Pakkaus on kuin paraskin myyjä: herättää mielenkiinnon, esittelee tuotteen ja maanittelee ostamaan. Elintarvikkeiden pakkauksiin tunkee monia sähköisiä lisätoimintoja, mutta kuluttajat vahtivat hiilijalanjälkeään ja vaativat pakkauksilta kierrätettävää tai biohajoavaa ainetta.

Biopohjaisia ja hajoavia kolmioleipäpakkauksia. Läpinäkyvät osat ovat biopolymeerin ja paperin yhdistelmä eli biohajoavaa ainesta sekin.   Verkkotoiminnoilla saadaan lisättyä todellisuutta: kännykässä oleva ohjelma tunnistaa kameran avulla pöydällä olevan pallon ja kertoo, mitä sen sisällä on. Pallossa voi olla eri lohkoja. Asennuslaatikoita tai kontteja ei tarvitse avata.   Näytön kamera ja koneella oleva ohjelma tunnistavat kirjassa olevan kuvion ja ohjelma välittää näytölle haluttua aineistoa. Esimerkiksi kuva voi täydentää asennusohjetta: tällainen pitäisi rakentaa.   VTT on kaupallistamassa menetelmää painaa hologrammeja läpinäkyvälle kalvolle. Kalvo voi olla myös kuitupohjainen. Kuva VTT

Käyttäjälle lopputuote voi olla yksinkertainen. Pakkausalan messuilla lokakuussa Helsingissä Plastirollin Jukka Suvisalmi esitteli biohajoavaan muovia jäljittelevään väljään muovisukkaan pakattua kurkkua; lähiaikoina myyntiin tuleva hengittävä ja hajoava pussukka jatkaa kurkun myyntiaikaa kaupassa parilla päivällä. Kurkun kasvattaja saa uudenlaisen suojan kurkun päälle samoin laittein kuin muovikelmun.

Kalvoja yhteen

Suvisalmi kertoo myös yrityksen biohajoavan maatalouskalvon uusiutuvan. Siitä tulee nykyistä kestävämpi ja vaihtoehdoksi tulee 1-2 vuoden kesto. Eri ominaisuuksien kalvoja voidaan myös liittää yhteen, mistä odotetaan uusia käyttökohteita.
VTT kehittää lukuisten kumppanien kanssa uusia käytännön ratkaisuja, jotka myötäilevät kuluttajien toiveita ja antaisivat uusia valtteja liike-elämälle. Asiakasjohtaja Tuomas Mustonen VTT:sta muistuttaa, että pakkauksessa pitää yhdistyä hyvin monipuolinen osaaminen ennen kuin siitä saadaan 100-prosenttisesti biopohjainen.
Erityinen voimavara ovat metsät; puukuitu on joustava aine. Kilpailu biomassasta lisääntyy. Mustonen kysyykin, miten Suomen metsäteollisuus pystyisi kääntämään tulevat trendit isoksi liiketoiminnaksi. Biopohjaisten polymeerien tuotantokapasiteetti lisääntyy viidenneksellä vuosittain.

Pullo perunasta, kaurasta...

Biopohjaiset materiaalit ovat osin jo öljystä tehtyjä halvempia. Esimerkiksi maailman virvoitusjuomajätit investoivat Mustosen mukaan tosi paljon pulloihin. Ensi vuonna Pepsi on luvannut pullon, joka on tehty kokonaan kasveista. Siinä lienee preerialla kasvavaa lännenhirssiä, maissia, kaarnaa, appelsiinin ja perunan kuorta, kauranjyvän kuorta ja muita maataloudesta saatavia sivutuotteita.
Kierros pakkausmessuilla osoitti, että tavalliset paperi ja kartonki lisäävät suosiotaan pakkauksissa. Paperisilput ja taivepahvit korvaavat muovirouheita isojen tuotteiden pehmusteina ja suojina kuljetuksissa.
Vaikka kuluttaja tahtoo ympäristöystävällisyyttä tuotteelta, pakkaus ei saa tehdä tuotteesta kallista. Elintavikkeissa pakkaus ei ole ostajalle ydinasioita. Markkina- ja kulutustutkimuspäällikkö Aimo Tiilikainen VTT:n Expert Services Oy:stä katsoo, että kuluttajaymmärrykselle on annettava tuotteen kehitysprojektissa sama paino kuin teknologialle ja taloudelle.
”Tämä on ollut meille suomalaisille liian iso asia”, Tiilikainen arvioi.
Ratkaisujen tulee olla Tiilikaisen mukaan tuotekohtaisia ja oleellista on niiden markkinoille tulon oikea ajoitus.
Myös pakkauksen kohdentaminen tietylle ostajalle yleistyy, kertoo erikoistutkija Elina Rusko VTT:sta. Digitaalista painamista suositaan, ja se sopii myös pieniin sarjoihin, jopa niin, että tuotteesta tulee henkilökohtainen kuvineen ja teksteineen. Varastoja ei tarvita.
Tekstikin syntyy biopohjalta: tuhtia väriä saadaan vaikkapa viininvalmistuksessa tulevista jätteistä. Liima-aineiksi on monia vaihtoehtoja, muun muassa tärkki. Bioratkaisuilla saadaan aikaan myös elintarvikkeen viilentäminen tai lämmittäminen. Kuluttaja ei kuitenkaan maksa turhasta, lisäksi kilpailu bioraaka-aineista saattaa synnyttää kilpailua pellon käytöstä.