Antibioottien käyttö lihan tuotannossa on muualla Euroopassa moninkertaista verrattuna Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Lääketehtaiden omista selvityksistä käy ilmi, että broilerien lääkintä antibiooteilla on muualla Euroopassa erittäin yleistä.
Suomalaisessa broilerintuotannossa lääkitystä ei käytetä lainkaan tai siihen joudutaan turvautumaan erittäin harvoin. Suurista lihataloista esimerkiksi Atrialla viimeisin antibioottikuuri jouduttiin antamaan broilerierälle yli kaksi vuotta sitten.
Saksalaisessa broilerituotannossa antibioottien käyttö on sen sijaan arkipäivää. Saksan väkirikkaimmassa osavaltiossa Nordrhein-Westfalenissa lihaksi kasvatettavista broilereista yli 96 prosenttia oli saanut jotain antibioottia vuoden 2011 helmi-kesäkuussa.
Kuluttajaministeriön tilaamassa laajassa selvityksessä havaittiin, että osa broilereista oli saanut jopa kahdeksaa eri antibioottia, vaikka kasvatusbroilerin elämä on vain noin kuukauden mittainen.
Kun Suomessa broilerin lääkintää ei käytännössä tarvitse tehdä, saa belgialainen, ranskalainen, saksalainen tai portugalilainen broileri keskimäärin vähintään yhden antibioottiannoksen lyhyen elämänsä aikana.
Noin 80 prosenttia broilereista saa kuurin Italiassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Lääketehdas Elancon 2007 selvityksen mukaan Saksassa ja Italiassa osa broilereista saa ensimmäisen antibioottiannoksensa varmuuden vuoksi jo ensimmäisten elinpäiviensä aikana ja usein heti kuoriuduttuaan.
Atria Suomen terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini sanoo, että tällaisen lääkinnän merkitys kansanterveydelle on todella suuri, sillä antibioottien hallitsematon käyttö kehittää mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.
Yli-Soinin mukaan antibiootteja joudutaan muualla maailmassa käyttämään lintujen hyvinvointiongelmien peittelyyn ja tautipaineen alentamiseen. Suomessa sen sijaan keskitytään lintujen hyvinvointiin niin laadukkaasti, ettei tautipainetta tule, vaikkakin se maksaa enemmän kuin lintujen lääkintä.
Suomalaistiloilla käytetään tuotantoyksiköissä tautisulkuja ja tiukkoja hygieniamääräyksiä. Broilerikasvattamot tyhjennetään ja täytetään kerralla siten, että broileriparvi saapuu, elää, kasvaa ja viedään teuraaksi yhtenä eränä. Erän jälkeen koko tila tyhjennetään pohjapehkua myöten, pestään ja desinfioidaan. Tiloille ei jää eläimiä tai mitään materiaalia, joka pitäisi tautipainetta yllä.
Keskisessä tai eteläisessä Euroopassa tiloja ei tyhjennetä kerralla, joten hygienia ei voi nousta suomalaiselle tasolle. Keski-Euroopan markkinat haluavat eri ikäisiä broilereita, joten parvea vain harvennetaan välillä. Tällöin myös lattiapinta-alan teho voidaan maksimoida.


Uusin lehti

SISÄLLYS  2/2012

    Pääkirjoitus
    Ajankohtaista

  • MAIDONTUOTANTO

  • ”Tämä tehtiin oman jaksamisen takia”
    Uusi yrittäjä valitsi lypsykarjan
    Happopohjaisella ja biologisella omat vahvuutensa

  • ULKOMAAT

  • Sadala Piim investoi tulevaisuuteen Antibioottien käyttöä tiukennetaan Hollannissa

  • NAUDANLIHANTUOTANTO

  • Joka poika vaakaan – mars!
    Risteytyksillä tehoa pihvilihantuotantoon
    Nuorilla viljelijöillä riuska ote pihvilihan tuotantoon
    Pihvikarjaliitto – suomalaisen lihan brändääjä

  • ELÄINTERVEYS

  • Vasikka ansaitsee oman ruokintasuunnitelman
    Kivunlievitys edeltää kastroinnin täyskieltoa
    Kivunlievitys piikityksellä toimii

  • TURVALLISUUS

  • Kymmenien miljoonien vahingot vuosittain

  • JATKOJALOSTUS

  • Kaikki menee, eikä riitäkään

  • ERIKOISLIHANTUOTANTO

  • Kanien kasvatus uuteen loikkaan

  • SIIPIKARJA

  • Broilerintuotannon haasteet on tehty voitettaviksi

  • Kannen kuva: Paula Myöhänen • Seuraava Eläin-liite ilmestyy 1.3.2012.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.