Nautojen aineenvaihduntasairaudet vähenivät viime vuosikymmenellä, sanoo Kokkolan seudulla toimiva eläinlääkäri Juha Rättö. Alueella on niin paljon maitotiloja, että hän on voinut keskittyä yksinomaan niiden palvelemiseen.

Toki poikimahalvauksia esiintyy, mutta Juha Rätön mielestä vähemmän kuin ennen. Ja aivan kuten aikaisemminkin, makaamaan jäävillä on siihen jokin muu syy kuin kalsiumin puute. Usein on syynä esimerkiksi lihasrevähdys.
Ruokinta on ilmeisesti parantunut, sillä primääriä ketoosia esiintyy harvoin. Rätön mukaan saattaa olla, että ruokinta on ”parantunut” liikaakin, koska juoksutusmahavaivoja on aivan tarpeeksi.
Utareterveydestä Rättö sanoo, että kliiniset, eläinlääkärin käyntiä vaativat utaretulehdukset ovat vähentyneet. Sen sijaan umpeutettuja, muita kroonikoita ja erikseen lypsettäviä on edelleen paljon.
Utarerakenne on Rätön mielestä yksi tärkeimmistä utareterveyden taustatekijöistä. Jalostajilla riittää puuhaa tilanteen korjaamisessa. Aivan liian paljon löytyy lehmiä, joiden utarerakenne on heikko.
Utareasiat ovat olennainen osa lehmien kestävyyttä. Lehmien keski-ikä ja keskipoikimakerta ovat meillä kovin alhaiset ja edelleen hitaasti huononemassa. Kun meijereiden solurajat ovat tiukat, soluttajat, paljon sairastavat ja riipputissit saavat lähteä.
2000-luvun puheenaihe on ehdottomasti ollut sorkkavälitulehdus. 20 vuotta sitten sellaisesta ei puhuttu mitään, muistelee Rättö. Nyt se on lähes jokaisessa pihatossa, jota on laajennettu ja johon on ostettu paljon eläimiä. Taudin puhkeamiseen ei tarvita ostoeläimiä, se voi ilmaantua muutenkin. Turhan usein se putkahtaa tuotantoaan laajentaneen tilan kiusaksi.
Rättö on erikoistunut lypsylehmien hedelmällisyyteen. Hedelmällisyys on heikentynyt kaikilla mittareilla mitattuna. Etenkin poikimavälin pidentyminen on ollut huomattavaa. Osittain se johtuu siitä, että paljon lypsävälle lehmälle suodaan aikaisempaa pitempi lepokausi, osittain sitä on vaikea selvittää.
Rättö epäilee, että osa hedelmällisyyden heikentymisestä menee suurentuneen tilakoon piikkiin. Joillakin tiloilla ei näytä olevan voimia tai osaamista hoitaa kiimantarkkailua. Perushedelmällisyys ei ole heikentynyt, koska edelleen löytyy tiloja, joilla hedelmällisyys on erinomainen. Samojen sonnien tyttäriä heillä on kuin muillakin tiloilla.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 1 /2011

  • Tutkimus: Kuluttaja heittää roskiin vuodessa 23 kiloa ruokaa

    Porotalous: Porokarja pelkää petoja

    Lannoitteet: NKP-lannoitteiden runsas käyttö on kallista suomalaisviljelijöille
    Fosforilannoitus kannattaa pitkästä aikaa

    Öljykasvit: Peukut pystyyn rypsinjalostajille

    Kasvinsuojelu: Valmistevalikoimat laajenevat
    Rapsikuoriaiset ja kemppi alkaneet sietää pyretroideja
    Kiinnitteiden käyttö on taitolaji

    Maidontuotanto: Joukolan tila nousi tuhkasta

    Verotus: Tulossa kaikkien aikojen verovaalit
    Sähköisen veroilmoituksen jättäminen entistä helpompaa
    Osinkoverouudistus siirtäisi veroja yhtiöltä osakkaalle
    Metsäverotus: Puutulojen vero riippuu kaupantekovuodesta
    Metsävähennys kannustaa metsäalan kasvattamiseen

    Kasvinviljely: Viljan ostajalla omat suosikkilajikkeensa
    Hyvin itävää kylvösiementä viime vuoden sadosta

    Konekauppa: Viro viljelee vaihtokoneita

    Metsäenergia: Hake lämmittää viljelijävoimin Vöyrillä

    Metsä: Käpysavotassa satoisa talvi

    Maaseutuyritys: Hyvää hoivaa ja hevosia

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Eläinterveyden viime vuosikymmen toi sorkkatulehdukset lypsykarjatiloille

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Johannes Tervo ja Antti Saraja.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.2. ja Kodin Pellervo 20.1.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.