Onko tuotantomuotojen välillä terveyseroja?
Teksti: Jussi Knuuttila
Tämä Terve Eläin -liite porautuu kotieläinten terveyteen tavanomaisen kotieläintuotannon ja luomukotieläintuotannon välillä. Millaisia eroja niistä on löydettävissä ja mistä erot mahtavat johtua?
Kotieläintuotanto on nykyisellään usean tuhannen vuoden kehitystyön tulos. Suuri osa kehityspanostuksista on satsattu tuottavuuden kohentamiseen. Näin on kaikilla muillakin aloilla tapahtunut. Kehitys on mennyt tuohon suuntaan tietenkin siksi, että se on ollut kuluttajien tahto. Tuottavuuden kohentuminen on oletettavasti antanut aiheen kutsua nykyisin tavanomaista kotieläintuotantoa tehotuotannoksi.
Kotieläintuotannossa on panostettu tuottavuuden ja tehokkuuden ohella melkoisesti myös eläinten terveyteen. Tärkein syy on ollut se, että näin on haluttu katkaista monien, myös ihmisten terveyttä uhkaavien tautien kehitysketju.
Terveyteen on haluttu panostaa myös siksi, että terveiden eläinten tuotantokyky on sairaita parempi. Terveet eläimet säästävät kustannuksia, muun muassa tavanomaista vähäisemmän hoitotyön tarpeensa vuoksi.
Tavanomaisen kotieläintuotannon rinnalle on syntynyt luonnonmukainen kotieläintuotanto eli luomutuotanto. Se on varsin uusi ilmiö, joka lienee saanut alkunsa etupäässä kuluttajien toivomuksesta.
Luomukotieläintuotanto nojaa uskomukseen, että tiettyjen tuotantotarvikkeiden, kuten teollisesti valmistettujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön kieltäminen parantaisi rehujen terveellisyyttä. Kun rehut ovat terveellisiä, oletetaan myös niitä syövien eläinten olevan terveitä. Tämän ajatusrakennelman kannattajia ja puolustajia ei tahdo tiedemiespiireistä löytyä.
Myös suuri osa lääkkeistä, erityisesti hormonit, ovat kiellettyjen aineiden listalla. Sama koskee antibiootteja. Lisäksi kiinnitetään huomiota hoitomenetelmiin, kuten imetykseen ja vierotukseen. Myös eläintiheys on väljempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Homeopatia on saanut jostakin merkillisestä syystä armon EU:n luomusääntöjen laatijoiden silmissä.
Yleismaailmallisesti on varsin helppo osoittaa, että vakavat kotieläintaudit kuten suu- ja sorkkatauti, vaivaavat kaikkein eniten kehittymätöntä tuotantoa. Niin sanotuissa tehotuotantomaissa näitä tauteja esiintyy vain vähän tai ei ollenkaan. Mikäli niitä putkahtaa esiin, torjuntaan tartutaan kustannuksia kaihtamatta.

KOKO SISÄLTÖ 12 /2011
- Hyvä sato: Kumina kiri Hyvä Sato -kisan voittoon
Näin viljeltiin voittajasato
Härkäpavun viljelyvarmuus hukassa
Tutkimus: Kauppa on vahvin lenkki
Maidontuotanto: Veljekset välttivät keskinäiset velat
Tuottaja puskuroi kaikki iskut
Maatilan talous: Peltokaupat hyytyivät
Ravinteet: Lannoituksen optimointi on ympäristöteko
Rakentaminen: Tuhkasta nousi uusi betoninavetta
Näyttely: Agritechnica rikkoi ennätyksiä
Lihantuotanto: Yrittäjän pitää uskaltaa
Yritystoiminta: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kasvoi rohkeilla päätöksillä
Autokauppaa isän ja pojan voimin
Tietotekniikka:
Mokkulayhteyteen ei voi aina luottaa
Asiakaspalvelun nopeudessa suuret erot
Yleispalvelutuotetta pitää osata vaatia
Kuluttajavirastoon tulee operaattoreista paljon valituksia
Sonera tarjoaa satelliittilaajakaistaa
Terveenä työssä: Voi, voi, mikä rasva
Työhyvinvointi: Irtiotto arjesta pitää yllä työkykyä
Siipikarja: Kalkkunahalleissa hiljaiseloa
Terve eläin: Luomu vain tavanomainen?
Hollannissa selvitetty hoito- ja terveyseroja
Maidontuotanto ongelmatonta
Luomusiat ja –lampaat pärjäävät mainiosti
Jalostaja luottaa luomuun
Nykykanat sopivat huonosti luomuun
Luonto karsii heikot
Toistuvat:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveenä työssä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Silja Vuori ja Timo Lindholm.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.1.2012 ja Kodin Pellervo 15.12.2011.

Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.