Rapsikuoriaiset ja kemppi ovat alkaneet sietää pyretroideja

Suomesta on löytynyt viime kesinä yhä useammin öljykasvi- ja porkkanaviljelyksiä, joilla pyretroidit eivät ole tehonneet rapsikuoriaisiin ja porkkanakemppiin.

Tuholaiset ovat alkaneet sietää pyretroideja pikkuhiljaa paremmin ja paremmin, tuhoeläinten torjunnan asiatuntija Jarmo Ketola MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksesta kertoo. Viljelijät ovat käyttäneet tehoainetta liian pitkään.
Aivan uudesta asiasta ei ole kuitenkaan kyse. Suomessa pyretroidin kestävyyden syntymistä on osattu odottaa, sillä pyretroidiresistenssiä on esiintynyt jo Ruotsissa jonkin aikaa. Muuallakin Euroopassa ongelma on Ketolan mukaan vaivannut rapsin ja erikoiskasvien viljelyä jo pitemmän aikaa.
Kun kestävyys kerran syntyy, pyretroidi-annosten lisääminen ei tuholaisten torjuntatehoa enää paranna.
”Jos viljelijä epäilee pyretroidin kestävyyttä heikon torjuntatulokset syyksi, kanttaa pyretroidi vaihtaa toiseen tehoaineeseen”, Ketola neuvoo.
Vaihtoehto pyretroideille löytyy öljykasvien viljelyssä Bayerin jo markkinoilla olevasta Biscaya OD 240:stä. Valmisteen tehoaineena on tiaklopridi. Valmisteella on viikon kestävä tehoaika, joka on selkeästi pyretroideja pitempi.
Laajempaan peltoviljelykäyttöön on hyväksytty Mavrik 2F. Sen tehoaine tau-fluvalinaatti on kemialliselta rakenteeltaan erilainen kuin tavalliset pyretroidit. Siksi se ei ole ainakaan toistaiseksi menettänyt torjuntatehoaan, Ketola sanoo.
Vaihtoehdoksi löytyy vielä Mospilan. Siinä on tehoaineena asetamipridia. Valmiste on hyväksytty toistaiseksi vain kirvojen ja jauhiaisten torjuntaan omenalla sekä koristekasveilla kasvihuoneessa ja avomaalla. Berner on hakenut valmisteelle käyttöluvan laajennusta myös rapsikuoriaisten torjuntaan ensi kesäksi.
Mospilan on vesiliukoinen rae. Sillä on hyönteisiin kosketusvaikutus ja lisäksi suolistovaikutus. Siksi se vaikuttaa rapsikuoriaisiin välittömästi ja tuhon teko loppuu kuoriaisilta muita valmisteita nopeammin.