Puustoisten perinneympäristöjen rahoitusta ei tunneta
Teksti: Teemu Pakarinen
Puustoisten perinneympäristöjen suojelua ja hoitoa voi tehostaa merkittävästi lisäämällä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista.
Perinneympäristöjen kohdetiedot tulisi saada nykyistä laajempaan käyttöön. Tämä käy ilmi Tapion Suomen ympäristökeskukselle tekemästä selvityksestä. Perinneympäristöt ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme ja niiden säilymisen voi turvata vain jatkuvalla hoidolla.
”Maatalouden tuet tarjoavat puustoisten perinneympäristöjen hoitoon laajat mahdollisuudet. Siksi niitä tulisi tehdä tunnetuiksi metsäalan toimijoille ja metsänomistajille”, ehdottaa vanhempi tutkija Harri Tukia Suomen ympäristökeskuksesta.
Puustoisten perinneympäristöjen suojelun ja hoidon rahoituksesta koottiin viime vuonna tietoa. Siitä on laadittu selvitys, jonka laati Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osana Suomen ympäristökeskuksen hanketta.
Puustoisten perinneympäristöjen vuotuisiin hoitokuluihin voi saada tukea EU-osarahoitteisena maatalouden ympäristötukena ja pysyvään suojeluun Metso-ohjelman kautta. Tuella hoidetaan vuosittain noin 15 000 hehtaaria puustoisia perinneympäristöjä. Metso-ohjelman keinoja ovat yksityisen suojelualueen perustaminen tai alueen myyminen valtiolle, näillä on toteutettu 70 hehtaaria vuoden 2010 loppuun mennessä.
”Laidunnus on puustoisten elinympäristöjen järkevä hoitokeino. Siksi olisi hyvä saada uusia laidunyrittäjiä mukaan elinkeinotoimintaan. Houkutteleva tapa toimia on vaikkapa perustaa Metso-rahoituksella yksityinen luonnonsuojelualue ja vuosittain hoitaa kohdetta laiduntamalla maatalouden ympäristötuella”, arvioi selvityksestä vastannut metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila Tapiosta.
Puustoisten elinympäristöjen etsintään ja hoidon suunnitteluun on edelleen tehostettava yhteistyötä. Tapion ja Suomen metsäkeskuksen lisäksi muillakin metsäalan organisaatioilla tulisi olla käytössään ajan tasalla oleva kohdetieto perinneympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksessa oleva aineisto olisi tärkeää päivittää ja jakaa metsäalan toimijoille.
SISÄLLYS 2 /2012
- PÄÄKIRJOITUS
KASVINVILJELY: Heinän tuotanto toi uusia haasteita
HYVÄ SATO KILPAILU: Pellosta poistui enemmän lannoitteita kuin sinne lisättiin
TUTKIMUS: Haavan juuristo osaa puhdistaa öljymaata
VEROTUS: Sukupolvenvaihdos on verosuunnittelun aatelia
Käännetty alv on haaste laskuttajalle
KASVINVILJELY: Nurmikasvien arvostus kasvaa
TALOUS: Maatalouskaupan kova tekijä tuli Suomeen
OSUUSKUNTA: Munakunta tehostaa keräilyä
MAASEUTUYRITTÄMINEN: Viljelijä laajensi halliyrittäjäksi
KASVIHUONEVILJELY: Vihannekset versovat led-lamppujen loisteessa
TALOUS: E-kuitti helpottaisi yrityksen kirjanpitoa
HEVOSTALOUS: Tommin tallissa riittää vauhtia
ENERGIA: Teurasjätteistä biokaasua ja lannoitetta
METSÄ: Sertifiointiin uusi vaihtoehto
Ponsse kiipesi lamasta nousuun
Myrskypuu sekoitti puukaupan
Visa puu kiehtoo ja haastaa
Puukartellikäräjät käynnistyvät ympäri maata
TOISTUVAT:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveenä työssä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Topi Pakarinen, Antti Saraja ja Helena Anttila-Lindeman.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.3. ja Kodin Pellervo 16.2.2012.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.