Lypsykarjatiloihin erikoistunut lääkäri:
Lypsykarjatiloilla edistymistä ja taantumista
Teksti: Jussi Knuuttila
Nautojen aineenvaihduntasairaudet vähenivät viime vuosikymmenellä, sanoo Kokkolan seudulla toimiva eläinlääkäri Juha Rättö. Alueella on niin paljon maitotiloja, että hän on voinut keskittyä yksinomaan niiden palvelemiseen.
Toki poikimahalvauksia esiintyy, mutta Juha Rätön mielestä vähemmän kuin ennen. Ja aivan kuten aikaisemminkin, makaamaan jäävillä on siihen jokin muu syy kuin kalsiumin puute. Usein on syynä esimerkiksi lihasrevähdys.
Ruokinta on ilmeisesti parantunut, sillä primääriä ketoosia esiintyy harvoin. Rätön mukaan saattaa olla, että ruokinta on ”parantunut” liikaakin, koska juoksutusmahavaivoja on aivan tarpeeksi.
Utareterveydestä Rättö sanoo, että kliiniset, eläinlääkärin käyntiä vaativat utaretulehdukset ovat vähentyneet. Sen sijaan umpeutettuja, muita kroonikoita ja erikseen lypsettäviä on edelleen paljon.
Utarerakenne on Rätön mielestä yksi tärkeimmistä utareterveyden taustatekijöistä. Jalostajilla riittää puuhaa tilanteen korjaamisessa. Aivan liian paljon löytyy lehmiä, joiden utarerakenne on heikko.
Utareasiat ovat olennainen osa lehmien kestävyyttä. Lehmien keski-ikä ja keskipoikimakerta ovat meillä kovin alhaiset ja edelleen hitaasti huononemassa. Kun meijereiden solurajat ovat tiukat, soluttajat, paljon sairastavat ja riipputissit saavat lähteä.
2000-luvun puheenaihe on ehdottomasti ollut sorkkavälitulehdus. 20 vuotta sitten sellaisesta ei puhuttu mitään, muistelee Rättö. Nyt se on lähes jokaisessa pihatossa, jota on laajennettu ja johon on ostettu paljon eläimiä. Taudin puhkeamiseen ei tarvita ostoeläimiä, se voi ilmaantua muutenkin. Turhan usein se putkahtaa tuotantoaan laajentaneen tilan kiusaksi.
Rättö on erikoistunut lypsylehmien hedelmällisyyteen. Hedelmällisyys on heikentynyt kaikilla mittareilla mitattuna. Etenkin poikimavälin pidentyminen on ollut huomattavaa. Osittain se johtuu siitä, että paljon lypsävälle lehmälle suodaan aikaisempaa pitempi lepokausi, osittain sitä on vaikea selvittää.
Rättö epäilee, että osa hedelmällisyyden heikentymisestä menee suurentuneen tilakoon piikkiin. Joillakin tiloilla ei näytä olevan voimia tai osaamista hoitaa kiimantarkkailua. Perushedelmällisyys ei ole heikentynyt, koska edelleen löytyy tiloja, joilla hedelmällisyys on erinomainen. Samojen sonnien tyttäriä heillä on kuin muillakin tiloilla.
KOKO SISÄLTÖ 1 /2011
- Tutkimus: Kuluttaja heittää roskiin vuodessa 23 kiloa ruokaa
Porotalous: Porokarja pelkää petoja
Lannoitteet: NKP-lannoitteiden runsas käyttö on kallista suomalaisviljelijöille
Fosforilannoitus kannattaa pitkästä aikaa
Öljykasvit: Peukut pystyyn rypsinjalostajille
Kasvinsuojelu: Valmistevalikoimat laajenevat
Rapsikuoriaiset ja kemppi alkaneet sietää pyretroideja
Kiinnitteiden käyttö on taitolaji
Maidontuotanto: Joukolan tila nousi tuhkasta
Verotus: Tulossa kaikkien aikojen verovaalit
Sähköisen veroilmoituksen jättäminen entistä helpompaa
Osinkoverouudistus siirtäisi veroja yhtiöltä osakkaalle
Metsäverotus: Puutulojen vero riippuu kaupantekovuodesta
Metsävähennys kannustaa metsäalan kasvattamiseen
Kasvinviljely: Viljan ostajalla omat suosikkilajikkeensa
Hyvin itävää kylvösiementä viime vuoden sadosta
Konekauppa: Viro viljelee vaihtokoneita
Metsäenergia: Hake lämmittää viljelijävoimin Vöyrillä
Metsä: Käpysavotassa satoisa talvi
Maaseutuyritys: Hyvää hoivaa ja hevosia
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Eläinterveyden viime vuosikymmen toi sorkkatulehdukset lypsykarjatiloille
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Johannes Tervo ja Antti Saraja.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.2. ja Kodin Pellervo 20.1.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.