketoosin varhaisessa vaiheessa ja kykenee toteamaan alkavan uteretulehduksen kolme päivää ennen ihmisaistein havaittavia muutoksia.
Herd Navigator on syntynyt DeLavalin ja Fossin yhteistyön tuloksena. Kehitystyössä on paininut myös Århusin yliopisto. Kehitystyön tulos on maailman ensimmäinen näin täydellinen analysaattori, joka toimii lypsylaitteiston ja tuotannonohjausohjelman kanssa navettaolosuhteissa.
Toiminnan takuuorganisaatio on tietenkin Foss A/S. Se on ylivoimainen markkinajohtaja analyysilaitteistojen kehittäjänä. Esimerkiksi Valion laboratoriot käyttävät Fossin analysaattoreita.
Herd Navigator ottaa lehmäkohtaiset näytteet lypsyn aikana. Näyte lähetetään analyysiyksikköön ja tulokset tuotannonhallintaohjelmaan. Näytteitä ei oteta rutiininomaisesti jokaisella lypsykerralla, eikä aina tehdä kaikkia mahdollisia analyysejä.
Näytteenottoa ja analyysia ohjaa kehittynyt ohjelma, joka valitsee huomiota kaipaavat lehmät ja analyysit. Myös omat rutiinit voidaan syöttää analysaattorille. Laitteen tiedot ovat etäkäytöllä esimerkiksi eläinlääkärin tai tuotantoneuvojan käytössä. Yksi analyysiyksikkö kykenee hoitamaan jopa neljältä robotilta tulevat näytteet.

Kiimojen tunnistus

Herd Navigator tunnistaa parhaan siemennysajankohdan maidon progesteronimäärityksen perusteella. Jos progesteronitaso äkkiä putoaa, eläin on tulossa kiimaan. Progesteronitason putoaminen paljastaa myös varhaisen luomisen.
Kystat, erityisesti keltarauhaskystat havaitaan myös helposti, sillä niiden myötä progesteronitasossa ei tapahdu kiimakierron mukaisia muutoksia. Kanavapäällikkö Jorma Laihon mukaan Herd Navigatorilla on käytännössä päästy jopa 50 prosentin parannuksiin eläinten tiinehtyvyydessä.
On selvää, että myös aikaa säästyy, kun kiimatarkkailu on automatisoitu. Ison karjan kiimat saadaan selville kymmenessä minuutissa. Lisäksi havainnoinnin tarkkuus on perinteistä menetelmää parempi. Säästetty aika on käytettävissä muihin töihin. Järjestelmää käyttävistä tiloista moni on jopa lopettanut tiineystarkastusten teon kokonaan, sanoo Laiho. Se kertoo paljon järjestelmän hankkimasta luottamuksesta.

Utaretulehdukseen kiinni

Ehkä edellistäkin suurempi hyöty Herd Navigatorista on saatavissa utaretulehdusten torjunnassa. Utaretulehdukset syövät edelleen eniten maidontuotannon kannattavuutta. Taistelu on ollut ankaraa, mutta edistyminen heikonlaista.
Herd Navigator analysoi laktaasi-dehydrogenaasin määrän maidossa. Sen pitoisuus nousee nopeasti, kun utaretulehdus on saamassa otetta. Laihon mukaan tämä tapahtuu keskimäärin kolme päivää ennen kuin näkyviä oireita voidaan havaita. Jokainen maidontuottaja tietää hyvin, kuinka suuresta edusta on kysymys. Varhainen vastaisku antaa monin verroin paremman torjuntatuloksen kuin myöhäinen.
Utaretulehduksen ennaltaehkäisyä on teroitettu niin pitkään kuin maitoa on lypsetty. Se on tietysti aivan oikein ja tarpeellista. Silti on selvää, että uteretulehduksia esiintyy, vaikka torjuttaisiin kuinka. Herd Navigatorin varhaisen tunnistuksen avulla torjuntatulokset taatusti paranevat huimasti. Myös hoitojakson pituus lyhenee ja hoitotyöhön tarvittavan ajan määrä vähenee. Säästyneen ajan voi ja pitääkin käyttää ennaltaehkäisyn tehostamiseen. Kyseessä on siis iloinen kierre, jonka voi odottaa vahvistavan itseään.

Ketoosi kuriin

Ketoosi syntyy ruokintavirheiden seurauksena. Altteimpia ovat korkeassa tuotantovaiheessa olevat lehmät, jotka eivät syystä tai toisesta saa tarpeeksi energiaa rehua syömällä. Korkean tuotantovaiheen aikainen ketoosi tietenkin pudottaa maidontuotantoa kaikkein rajuimmin.
Parantunut ruokintatekniikka, erityisesti seosrehuun siirtyminen, on vähentänyt äkillisten ketoositapausten ilmenemistä. Piileviä ketoositapauksia on vaikea havaita. Lehmä vain lypsää vähemmän kuin voisi, mutta ei kerro siitä.
Herd Navigatorin urea-analyysi paljastaa molemmat. Myös tulossa oleva äkillinen tapaus saadaan selville hieman aikaisemmin kuin eläimiä tarkkailemalla on mahdollista. Jälleen on mahdollista saada hyvä tulos varhaisen toteamisen ja ripeän lääkityksen ansiosta.
Joitakin maidontuottajia saattaa kiinnostaa erityisesti piilevien ketoosien tunnistaminen ja hoito. Ne ovat olleet ongelmallisia vaikean diagnoosin takia. Tätä kautta on ehkä saatavissa paras taloudellinen tulos Herd Navigatorin käytöstä ketoosin tunnistamiseen.
Joka tapauksessa on selvää, että kaikkien kolmen analyysin yhteisvaikutus tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia eläinten hoitoon.

Automaattinen asema

On pakko ottaa esille myös DeLavalin AMR, automaattinen lypsykaruselli, vaikka se ei Kone-Forumissa fyysisesti esillä ollutkaan. Kyseessä on karuselliasema, jossa kaksi robottia esivalmistelee lehmät ja kaksi kiinnittää lypsimet aivan AMS-robotin tavoin. Kierroksen lopussa yksi robotti viimeistelevät tehtävät lypsyn päätyttyä, jälleen aivan AMS-yksikön hengessä.
Kysymyksessä on tietysti suurten karjojen järjestelmä, ehkä 150 lehmästä ylöspäin. Se soveltuu kaikkiin karjanhoitosysteemeihin ympärivuotisesta laiduntamisesta alkaen. Tästä syystä voikin ennustaa, että AMR tulee 10 - 20 vuoden kuluttua ohittamaan nykyisen tyyppiset lypsyrobotit myyntiluvuissa.
Vaikuttaakin siltä, että DeLaval on nyt ottanut ratkaisevat askeleet karjanhoidon, etenkin lypsyn automatisoinnissa. Asetelma on sellainen, että automatiikka korjaa potin. Lypsymonttu-uurastajasta tulee vuosien saatossa lypsykarjan manageri ja valmentaja. Se on oikeaa ja toivottavaa kehitystä. DeLaval on tällä hetkellä selkeästi kärjessä tuolla tiellä. – JK