Moniravinteiset seoslannoitteet maksavat ruotsalaisten viranomaisten suorittaman vertailun perusteella tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa yhtä paljon. Kovassa hintakilpailussa painiskelevat yksiravinteiset typpirikkaat lannoitteet ovat kuitenkin Ruotsissa 18 prosenttia halvempia kuin Suomessa. Tanskalaisviljelijätkin saavat typpirikkaita lannoitteita 11 prosenttia edullisemmin kuin suomalaiset viljelijät.

Vertailun tulos rauhoittaa ehkä aluksi suomalaisviljelijöiden mieltä. Hetken pohdinnan jälkeen saattaa tulla toisiinkin ajatuksiin. Tanskassa ja Ruotsissa moniravinteiset NPK-lannoitteet ovat erikoislannoitteita. Niitä käytetään Tanskassa noin 30 prosenttia myytyjen peltolannoitteiden kokonaismäärästä. Ruotsissa NPK-lannoitteiden markkinaosuus on korkeintaan 40 prosentin paikkeilla. Suomessa NPK-lannoitteiden markkinaosuus on yli 80 prosenttia.

Kun lannoitus toteutetaan Tanskassa ja Ruotsissa pääasiassa halvemmilla yksiravinteisilla lannoitevalmisteilla, jää lannoituksen kokonaiskustannus samoilla lannoitusmäärillä väkisinkin noin 15 prosenttia pienemmäksi, mitä suomalaisviljelijän lannoitekustannukseksi seoslannoitteiden käytöstä koituu.

Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti.

Lannoitevalmisteiden pohjoismaiseen hintavertailuun voit käydä tutustumassa osoitteesta www.statskontoret.se/upload/Publikationer/2010/2010108.pdf. Koska julkaisussa seurataan vain hintojen suhteellista kehitystä, olimme viranomaisiin yhteydessä. Saimme heiltä vertailussa olleiden lannoitevalmisteiden alkuperäiset hinnat.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 1 /2011

  • Tutkimus: Kuluttaja heittää roskiin vuodessa 23 kiloa ruokaa

    Porotalous: Porokarja pelkää petoja

    Lannoitteet: NKP-lannoitteiden runsas käyttö on kallista suomalaisviljelijöille
    Fosforilannoitus kannattaa pitkästä aikaa

    Öljykasvit: Peukut pystyyn rypsinjalostajille

    Kasvinsuojelu: Valmistevalikoimat laajenevat
    Rapsikuoriaiset ja kemppi alkaneet sietää pyretroideja
    Kiinnitteiden käyttö on taitolaji

    Maidontuotanto: Joukolan tila nousi tuhkasta

    Verotus: Tulossa kaikkien aikojen verovaalit
    Sähköisen veroilmoituksen jättäminen entistä helpompaa
    Osinkoverouudistus siirtäisi veroja yhtiöltä osakkaalle
    Metsäverotus: Puutulojen vero riippuu kaupantekovuodesta
    Metsävähennys kannustaa metsäalan kasvattamiseen

    Kasvinviljely: Viljan ostajalla omat suosikkilajikkeensa
    Hyvin itävää kylvösiementä viime vuoden sadosta

    Konekauppa: Viro viljelee vaihtokoneita

    Metsäenergia: Hake lämmittää viljelijävoimin Vöyrillä

    Metsä: Käpysavotassa satoisa talvi

    Maaseutuyritys: Hyvää hoivaa ja hevosia

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Eläinterveyden viime vuosikymmen toi sorkkatulehdukset lypsykarjatiloille

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Johannes Tervo ja Antti Saraja.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.2. ja Kodin Pellervo 20.1.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.